Sieviläinen Aleksi Kotilainen oli ensimmäisiä, jotka sijoittivat pian vuosi sitten avattuun Suomen Luonnonsuojeluliiton rakentamaan ja Koneen Säätiön rahoittamaan Hiilipörssiin.
– Tuli semmoinen olo, että tämä oikeasti voi auttaa johonkin. Se tuntui helpolta ja kätevältä tavalta. Tietysti omilla elämänvalinnoillaankin voi vaikuttaa, pohtii Kotilainen.
Hän lahjoitti rahaa siihen, että ensimmäiseksi kohteeksi valikoitunut Lestijärven Joutenneva ennallistettaisiin. Vuotta myöhemmin Kotilainen ei ole yksin: Hiilipörssiin on tehty jo yli 2 000 sijoitusta. Yksittäisiä sijoittajia on yli 1 800 ja rahaa on kertynyt yli 600 000 euroa.
– Hienoa, että niin moni muukin on löytänyt tämän kohteen ja ajatellut, että siitä voi olla hyötyä, sanoo sieviläismies.
SM-liiga mukana, tulossa Kärppä-suo
Pääosin asialla ovat olleet yksityiset, sillä yrityksille toimivaa systeemiä aletaan vasta kehittää. Yritysversiota rahoittaa osaltaan jääkiekon SM-liiga, jolle rakennetaan oma kummisuojärjestelmä.
Oulun läheltä on jo löytynyt Metsähallituksen omistama Kärppä-suo, joka toivottavasti on vuoden, puolentoista päästä fanien rahoitettavana ennallistamiskohteena.
– Kotimainen, konkreettinen kohde kiinnostaa kovasti. Kun suon ennallistaa, se jää sellaiseksi, sanoo Hiilipörssin johtaja Heikki Susiluoma.
Konkretia vetosi myös Aleksi Kotilaiseen, vaikka kokemukset suoluonnosta rajoittuvat muutamaan marjareissuun. Isovanhemmat ovat asuneet Lestijärvellä vuosikymmeniä, ja paikka on tärkeä koko perheelle. Erityisesti Kotilainen toivoo, ettei itse järven tilanne huononisi, vaan suon ennallistaminen parantaisi sitäkin.
Hiilipörssillä on nyt positiivinen ongelma: sijoituksia on enemmän kuin ennallistettavia soita. Viisi suota on työn alla eri puolilla Suomea. Pisimmällä ollaan Puolangalla, missä omistajalla oli valmiina suunnitelma, mutta resurssit puuttuivat.
Soita tulee tarjolle paljon, mutta niihin liittyy usein ongelmia: yksityinen tarjoaja saattaa omistaa vain pienen osan suosta. Hiilipörssin rahkeet eivät riitä siihen, että kaikki omistajat etsittäisiin ja heiltä saataisiin lupa töille.
– Meillä on useita tällaisia kohteita odottamassa.
Uusista kohteista keskustellaan Metsähallituksen kanssa, ja myös metsäyhtiöiden kanssa on puhuttu yhteistyöstä. Pisimmällä neuvottelut ovat Puolangan, Seinäjoen ja Karkkilan kuntien kanssa. Kuntien suot ovat yleensä isoja kokonaisuuksia ja omistussuhteet selvempiä kuin yksityisillä.
Samalla teemme uhanalaisille lajeille elintilaa. Se on monelle sijoittajalle tärkeämpää kuin hiilen laskennallinen hyöty.
Heikki Susiluoma, Hiilipörssi
Pienelläkin sijoituksella alkuun
Esimerkiksi sadan euron sijoituksella ennallistetaan 12 aaria suota. Luvut pohjautuvat Hiilipörssiä varten tehtyihin arviointihaastatteluihin muun muassa Metsähallituksen kanssa. Todellinen ennallistamiskustannus riippuu suon tilasta, koosta ja sijainnista.
Kohde voi olla missä päin vain Suomea, ja sijoittaja saa tiedon kohteesta ja oman panoksensa toteutumisesta.
Lestijärven Joutennevalla työt piti aloittaa viime talvena roudan tultua, mutta hanke tuli liian myöhään ehtiäkseen Metsähallituksen työohjelmaan. Metsähallitus poistaa puustoa osassa aluetta, jotta esimerkiksi ojien tukkiminen onnistuu.
Määrät eivät ole suuria, ja suunnitelma tarkentuu, kun maastoon päästään tänä kesänä. Joissain osissa ennallistamista voi ruveta tekemään ennen puiden poistoakin.
Aleksi Kotilaista ei haittaa, vaikka aikataulu venyy.
– Kun on aloittava projekti siemenvaiheessa, ei voikaan vaatia, että heti ollaan siellä heilumassa ja tekemässä töitä.
Metsiinkin sijoittaminen kiinnostaa
Johtaja Heikki Susiluoma ei halua puhua Hiilipörssin yhteydessä kompensaatiosta.
– Tämä on hiilivarastojen rakentamista. Ilmakehään lähetettyä asiaa ei noin vain kompensoida.
Susiluoma myöntää, että uutiset lajien tuhoutumisesta tai teollisuushankkeista voivat tuoda epätoivoisen tunteen isossa kuvassa. Hiilipörssi on hänelle pienen vastatyön tekemistä.
Kun ojat pannaan umpeen, suolle palaavat hiljalleen vesitalous, kasvit, perhoset, linnut ja eläimet. Ennallistaminen tuo siis samalla monimuotoisuus- ja vesistöhyötyjä.
– Sen myötä palaa normaali suoluonnon elämä. Samalla teemme uhanalaisille lajeille elintilaa. Se on monelle sijoittajalle tärkeämpää kuin hiilen laskennallinen hyöty.
Pörssiin on tullut kyselyitä myös siitä, voisiko rahaa sijoittaa metsään: ostaa kohteen, joka säilytettäisiin monimuotoisena. Ajatus Hiilipörssi-metsistä jakaa vielä näkemyksiä Luonnonsuojeluliitossakin.
Metsiin sijoittaminen on nytkin mahdollista esimerkiksi Luonnonperintösäätiön kautta.
Aiheesta voi keskustella 29.5. klo 22 asti.
LUE MYÖS:
Huolestuttaako hiilijalanjälki? Omantunnon rauhoittajaksi tarjotaan soiden ennallistamista rahalla
Lestijärvellä avataan maan ensimmäinen hiilipörssi
Olavi Sillanpään metsä on nyt suojeltu: "Pitäähän linnuillakin joku paikka olla!"
Luonnonperintösäätiö pelastaa suomalaista metsää: "Tässä on tietyllä tavalla kiire"