MADRID Lista lista lista, España es socialista – Espanja on sosialistinen -huudot alkoivat kaikua Madridissa jo pian sen jälkeen, kun äänistä oli laskettu 30 prosenttia.
Pääministeri Pedro Sánchezin johtama sosialistinen PSOE sai lopulta 123 paikkaa, 38 enemmän kuin viime vaaleissa ja nousi suurimmaksi puolueeksi.
Madridin keskustassa sijaitsevalla Ferraz-kadulla PSOE:n puoluetoimiston edessä juhlittiin myös sitä, että oikeistopopulistinen Vox-puolue ei saanut niin suurta äänisaalista kuin muutama päivä ennen vaaleja pelättiin.
Vox nousi kuitenkin parlamenttiin viidenneksi suurimpana puolueena ja sai 24 paikkaa.
Partido Popularille murskatappio
Paikalla oli runsaasti esimerkiksi seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä, jotka heiluttivat sateenkaarilippuja.
– Tämä on suvaitsevaisuuden voitto, julisti toisiaan suuteleva homopariskunta, joka oli saapunut juhlimaan sosialistien voittoa myöhään sunnuntai-iltana.
Toiseksi tullut keskustaoikeistolainen Partido Popular sai 66 paikkaa ollen vaalien suurien häviäjä. Pablo Casadon luotsaama puolue menetti 71 paikkaa. Tulos oli puolueen historian huonoin.
Kolmanneksi tullut liberaali Ciudadanos sain 57 paikkaa ja vasemmistolainen vaaliliitto Unidas Podemos 42 paikkaa 350 paikkaisesta parlamentista.
Yksikään puolue ei siis yltänyt tarvittavaan 176 paikan enemmistöön.
Sosialistit tarvitsevat jälleen separatistien tukea
Yorkin yliopiston politiikan professori Ignacio Jurado ennustaa vaikeita hallitusneuvotteluja.
PSOE:n tarvitsee liittolaisekseen joko vasemmistolaisen Podemosin sekä pienpuolueita, mukaan lukien Katalonian ja Baskimaan separatisteja tai sen on liittouduttava oikeistoliberaalin Ciudadanosin kanssa.
Jälkimmäinen vaihtoehto on epätodennäköinen.
– Ciudadanosin tavoitteena on nousta suurimmaksi oikeistopuolueeksi eikä strategiaan sovi liittoutuminen sosialistien kanssa, Jurado sanoo.
Myös Ciudadanosin puoluejohtaja Albert Rivera on torjunut mahdollisuuden hallitusyhteistyöstä sosialistien kanssa.
Katalonian separatistit eivät ole mieluinen hallituskumppani PSOE:lle, sillä juuri separatistit vetivät tukensa pois sosialistien budjettiesitykseltä, mikä johti vähemmistöhallituksen kaatumiseen ja nyt pidettyihin uusiin vaaleihin.
Uudet vaalit voivat olla edessä myös nyt. Vaikka kaksipuoluejärjestelmä on Espanjassa jo historiaa, maassa ei ole totuttu koalitiohallituksiin.
– Kaikki on mahdollista, mutta uudet vaalit eivät kuitenkaan ole todennäköisin vaihtoehto. Sen sijaan PSOE saattaa yrittää muodostaa vähemmistöhallituksen, Jurado toteaa.
Mitä tapahtuu Katalonian kriisille?
Kataloniassa vaalivoiton vei maanpaossa elävän entisen aluejohtajan Carles Puigdemontin Junts per Catalunya -puoluetta maltillisempi ERC eli Esquerra Republica.
Juradon mukaan vaalitulos voi johtaa Katalonian itsenäistymiskamppailun lientymiseen.
– Pitää muistaa, että Kataloniassa kaikki eivät halua itsenäisyyttä hinnalla millä hyvänsä. ERC:n voitto on osoitus siitä.
Pedro Sánchez on pyrkinyt dialogiin Katalonian separatistien kanssa, mutta hänen on useaan otteeseen sanonut, ettei tule sallimaan alueen itsenäistymistä tai sitovaa kansanäänestystä siitä.
Oikeistopopulismin pelko näkyi äänestysprosentissa
Äänestysprosentti nousi viime vaaleista ollen nyt noin 75,8 prosenttia eli korkein 15 vuoteen.
Jurado uskoo, että vaikka äärioikeistolaiseksi luonnehdittu Vox-puolue nousi parlamenttiin ensimmäistä kertaa, äänestysprosentin nousu johtui osittain juuri Voxista.
Mielipidemittauksissa Voxille povattiin ainakin 12 prosentin äänisaalista, ja jotkut asiantuntijat uskoivat sen voivan nousta jopa kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Lopulta Vox sai kuitenkin vain hieman yli 10 prosenttia äänistä.
– Voidaan sanoa, että ennen vaaleja syntyi äärioikeistoa vastustava massaliike, joka nosti äänestysprosenttia ja hyödynsi sosialisteja ja muitakin puolueita, Jurado sanoo.
Juttua on korjattu 29.4.2019 klo 14.11: Vox-puolue nousi Espanjan parlamenttiin viidenneksi suurimpana puolueena, ei neljänneksi suurimpana.