Vielä pari viikkoa sitten kaikki näytti hyvältä. Haminassa päästiin huhtikuun ensimmäisenä päivänä viimein kokeilemaan maailman suurimman Suomen lipun nostamista satametrisen lipputangon huipulle. Koenosto onnistui ja tangon lopullisen käyttöönoton piti tapahtua pian sen jälkeen.
Näin ei ole kuitenkaan tapahtunut ja tällä hetkellä lipputankoa ei voi käyttää ollenkaan. Syynä on se, että lipputankoon asennettu tuulimittari ei toimi. Mittarivika johtuu katkenneesta kaapelista. Lipputangon toimittaneen ADS Finlandin Kari Hyrkäs vakuuttaa, että vika saadaan korjattua viimeistään ensi viikon aikana.
Lippu salkoon korkeintaan navakalla tuulella
Mittarin toimivuus on tärkeää, koska sen avulla suurlippu voidaan automaattisesti laskea alas liian kovalla tuulella. Tuulen voimistuessa liikaa vaarana on lipun repeäminen.
Tällä hetkellä väliaikaiseksi tuulirajaksi on sovittu 12–15 metriä sekunnissa, joka tarkoittaa navakkaa tuulta. Lopullinen tuuliraja määritellään myöhemmin, kun lipun kestokyvystä saadaan käytännön kokemusta.
Haminan kaupunki sai tiistaina tulokset lipputangon teräslevyistä tehdyistä vetokokeista. Kaupunkikehitysjohtaja Matti Filpun mukaan koetuloksia tutkitaan vielä ja on mahdollista, että tangon kestävyyteen tulee vielä joitakin rajoituksia.
Myös tangon hitsausjälkeä joudutaan vielä tutkimaan. Tutkimukset tehdään tangon tyviosasta, jota tosin päästään tutkimaan vasta kun routa on sulanut toukokuun alussa.
– Se on enää pienestä kiinni, mutta lipun nostopäivää ei pysty vieläkään sanomaan varmasti. Hetki joudutaan vielä odottamaan, sanoo Matti Filppu.
Lippua ei voitu nostaa syksyllä heti pystyttämisen jälkeen, koska tangon turvallisuudesta ei ollut täyttä varmuutta. Hamina teetti lisäselvityksiä, jotta se saattoi olla varma, että venäläisvalmisteinen tanko vastaa suomalaisia turvallisuusmääräyksiä.
Pöytäkirja: Tanko alimitoitettu
Selvityksiä käytiin läpi kokouksessa maaliskuussa. Kaupungin ja ADS Finlandin edustajien lisäksi paikalla oli myös A-Insinöörit -yhtiön ja Kiwa Inspectan edustajat, jotka ovat tehneet tarkastuksia lipputankoon. Myös venäläisen valmistajan eli Amiran edustajat olivat mukana kokouksessa.
Kokouksen pöytäkirjassa todetaan muun muassa, että tangon rakenne on suunniteltu kokeellisia menetelmiä käyttäen ja että sen rakenne on Suomessa vaadittavaan varmuustasoon verrattuna alimitoitettu.
Kokouksessa päätettiin myös tangon lujuuden mittaamisesta vetokokeilla ja hitsausjäljen tarkastamisesta tangon tyvestä. Esimerkiksi Kiwa Inspecta totesi omassa tarkastuksessaan, ettei pitkittäinen hitsaussauma täytä normaalin konepajatyön laatua ja täyttö on vajaa. Suurempi merkitys on kuitenkin tangon alaosan hitsauksilla. Samalla todettiin, että rakenteen käyttöönottoa voidaan alkaa valmistella.
Epäselvyyttä on myös siitä, millaisen maastoluokan mukaan tuuliolosuhteita arvioidaan. Venäläisvalmistaja Amira on osittain laskenut tuulikuorman maastoluokan 1 eli järvimaaston mukaan. Lipputanko seisoo kuitenkin tuulisemmalla meren rannalla, jonka maastoluokka on 0.
Lopullisen päätöksen maastoluokan soveltamisesta tekee kaupunki.
Tankomarkkinat toukokuussa
Koripallokentän kokoinen Suomen lippu voidaan tarvittaessa nostaa myös väliaikaisella luvalla, mutta se vaatii tuulimittarin toimivuutta. Kun ongelmia lipputangon kestävyydestä alkoi ilmetä, päätti kaupunki pidättää lipputangon toimittajalta ADS Finlandilta 80 000 euron maksun, jota ei ole vieläkään maksettu.
Kaupunki kertoi maaliskuussa lipputangon olevan riittävän turvallinen. Samalla kaupunki kertoi järjestävänsä lipputangon juurella Tankomarkkinat -tapahtuman toukokuun 25. päivä osana Kesätuulella Haminassa -tapahtumaa. Juhlallisen lipunnoston päivää ei ole vielä kerrottu.