KHARTUM Ulkona on yli 40 astetta, mutta se ei pysäytä 20-vuotiasta Amel Yagopia. Hän istuu tuolilla, ja nuori mies aurinkolaseissa maalaa hänen poskeensa Sudanin lipun.
Vieressä eräs mies maalauttaa itselleen koko kasvot peittävän punamustavalkovihreän lipun.
– Sudan muuttui paremmaksi, mutta tarvitaan vielä lisää muutosta! Yagop sanoo leveästi hymyillen.
Yagop viittaa viime tapahtumiin Sudanissa. Polttoaineen ja leivän hinnannousuista joulukuussa alkaneet mielenosoitukset muuttuivat nopeasti vaatimuksiin pitkään vallassa olleen presidentti Omar al-Bashirin erosta.
Huhtikuun kuudentena päivänä mielenosoittajat asettuivat puolustusministeriön eteen. Viisi päivää myöhemmin armeija pakotti 30 vuotta vallassa olleen al-Bashirin eroamaan.
Kasvomaalauspaikan vieressä myydään sudanilaista minttuteetä ja vahvaa kahvia, johon on lisätty inkivääriä. Ilmassa tuoksuu hiekka ja suitsukkeet.
Sotilaat istuvat yhdessä siviilivaatteisiin pukeutuneiden ihmisten kanssa valtavan puun varjossa kuumuutta paossa.
Mielenosoitusalue on kilometrien pituinen. Koolla on kaikenikäisiä ja -näköisiä ihmisiä. Tunnelma muistuttaa enemmän valtavaa festaria kuin demokratiaa vaativaa mielenosoitusta. Rauhanomaisuus on myös vallankumouksen menestyksen salaisuus.
Naisia nöyryytettiin al-Bashirin aikana. Näin lähes kaikki sanovat, kun heiltä kysyy, mikä naisten asema oli entisen presidentin vallan alla.
Sara Hamid taistelee vallankumouksessa kahta taistelua: ensimmäinen on vapaamman Sudanin puolesta, toinen on hänen henkilökohtainen taistelunsa.
Omar al-Bashirin aikaan Sudanissa seurattiin tiukkaa islamin tulkintaa. Hamid on nyt jo muutamassa viikossa huomannut valtavan eron entiseen. Hän on esimerkiksi aina vastustanut huivin käyttöä.
– Aiemmin kulkiessani kaduilla ilman huivia sain aina kuulla kommentteja siitä. Lain mukaan poliisi saattoi pidättää minut, jos kuljin housuissa tai ilman huivia, 29-vuotias Hamid kertoo.
Kyseinen niin kutsuttu yleisen järjestyksen laki säädettiin al-Bashirin aikana. Se esti naisten osallistumisen päätöksentekoon ja rajoitti heidän vapauksiaan, kuten pukeutumista ja liikkumista.
Poliisi pidätti myös Hamidin toistuvasti huivitta liikkumisesta. Vielä nytkin ilman huivia kulkeva nainen on Sudanin katukuvassa harvinaisuus.
Etenkin köyhät ja haavoittuvassa asemassa olleet sekä nuoret naiset kärsivät laista.
Opettaja-aktivisti Hamidilla on tänään yllään hattu kuumuutta vastaan, rennot housut ja sininen paita.
Naisia syrjivä ja nöyryyttävä laki on toki edelleen voimassa. Sen kumoamien on yksi naisaktivistien päävaatimuksista.
– Naiset ovat olleet eturintamassa vallankumouksessa juuri sen tähden, miten al-Bashir meitä kohteli. Siitä tuli hänen loppunsa, hän sanoo.
Kun suurmielenosoitukset alkoivat kuudes huhtikuuta, lastenpsykologi ja yliopistonlehtori Sulaima Ishaq Sharif jätti kaiken ja tuli protestoimaan. Sen jälkeen hän on käynyt täällä joka päivä.
– Tämä ei ole mitään taikuutta. Ihmisten mielet eivät muutu hetkessä vain siksi, että hallitus vaihtuu. Patriarkaalinen ajattelu ei ollut vain hallituksen asia, vaan sillä on juuret syvällä yhteiskunnassa, hän sanoo.
Traumaterapeuttinakin työskentelevä Ishaq Sharif pitää hoitopistettä mielenosoitusalueella. Siellä kuunnellaan ja dokumentoidaan ihmisten kokemuksia sorrosta ja väkivallasta.
Taistelu on Ishaq Sharifin mukaan vasta alussa. Mukaan tarvitaan yhä sekä naisia että miehiä. Vallankumouksen alussa vanhempia miehiä oli vaikea saada mukaan osoittamaan mieltään. Naisia taas oli mukana kaikenikäisiä, ja nuoria kaikista sukupuolista.
– Nuoret ovat paremmin koulutettuja ja valveutuneempia kuin vanhempi sukupolvi. He ovat eläneet ainoastaan al-Bashirin alla ja haluavat muutosta. He ovat kärsineet väkivallasta ja haluavat näyttää, että voittaa voi myös rauhanomaisesti, Ishaq Sharif sanoo.
Ihmismassa jatkuu kilometri toisensa jälkeen. Vastaantulijat heittävät yläfemmoja ja tekevät etu- ja keskisormillaan rauhanmerkin. Valtavasta katumainoksesta roikkuu Omar al-Bashirin turvallisuusjoukkojen univormuja ja kypäriä.
Nuori mies kävelee hiljaa ohi kyltti käsissään. Siinä lukee arabiaksi "naisten oikeudet ovat kaikkien oikeuksia".
Ennen al-Bashirin eroa armeija asettui suojaamaan mielenosoittajia presidentin turvallisuusjoukoilta.
Nyt mielenosoittajat ja armeija yrittävät päästä sopuun vallanjaosta.
Vaikka mielenosoitukset saattoivat näyttää spontaaneilta, niiden synty ei ollut aivan sattuma. Mielenosoitusten taustalla vaikuttaa hieman ennen protesteja viime syksynä perustettu toimittajien, lakimiesten ja lääkäreiden liittojen kattojärjestö, Sudan Professionals Association, SPA.
Järjestö käy nyt neuvotteluja mielenosoittajien puolesta armeijan kanssa. Viimeisin uutinen oli, että neuvottelijat ovat päässeet alustavaan sopuun vallanjaosta. Molemmat haluavat kuitenkin olla enemmistönä väliaikaishallituksessa.
Mielenosoittajat vaativat maahan siirtymäajaksi siviilihallitusta. Siinä voisi olla vaalien järjestämiseen asti armeijan edustajia mukana, mutta armeijan enemmistöä mielenosoittajat eivät hyväksy.
SPA:n puhemies Ismail Eltag on pitkä ja hoikka mies. Harmaat rastat peittävät silmälasien sankoja.
– On vielä paljon asioita, joista meidän pitää sopia. Armeija haluaa kahdeksi vuodeksi väliaikaishallituksen ennen vaaleja. Me haluamme sen neljäksi vuodeksi, hän kertoo.
SPA perustelee neljän vuoden vaatimustaan sillä, että parissa vuodessa uudet puolueet eivät vielä ehdi kunnolla muodostua, vakiinnuttaa toimintaansa ja kerätä kannatusta.
Jos siirtymäaika on vain pari vuotta, on mahdollista, että rahakas vanha valtapuolue saattaa nousta jälleen valtaan. Niin on käynyt ennenkin. Nyt ei ole ensimmäinen kerta, kun valta vaihtuu protestien jälkeen Sudanissa.
Mutta silti jokin on nyt muuttunut entisiin aikoihin verrattuna.
– Naiset ovat olleet ratkaisevassa roolissa näissä mielenosoituksissa. Naiset ovat ottaneet jälleen paikkansa johtajina. Se on erittäin tärkeää, koska al-Bashirin aikana heitä nöyryytettiin, Eltag sanoo.
Naisten vahvistuneen roolin pitää näkyä myös vallankumouksen jälkeen, hän sanoo.
Naisilla tuntuukin nyt olevan uudella tavalla käsitys siitä, minkälaisia oikeuksia heillä on. Oikeuksiin on suurissa määrin myös miesten tuki. Sulaima Ishaq Sharif sanoo, että naiset eivät enää tule tyytymään vähempään.
– Olemme tehneet paljon töitä saadaksemme saman kuin miehet, emmekä suostu lopettamaan ennen kuin todella saavutamme sen, hän kuvaa.
Aurinko roikkuu kuin valtava appelsiini Khartumin yllä. Pian on pimeää, mutta lämpöä on edelleen noin 35 astetta. Se tuntuu helpotukselta päivän 42 asteen jälkeen.
Huulet kuivuvat kuumuudessa. Ilma on niin kuumaa, että tuntuu kuin sitä voisi napata kourallisen mukaan.
Kuumuuden hieman hellitettyä ihmiset ovat jälleen tulleet sankoin joukoin mielenosoitusalueelle. Näin on ollut joka ilta jo yli kolmen viikon ajan.
Turbaaniin ja perinteiseen sudanilaiseen valkoiseen kaapuun, jalabiyaan, pukeutunut mies heiluttaa vimmatusti Sudanin lippua ja huudattaa väkijoukkoa. Hänen olkapäillään istuu pieni lapsi oman lippunsa kanssa.
– Haluamme siviilihallituksen heti!
Eläkeikää lähestyvä nainen kävelee ohi tanssahdellen ja huutaa:
– Menestystä vallankumoukselle!
Väkijoukko hurraa.
Tämä ei ole mikään tavallinen protesti.
Sulaima Ishaq Sharif sanoo, että vallankumous on antanut korvaamatonta julkisuutta naisten taistelulle ja saanut ihmisiä muuttamaan mieltään hurjaa vauhtia. Mutta vallankumouksella on toki myös haasteensa.
Hänen mukaansa on olemassa riski, että vielä nähdään väkivaltaa. Että tapahtuu vastavallankumous. Hänen mielestään nyt on tärkeää kuunnella myös vastapuolen pelkoja.
– Sanat on aseteltava tarkkaan ja poliittinen viesti on kerrottava fiksusti. Tämä on kriittistä aika. Emme tiedä, kuinka moni yhä ajattelee kuten vanha hallitus, ja kuinka vahvoja nämä tahot ovat.
Jännitteitä on tietenkin vielä. Valtavan puolustusministeriökompleksin porteilla on mielenosoittajille selvä viesti: Tänne ei ole tulemista. Armeijan autojen lavoilla konekiväärien piiput osoittavat suoraan ihmisjoukkoon.
– Uskon että me naiset johdamme tämän loppuun asti, ja pidämme tapahtumat rauhanomaisina, Ishaq Sharif sanoo.
Lue myös:
Neljä kuukautta protesteja, kaksi kaadettua johtajaa: Näin Sudanin tapahtumat ovat edenneet