Asevelvollisuuslain muutos on pannut armeijasta kieltäytyviin vipinää.
Ase- ja siviilipalveluksesta ovat pystyneet kieltäytymään nimittäin rangaistuksetta muutkin kuin Jehovan todistajat jonkin aikaa viime vuonna ja tämän vuoden alussa – vaan eivät enää.
Hieman erikoinen tilanne on aiheuttanut rynnistyksen kieltäytyjämäärissä, ja sumaa jouduttaneen purkamaan oikeudessa pitkälle syksyyn. Alkuvuonna kieltäytyneiden määrä kasvoi useilla kymmenillä.
Lakiuudistus avasi aikaikkunan
Kaikki johtuu Jehovan todistajien vapautuslaista – ja sen kumoamisesta.
Laki Jehovan todistajien vapauttamisesta oli voimassa vuodesta 1987 tämän vuoden maaliskuun loppuun. Se on ollut hankala laki, sillä se on asettanut ihmiset eriarvoiseen asemaan ase- ja siviilipalvelun suhteen.
Helsingin hovioikeus hylkäsi helmikuussa 2018 syytteen siviilipalveluksesta kieltäytymisestä, kun muuan kieltäytyjä kertoi pitävänsä syrjintänä sitä, että vain Jehovan todistajilla on mahdollisuus vapautua kokonaan palveluksesta.
Tämän jälkeen käräjäoikeus on toiminut hovioikeuden osviittojen mukaan eikä kieltäytyjiä ole tuomittu vapaus- tai valvontarangaistuksiin. Aiempina vuosina valvontapanta on napsahtanut kieltäytyjän nilkkaan puoleksi vuodeksi.
Hovioikeuden tulkinta pisti lainlaatijoihin vauhtia. Helmikuun lopulla eduskunta päätti kumota Jehovan todistajien vapautuslain huhtikuusta alkaen.
Se määritteli "aikaikkunan", johon mennessä tehdyt kieltäytymiset käsiteltäneen samalla tavalla, eli kieltäytyjä todennäköisesti välttyy seuraamuksilta. Monelle kieltäytymistä miettineelle tuli kiire.
Alkuvuonna selvä piikki
Siviilipalveluskeskuksen siviilipalvelusjohtajan Mikko Reijosen mukaan tämän vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana kieltäytyjiä on ollut 52, kun tavallisesti kokonaisessa vuodessa heitä on viimeisten kymmenisen vuoden aikana ilmaantunut 30-40. Viime vuonna kieltäytyjiä oli 47.
– Piikki näkyi, Reijonen sanoo ja kertoo kaikkiaan viime vuoden keväästä lähtien laskettujen kieltäytymisten määrän nousevan sataan.
– Ovat kieltäytyneet, mutta mitä todennäköisimmin eivät tule saamaan rangaistusta.
Samalle viivalle muiden asevelvollisten kanssa tulevat Jehovan todistajat eivät Reijosen pasmoja paljon sekoita.
Hän arvioi, että vuosittain palvelus tulee ajankohtaiseksi reilulle 200:lle Jehovan todistajalle. Jos he päättävät hakea siviilipalvelukseen, se ei noin parin tuhannen vuosittaisen hakemuksen joukossa ole paljoa.
Syyttäjällä ruuhkaa
Jos Jehovan todistajat päätyvät kieltäytymään siviilipalveluksestakin, syyttäjän on syytettävä, ja siellä tapaukset moninkertaistuvat. Nyt meneillään on vielä muiden kuin Jehovan todistajien aiheuttama ryntäys.
Kihlakunnansyyttäjä Annukka Juntunen Itä-Uudenmaan syyttäjänvirastosta kertoo piikin näkyvän myös hänen pöydällään.
– Syyteharkintaan on joulukuun alun jälkeen saapunut huomattavasti enemmän siviilipalveluksesta kieltäytymisiä koskevia asioita, lähes kolminkertainen määrä aiempaan verrattuna.
Juntunen arvioi, että tapausten käsittely vie vielä jonkin aikaa poliisilta, ja ensimmäiset alkuvuoden aikaikkunaa hyödyntäneet tapaukset päästään käsittelemään käräjäoikeudessa kesäkuussa. Sopivien istuntoaikojen löytäminen ei ole kuitenkaan helppoa, joten tässä sumassa olevien kieltäytyjien kohtaloita puitaneen vielä lokakuussakin.
Juntusen mukaan ei ole myöskään kirkossa kuulutettu, että kaikki tapaukset menisivät samalla kaavalla, jossa syyttäjä syyttää, käräjäoikeus hylkää syytteen, syyttäjä valittaa hoviin ja hovi hylkää valituksen.
– Ratkaisu tehdään sekä syytteen nostamisen että muutoksenhaun osalta tapauskohtaisen harkinnan pohjalta. Kategorisesti kaikista jutuista ei kuitenkaan tällä hetkellä valiteta hovioikeuteen. On huomioitava, että siviilipalveluksesta kieltäydytään mitä erilaisimpiin syihin vedoten, ja vain osa niistä on sellaisia, joissa syyte nykyisen oikeuskäytännön valossa tulisi hylätyksi.
Aseistakieltäytyjäliitto: Määrät kasvavat varmasti
Aseistakieltäytyjäliiton mukaan uusi tilanne kasvattaa kieltäytymisestä langetettavien vapausrangaistusten määrää takuuvarmasti. Enää eivät maaliskuun jälkeen kieltäytymisestään ilmoittaneet selviä rangaistuksetta ja Jehovan todistajistakin uskotaan osan kieltäytyvän siviilipalveluksesta.
Aseistakieltäytyjäliiton järjestösihteeri Kai Raninen syyttää sotkusta hallitusta ja eduskuntaa, jotka hänen mielestään veivät uudistusta täysin väärään suuntaan.
– Hallituksen ja eduskunnan tapa niin sanotusti korjata tilanne oli Suomen ihmisoikeusvelvoitteiden vastainen, Raninen sanoo.
Raninen muistuttaa, että YK:n ihmisoikeuskomitea oli ottanut useaan otteeseen kantaa Jehovan todistajien vapautuslakiin ja vaatinut Suomea muuttamaan lainsäädäntöään siten, että vapautuslakia olisi laajennettu koskemaan myös muita vakaumuksia.
– Valtio päätti nyt toimia täysin päinvastoin, eli liittää rangaistusten piiriin sen ainoankin aseistakieltäytyjäryhmän, joka aikaisemmin oli niiden ulkopuolella.
Tuhatkunta Jehovan todistajaa pian kovan päätöksen edessä
Jehovan todistajien erioikeudesta ja sen purkamisesta alkanut vyyhti ei Jehovan todistajia itseään juuri hetkauta.
Jehovan todistajien tiedottajan Jukka Palosen mukaan Jehovan todistajat ei ole mitenkään erityisesti ohjeistanut nuoriaan uuden tilanteen varalta. Hän sanoo, että kyse on jokaisen omasta harkinnasta. Jehovan todistajat toimivat omantunnon mukaan.
– Meillä ei siviilipalvelusta vastaan ole mitään sinänsä. Jehovan todistajat ovat valmiit tekemään hyvää yhteiskunnan eteen. Mutta siinä on se omatunto: jokainen joutuu ratkaisunsa tekemään ja me emme lähde ohjeistamaan, mitä heidän pitää tehdä, Palonen sanoo.
Lähivuosina noin tuhatkunta Jehovan todistajaa joutuu osaansa aprikoimaan, kun eri pituiset lykkäykset umpeutuvat tai palvelukseen astumisikä täyttyy.