Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksen mukaan sekä 10–14- että 20–64-vuotiaat kuuntelivat vuonna 2017 vähemmän musiikkia kuin vastaavan ikäiset 1990- tai 2000-luvun alussa.
Musiikin kuuntelun vähentyminen näkyy erityisesti päivittäisessä kuuntelussa, viikkotasolla lasku on ollut maltillisempaa.
Kun vuonna 1991 60 prosenttia 10–14-vuotiaista kuunteli musiikkia päivittäin, niin vuonna 2017 vastaava luku oli tippunut 50:een prosenttiin.
Vielä suurempi pudotus päivittäisen musiikin kuuntelussa on ollut 35–44-vuotiaiden keskuudessa. Vuonna 1991 69 prosenttia ikäryhmän ihmisistä kuunteli musiikkia päivittäin. Vastaavasti vuonna 2017 luku oli enää 52 prosenttia.
Nurinkurinen tilanne
Tilastokeskuksen yliaktuaarin Juha Haaramon mielestä tulokset ovat varsin erikoisia siihen nähden, kuinka helposti musiikki on saatavilla erinäisten suoratoistopalvelujen myötä.
– Suhteessa musiikin tarjonnan laajuteen tulokset ovat nurinkurisia ja yllättäviä, koska musiikin kuuntelu on helpompaa kuin koskaan.
Samaa ihmettelee musiikin kulutuksen muutoksia Suomessa tutkinut Kari Tervonen. Tutkimusta on tehty vuosina 2014–2019 kahdelle suurelle musiikkialan järjestölle, Teostolle ja Musiikkituottajat – IFPI Finlandille.
GroupM Finlandin johtavan tutkijan Kari Tervosen mukaan Tilastokeskuksen tutkimustuloksia ei ole mitään syytä kyseenalaistaa. Sen sijaan hän arvelee kysymyksenasettelun johtaneen tulokseen, josta ei pitäisi vetää kovin jyrkkiä johtopäätöksiä asiasta.
– Kun kysytään ihmisiltä omaa arviota kulutuksesta, tulos poikkeaa usein paljonkin toteutuneista kulutuslukemista.
– Musiikin kuuntelusta jopa 80 % on taustakuuntelua. Intensiivistä, keskittynyttä kuuntelua on enää noin 20 % kaikesta kuuntelusta, Tervonen sanoo.
Nuoret kuuntelevat musiikkia, tekevät läksyjä ja pelaavat netissä – kaikkea yhtä aikaa
Keskittynyt musiikinkuuntelu saattaa Tervosen mukaan olla hyvinkin laskenut, kuten Tilastokeskuksen tutkimus osoittaa. Sen sijaan kokonaiskuuntelun määrät ovat huikeita. Musiikki tavoittaa vähintään taustakuunteluna reilusti yli 90 % suomalaisista päivittäin.
Musiikkia kuunnellaan edelleenkin paljon kotona. Syksyllä 2018 Teoston ja Ifpin kyselyyn vastanneesta tuhannesta suomalaisesta 80 % sanoi kuunnelleensa musiikkia kotona kuluvan tai edellisen päivän aikana jotain kautta.
Moni kääntää musiikkikanavan taajuuksille myös ajaessaan autoa tai rytmittää liikuntasuoritusta kuuntelemalla lempimusiikkia kuulokkeet korvillaan. Suomalaiset altistuvat musiikille päivittäin myös ravintoloissa, työpaikoilla tai kouluissa.
– Monen asian yhtäaikainen tekeminen on lisääntynyt rajusti viime vuosikymmenien aikana. Keskittyneen musiikin kuuntelun tai minkä tahansa keskittyneen tekemisen on korvannut multitaskaaminen, Tervonen pohtii.
Suoratoisto pirstaloi musiikinkuuntelua
Tilastokeskuksen Juha Haaramon mielestä musiikin kuuntelun väheneminen vapaa-aikatutkimuksessa saattaa selittyä silläkin, että muu mediatarjonta syö ihmisten vapaa-aikaa. Kilpailevasta mediatarjonnasta hän mainitsee muun muassa Netflixin.
Musiikin kuunteleminen on myös pirstaloitunut erilaisten alustojen, kuten Spotifyn ja YouTuben myötä. Radio ei Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksessa olekaan enää vahvoilla.
Kari Tervonen kuitenkin muistuttaa, että Kansallisen Radiotutkimuksen mukaan radio tavoittaa päivittäin noin 70 % suomalaisista. Heistä suurin osa on kuunnellut radiosta myös musiikkia.
Spotifyn ja muiden suoratoistopalvelujen päivätavoittavuus on tämän tutkimuksen mukaan 40 %.
Rokki soi edelleen – samoin hevi ja hip hop
Kuinka suomalaiset kuuntelevat musiikkia -tutkimus kertoo, että nuorten luureista kaikuu melkeinpä pelkkä popmusiikki.
Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan rock on pitänyt pintansa keski-ikäisten keskuudessa. Myös hevin ja hip hopin kuuntelu on nostanut suosiotaan ja niiden kuuntelu onkin kaksinkertaistunut 15 vuoden aikana.
Erityisesti heviä kuuntelevat miehet on uskollinen kuulijakunta, mikä näkyy yliaktuaari Juha Haaramon mukaan myös konserttien määrässä.
– Hevin asema ja merkitys on Suomessa korkea, joka näkyy siinä, että kolmannes miehistä kuuntelee heviä.
– Sen sijaan klassisen, hengellisen ja kansanmusiikin kuuntelu vähentynyt huomattavasti, Haaramo sanoo.
Tilastokeskus toteutti tutkimuksen verkko- ja postikyselyn yhdistelmällä. 10–14-vuotiailla ja 75 vuotta täyttäneillä menetelmänä on ollut käyntihaastattelu. Aiempina vuosina tiedonkeruumenetelmänä on ollut kaikissa ikäryhmissä käyntihaastattelu.
Jutun kommentointimahdollisuus on auki klo 22.00 asti.