KÖÖPENHAMINA Kööpenhaminan keskustan aukio Rådhuspladsen vilisee turisteja ja töistä tulijoita.
Kevään lämpö on tuonut romanipariskunnan Madelinan ja Lucianin Romaniasta Tanskaan. He istahtavat aukion reunaan aurinkoiselle kivipenkille.
Madelinan vieressä on lastenvaunujen kehikko.
– Elämme kadulla ja keräämme pulloja. Jos on lämmintä, tienaamme noin 25–35 euroa päivässä, 33-vuotias Lucian kertoo.
Pariskunta on matkannut Romanian ja Tanskan väliä kuusi vuotta. Maaliskuusta lähtien heidän 9- ja 11-vuotiaista lapsistaan huolehtii Lucianin äiti Romaniassa.
Madelina ja Lucian arvelevat, että ruokakaupan ostoksiin kuluu päivittäin noin seitsemän euroa. Pariskunta etsii parasta ennen -päiväyksen ohittaneita ruokatuotteita halpaketjun alennuslaarista.
He lähettävät roskalaatikoista löytämiään käyttökelpoisia tavaroita Romaniaan ja rahaa lapsilleen. Jokavuotinen ero lapsista on 36-vuotiaalle Madelinalle vaikeaa.
– Me toivomme, että he voivat käydä koulua ja saada mahdollisuuden työpaikkaan. Että heidän ei tarvitse elää samalla tavalla kuin meidän, Madeline sanoo.
Kerjäämisestä voi joutua vankilaan
Romanikerjäläiset ilmestyivät pohjoismaisten suurkaupunkien kaduille EU-jäsenyyden myötä. Vapaa liikkuvuus Schengen-alueella tarjosi köyhille ja syrjityille romaneille mahdollisuuden tienesteihin ja näkymän parempaan tulevaisuuteen sekä itselle että lapsille.
Tanskassa kerjääminen kiellettiin jo 1800-luvulla. Muissa Pohjoismaissa yleistä kieltoa ei ole laissa, mutta romanikerjäläisten myötä useissa Ruotsin ja Norjan kunnissa on äänestetty paikallisesta kiellosta. Yksittäiset kunnat, Vellinge Etelä-Ruotsissa sekä Lillesand ja Sola Etelä-Norjassa ovat kieltäneet kerjäyksen.
Tanska päätti kaksi vuotta sitten kiristää kerjäystä ja yleistä järjestystä koskevia lakeja. Uusien lakien myötä poliisi voi pidättää kadulla kerjäävän ja purkaa kaupungin laidoille syntyneet leirit.
Leireistä pidätetyiltä voidaan kieltää oleskelu noin puolen kilometrin tai kilometrin säteellä majapaikasta.
Jo ensikertalaiselle voidaan tuomita päiväsakkoja, joka käytännössä voi tarkoittaa maksukyvyttömälle 14 vuorokauden vankeusrangaistusta. Uuden lain perusteella on viime vuonna tuomittu runsas 50 kerjäläistä, joista valtaosa on romanialaisia ja bulgarialaisia. Ainakin yksi on karkotettu maasta.
Tiukka lainsäädäntö jakaa tanskalaisten mielipiteitä.
Osa kiittää lainkiristyksiä, osa kutsuu niitä sydämettömiksi. Berlinske-sanomalehden teettämän mielipidemittauksen mukaan kolme neljästä tanskalaisesta pitää kerjäystä ongelmallisena tai erittäin ongelmallisena. Siitä huolimatta lähes puolet tanskalaisista on sitä mieltä, että uudet rangaistukset ovat liian ankaria.
Lakien tiukentamisen puolesta äänestivät parlamentissa keskustaoikeistolaiset hallituspuolueet, sosiaalidemokraatit ja populistinen Tanskan kansanpuolue.
Pääministeripuolueen kansanedustaja Britt Bagerin mukaan ennen lakien voimaantuloa Kööpenhaminan keskustaan leiriytyi telttoihin isoja ryhmiä. Asukkaat valittivat epähygieenisyydestä ja turvattomuudesta. Bagerin mielestä lait ovat toimineet ja ongelmat vähentyneet.
Kodittomien elämä turvattomampaa
Luoteisessa Kööpenhaminassa, pienellä sivukadulla on Kristillisen avustusjärjestön Kirkens Korshaerin majoitusrakennus kodittomille. Avustustyöntekijät tarjoavat rakennuksen aulassa kahvia päiväksi nukkumaan tulleille kodittomille, joiden joukossa on useita romaneja.
Aulan vieressä olevassa salissa on riveissä kerrossänkyjä. Nukkumapaikkoja riittää 40:lle. Kesäisin majoitusta ei ole enää tarjota yön ylitse. Tämäkin päätös liittyy viime vuosien kiristyneeseen linjaan. Nyt kodittomien on nukuttava yönsä turvattomammin kaduilla, autoissa, juna-asemilla tai kaukana keskustasta.
– Ihmiset piiloutuvat, jotta voivat jatkaa toimintaansa ja edelleen lähettää rahaa kotiin. Me tarjoamme päiväsaikaan lämpimät tilat, joissa ihmiset voivat olla rauhassa tai nukkua. Neuvomme heitä ja kerromme kodittomien oikeuksista Tanskassa, avustustyöntekijä Nick Crofts sanoo.
Hän ei käytä järjestön asiakkaista nimitystä kerjäläiset vaan kodittomat. Kerjäläisiähän ei voi olla, koska se olisi laitonta.
Croftsin mielestä Tanskan kiristynyt lainsäädäntö on muuttanut monella tapaa kodittomien asemaa ja arkea. Avustusjärjestön työntekijät saavat puheluita, joissa kysytään jahtaavatko poliisit kaduilla kodittomia. Tieto poliisin tekemistä ratsioista kulkee rajojen yli.
– Heistä on tullut turvattomampia. He pelkäävät mennä kadulle ja kerjätä, Crofts arvelee.
Kööpenhaminan kunnan asunnottomien yksikön päällikkö Sten Bo Pedersen on arvioinut, että kerjäläisten määrä on vähentynyt Tanskassa selvästi lakien voimaantulon jälkeen. Tanskalaismediassa on jopa arveltu, että osa kodittomista jatkaa Ruotsiin ja Norjaan ankaran lainsäädännön takia.
Crofts ei ole täysin samaa mieltä. Hän uskoo, että osa romaneista liikkuu edelleen Tanskassa, mutta kauempana vilkkaista keskustoista. Näkyvä kerjääminen mukien kanssa kauppojen edustoilla on kuitenkin loppunut rangaistusten pelossa.
– Kyse on pienestä vähentymisestä. Viime vuonna meillä kävi noin sata ihmistä päivässä. Nyt kävijöitä on 65 päivässä, Crofts sanoo.
Pullonkeruuta festivaaleilla
Tanskassa kesäkuussa järjestettävät parlamenttivaalit eivät välttämättä tuo helpotusta kodittomien oloihin, vaikka valta vaihtuisi oikeistohallitukselta sosialidemokraateille.
Sosialidemokraattien puheenjohtaja Mette Fredriksen on arvostellut keskustaoikeistolaisen hallituksen ajamia kerjäläislakeja, mutta myös hänen puolueensa äänesti tiukennusten puolesta.
Pohjoismaat ovat yrittäneet muiden EU-maiden rinnalla löytää ratkaisua romanikerjäläisten tilanteeseen. Heitä arvellaan liikkuvan kevät- ja kesäkuukausien aikana tuhansia Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa ja Suomessa. Vaihtelu kuukausittain ja maiden välillä on suurta esimerkiksi säästä johtuen, joten viranomaisten on vaikea antaa tarkkoja lukuja.
Kotimaassaan romanit elävät usein köyhyydessä ja heikoissa asuinoloissa. EU on maksanut rahastoistaan Romanialle miljardeja euroja tukeakseen syrjittyjen romanien elinolosuhteita, kouluttautumista ja työllistymistä. Rahojen on epäilty päätyneen muualle kuin romaneille, koska heidän olosuhteensa eivät ole kohentuneet.
Kööpenhaminan keskustassa liikkuvat Madelina ja Lucian ovat kuulleet Tanskan kiristyneestä lainsäädännöstä. Öisin he nukkuvat pienillä sivukaduilla ja yrittävät hakea suojaa päänsä päälle. He eivät ole joutuneet poliisin kanssa vaikeuksiin, koska eivät kulje ryhmän mukana vaan kahdestaan.
Lucian haluaisi löytää töitä Tanskasta ja tuoda lapsensa parempiin oloihin. Mutta edessä näyttää olevan tuttu rutiini. Kesäkuukausien aikana he keräävät pulloja Odensen ja Roskilden musiikkifestivaaleilla.
Lue lisää:
Ensimmäinen tuomio Tanskassa: Slovakialainen nainen karkotetaan kerjäämisestä