Laittoman koirabisneksen määrää on vaikea arvioida, sillä viranomaisten tietoon niistä tulee vain jäävuoren huippu. Kiinnijääneiden määrät liikkuvat sadoissa, bisneksestä saatavat rahat miljoonissa.
Helsingin satamassa toukokuun alussa järjestetyssä valvonnassa tarkastettiin 36 koiraa, joista noin puolet jäi viranomaisten haaviin puutteellisten maahantuloedellytysten vuoksi. Se antaa suuntaviivoja ongelman laajuudesta.
– Tämä vuoden valvontatulos oli hyvin realistinen. Määriä ei ole tutkittu, mutta Euroopan tasolla puhutaan, että laiton koirakuljetuskauppa tulee taloudellisesti kolmannella sijalla aseiden ja huumeiden salakuljetuksen jälkeen. Eli kyllä siinä aika isoista summista puhutaan, Etelä-Suomen aluehallintoviraston läänineläinlääkäri Sari Haikka kuvailee.
Suomeen tuodaan laittomasti paljon pieniä sekarotuisia koiria, sillä niistä ei juuri ole kotimaista tarjontaa. Valvonnassa on viime aikoina jäänyt kiinni esimerkiksi chihuahua-, bullterrieri- ja bulldogg-tyyppisiä rotukoiria, jotka vaikuttavat olevat suosiossa.
Motiivi tuoda koiria laittomasti rajan yli on selvä. Rotukoiran hinta liikkuu tuhansissa euroissa, laittoman koiran saa noin 500 eurolla.
– Toisaalta myös laittomista rotukoirista pyydetään isoja summia. Viime viikolla Puolasta laittomasti tuotu kääpiöbullterrieri jouduttiin lopettamaan vakavien neurologisten oireiden vuoksi, eikä koiraa oltu rokotettu rabiesta vastaan. Koiran omistaja oli maksanut koirasta yli 2000 euroa, Haikka kertoo esimerkin.
Puolasta tuodun koiran kohdalla rabiesta ei lopulta löydetty. Tässä tapauksessa vältyttiin myös ihmisten kalliilta altistuksen jälkeiseltä estohoidolta, sillä koira saatiin vuorokauden sisällä ruokaviraston tutkimuksiin. Jos se olisi jouduttu aloittamaan, olisi kustannus ollu 2100 euroa per henkilö. Maksun olisi pulittanut henkilön asuinkunta.
Taudit voivat tarttua ihmiseen
Laittoman maahantuonnin valvonnan tärkein tavoite on estää ihmisille vaarallisten tautien leviäminen Suomessa. Yksi todellinen uhka on rabies eli raivotauti. Se johtaa oireiden alkamisen jälkeen aina kuolemaan.
Suomi on ollut virallisesti raivotautivapaa maa vuodesta 1991 lähtien. Tautia ehkäistään rokottamalla luonnonvaraisia eläimiä syöttirokotteilla kaakkoisrajalla läheisyydessä ja tuontieläimiltä vaaditaan rabiesrokotus. Laittomia koiria taas tuodaan usein maista, joissa rabiesta esiintyy, esimerkiksi Venäjältä, Romaniasta, Valko-Venäjältä ja Puolasta.
Helsingin tehovalvonnan yhteydessä neljä koiraa jouduttiin lopettamaan. Niistä kolme oli alle kahdeksanviikkoisia. Lain mukaan alle kahdeksanviikkoisia koiria ei saa kuljettaa ilman emoa. Koiria ei oltu sirutettu, eikä niillä ollut passia tai rabiesvakuutusta. Varsinaisen rabiesrokotuksen koira voi saada vasta 12-viikkoisena. Lisäksi pennuilta puuttui virallinen Traces-todistus.
Neljäs lopetettu koira löytyi autosta tavaroiden keskeltä, eivätkä senkään maahantuloedellytykset täyttyneet. Myös kuljettajalta vaaditaan muun muassa rekisteröintiä eläintentuojaksi ja eläintenkuljetuslupa.
Ei riittävää harkintaa
Haikka kertoo, että moni koirasta haaveileva ei ymmärrä, miten paljon asiaan pitäisi perehtyä. Koiran ottamista kyllä harkitaan pitkään ja punnitaan omaan elämään liittyvien asioiden valossa huolellisesti. Ulkomailta tuodun koiran kohdalla monen muunkin asian pitäisi kuitenkin täyttyä.
Kasvattajalta pitäisi aina saada mahdollisimman paljon tietoa. Koirasta pitää voida pyytää kopioita tuontiasiakirjoista ja terveystodistuksesta, sekä kuvia pennusta. Koira pitää olla Traces-järjestelmässä, joka tarkoittaa sitä, että eläinlääkäri on lähtömaassa tarkastanut koiran ja antanut sillä järjestelmään virallisen terveystodistuksen. Pennulla pitää olla siru. Ilman sirua väitetyt rokotteet, passit ja muut paperit ovat käytännössä arvottomia, sillä niiden antamista ei voida yhdistää vedenpitävästi kyseiseen koiraan. Asiakirjojen aitoudesta voi epäilyttävissä tapauksissa varmistua vielä valvontaeläinlääkäriltä.
– Ostaja pystyy varmistumaan laillisuudesta, kun Traces-järjestelmä on olemassa. Mutta se vaatii viitseliäisyytä ja paneutumista, Haikka sanoo.
Netin myyntipalstoilta ostettu koira voi olla peräisin surkeista oloista pentutehtaasta.
Haikan mukaan myyjät ovat häikäilemättömiä ja käyttävät myynnin yhteydessä esimerkiksi haamuemoja, jotka eivät välttämättä ole edes narttuja. Hän kannustaakin jokaista koiranostajaa käymään itse paikan päällä kasvattajan luona, vähintään kahdesti. Silloin voi saada vahvistusta sille, että pennut saavat kasvaa niitä oikeasti imettävän emonsa kanssa riittävän pitkään.
– Pentutehtaasta hankittu pentu voi tulevaisuudessa maksaa moninkertaisen summan vastuullisesti hankittuun koiraan verrattuna, Haikka muistuttaa.
Pimeän koiran hankkiessaan tukee myös harmaata taloutta.
Haikka suosittelee kiinnittämään Suomestakin hankitun koiran kohdalla huomiota eläimen terveyteen. Läänineläinlääkäri suosittelee koiria, joilla on sopusuhtainen ja terve rakenne.
– Ihminen on manipuloinut siitosvalinnallaan alkuperäistä kesykoiraa monipuolisesti. Valitettavasti äärimmäisominaisuuksien tavoittelu on tuonut mukanaan myös ei-toivottuja fyysisiä ominaisuuksia, jotka näkyvät eläinlääkäreiden vastaanotoilla koiran elämänlaatua heikentävinä sairauksina.
Halvassa koirassa on jotain hämärää
Suomessa rotukoira on kallis. Kennel Batbeanasia pyörittävä Karita Maksimainen on kasvattanut ranskanbulldogeja noin kahdeksan vuotta ja hänen mukaansa ranskanbulldog-pennun hinta liikkuu noin 1500-2000 euron välillä.
Hinnalla katetaan pentujen tuottamisesta syntyviä kuluja. Ennen kuin pentuetta edes harkitaan, tulevat vanhemmat käytetään terveystutkimuksissa ja näyttelyissä. Näyttelytulokset kertovat, että koira on myös vieraiden ihmisten käsiteltävissä ja vastaa rotunsa kuvausta.
Sitten tulevat tiineystarkastukset ja mahdollinen keisarinleikkaus. Pennut sirutetaan ja myös niille tehdään terveystarkastus. Kun pentu luovutetaan, sen mukaan lähtee pentupaketti, johon kuuluu esimerkiksi pennulle tarpeellisia tavaroita. Luotettava kasvattaja ei myöskään anna koiraa ensimmäisen innokkaan matkaan.
– Kenellekään en lupaa koiraa sähköpostin perusteella. Pitää nähdä sen verran vaivaa, että tutustuu minuun ja koiriin eikä vain hae pentua ja häviä, Maksimainen kertoo.
Pennut voi luovuttaa seitsemän viikon ikäisinä, mutta Maksimainen pitää ne kahdeksanviikkoiseksi asti. Ja jos sopivaa perhettä ei löydy, pentu saa kasvaa hänen luonaan pidempään.
Kun pentu on luovutettu, yhteydenpito kasvattajaan jatkuu. Hyvä kasvattaja on perheen tukena alussa, ja kuulumisia vaihdetaan myös jatkossa. Siihen on myös koiran uuden omistajan sitouduttava.
Suomeen usein Viron kautta
Koiria tuodaan Suomeen usein Virosta tai Viron kautta. Viron kautta erityisesti siksi, että sisämarkkina-alueella toimintaa valvotaan vain satunnaisesti. Venäjän kautta tuotavat kaupalliset koirat taas kulkevat Vaalimaan rajanylityspaikan kautta, jossa kaikki eläimet tarkastetaan. Sen vuoksi laiton tuonti tulee useimmiten Viron suunnalta.
Jonkin verran laittomia ja myyntiin tarkoitettuja koiria naamioidaan myös lemmikeiksi, jolloin ne saattavat Venäjän rajalla jäädä tullin haaviin.
Paljon koiria tuovat myös rescue-yhdistykset. Vaikka yhdistysten toiminta Suomessa täyttäisi tarvittavat kriteerit, ei niidenkään tuonti ole ongelmatonta.
– Riskitöntä tapaa tuoda katukoiraa ei ole olemassa, kun tuodaan rabiesriskialueelta. Jatkuvasti tulee vastaan muun muassa sitä, että koirilla ei ole rabiesvasta-aineita, vaikka papereissa kerrotaan rokotuksien olevan kunnossa, Haikka sanoo.
Syy on usein lähtömaiden huono taloustilanne, jonka vuoksi rokotusten sijaan tarrat ja leima laitetaan ilman rokotusta. Ja vaikka rokotus laitettaisiin asianmukaisesti, on silti olemassa mahdollisuus, että koira on saanut aiemmin tartunnan tai rokotus ei ole ehtinyt muodostaa riittävää suojaa. Immuunipuutteinen koira ei myöskään reagoi rokotukseen halutulla tavalla, Haikka kertoo.
– Kun puhutaan niin vakavasta taudista, joka johtaa kuolemaan, asioita on harkittava tarkkaan. Siksi olen sanonut, että katukoiria ei kannattaisi tuoda Suomeen. Esimerkiksi Norja on kieltänyt Romaniasta koirien tuonnin kokonaan.
– Katukoirissa on myös monia muita ihmisille terveysriskejä aiheuttavia tauteja ja loisia, lakisääteisesti vastustettavien tautien lisäksi, Haikka sanoo.
Kysy rotuyhdistykseltä, älä Torista
Suomessakin rotukoiria kaupitellaan epäilyttävissä yhteyksissä esimerkiksi netin myyntipalstoilla. Maksimainen sanoo, ettei hänen tarvitse markkinoida koiriaan lainkaan. Suoraa kysyntää on tarpeeksi muutenkin.
– Koiraa harkitsevan on viisaampi kääntyä rotuyhdistuksen puoleen kuin Tori.fi:hin. Sieltä saa tietoa kasvattajista, joihin voi olla suoraan yhteydessä.
Suomessa kasvattajien pitää käydä Kennelliiton kasvattajakurssi. Suomessa koiria kasvatetaan usein perheoloissa, jolloin ne tottuvat ihmisiin ja käsittelyyn. Ulkomailta hämäristä oloista tuotu koira ei välttämättä saa vastaavia kokemuksia.
– Pentu kehittyy ja sosiaalistuu alle kahdeksanviikkoisena. Jos sitä ei käsitellä, tulee isompana käytösongelmia ja arkuutta, Maksimainen kertoo.
Ranskanbulldogit ovat tulevaisuudessa osa ohjelmaa, jolla pyritään vähentämään perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaa.
Juttua muokattu 24.5. kello 8.08 ja 11:07: Korjattu rescue-järjestön nimi Viipurin katukoirista Viipurin koiriksi. Lisätty myös Haikan kommentti, jossa suosittelee kiinnittämään huomiota rotujen terveyteen.