Sitra käynnisti keskiviikkona vilkkaan keskustelun Suomen verotuksen suunnasta radikaalilla ehdotuksellaan.
Sitra totesi selvityksessään, että Suomen verotus tulisi myllätä kokonaan uusiksi päästöjen leikkaamiseksi.
Neljän taloustutkijan laatimassa selvityksessä ehdotettiin, että palkkojen ja yritysten verotusta pitäisi laskea selvästi ja päästöverotusta kiristää tuntuvasti. Pienituloisille kulujen kasvu tulisi hyvittää tulonsiirroilla.
Tutkijat arvioivat mallinnusten perusteella, että Suomen päästöt voisivat pudota kymmenesosan, silti talouskasvu voisi vauhdittua ja uusia työpaikkoja voisi syntyä kymmeniätuhansia 2030 mennessä.
Aalto-yliopiston taloustieteen emeritusprofessori Sixten Korkman pitää ehdotusta tervetulleena keskustelunavauksena, mutta paikoin epärealistisena.
Kansainvälisesti esimerkiksi Maailmanpankki ja teollisuusmaiden järjestö OECD ovat kannustaneet valtioita päästöjä ohjaaviin verouudistuksiin.
Korkman huomauttaa kuitenkin, ettei Sitran esitys ole sellaisenaan valmis toteutettavaksi.
– Ei se nyt tässä ole vielä valmiina, mutta vihreä verouudistus on yleismaailmallisesti suuren kiinnostuksen kohteena, ja meilläkin ansaitsee huomiota, Korkman sanoi Ylelle selvityksen julkistustilaisuudessa Helsingissä.
Korkman painottaa, että verouudistus vaatisi laajapohjaisen, vuoden parin, valmistelun ennen johtopäätösten tekemistä.
Hänen mukaansa paketissa on tunnistettu hyvin tarve varmistaa, etteivät ilmastotoimet osu koviten pienituloisiin ja toisaalta, ettei teollisuuden kilpailukyky vaarannu.
Päästöjä ohjaava ja työllisyyttä tukeva verouudistus tulisi hänen mielestään toteuttaa mieluiten isona pakettina yksittäisten veromuutosten sijaan.
– Paketissa on se hyvä puoli, että kärsimystä voidaan jakaa kaikille ja kompensoida niin, ettei synny kohtuuttomia vaikutuksia jonkin väestöryhmän kannalta.
VM: Hurjan iso paketti
Valtiovarainministeriössä Sitran verouudistusehdotusta pidettiin niin ikään hyvänä keskustelunavauksena, mutta vielä kaukaisena varsinaisen lainvalmistelun kannalta.
Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo valtiovarainministeriön budjettiosastolta kiinnitti huomiota tutkijoiden mallintamien veropakettien kokoon.
Niissä verojen kohdennusta päästöjen ja ansiotuloverotuksen välillä muutettaisiin jopa useiden miljardien edestä.
– Nämä ovat tyyliteltyjä paketteja ja hurjan suuria. Ei niitä ole tarkoitettukaan toteutettavaksi sellaisenaan, hän sanoo.
Valtiovarainministeriö pitää verotusta hyvänä keinona ohjata päästöjä. Hakola-Uusitalo uskoo, että tulevaan hallitusohjelmaan nostetaan verotuksen keppejä ja porkkanoita "johonkin mittakaavaan asti".
Sekä Hakola-Uusitalo että Korkman tyrmäävät Sitran selvityksessä esille nostetun valmisteveron, jota voitaisiin periä tuotteiden elinkaarenaikaisten hiilidioksidipäästöjen perusteella.
– Minusta se on utopistinen ajatus, väärä polku. Se vaatisi valtavaa määrää informaatiota (tuotteiden päästöistä), mikä on vaikeasti hankittavissa, Korkman sanoo.
Asia on poliittisesti ajankohtainen, sillä SDP esitti samansuuntaisia ajatuksia kestävän kehityksen arvonlisäverosta vaalikampanjan aikana.
Seuraava hallitus ja eduskunta joutuvat todennäköisesti ottamaan kantaa verotuksen rooliin ilmastotoimissa, sillä paineet päästöleikkausten nopeuttamiseen ovat kasvaneet.
Mikäli Suomi haluaa mitoittaa ilmastotoimensa 1,5 asteen tavoitteen mukaiselle polulle, päästöjen pitäisi pudota 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä 1990 tasolta.
Nykyinen tavoite on 40 prosentin pudotus samassa ajassa.
Lue myös: