– Vanhemmat saattavat olla hyvin hädissään. Puhelussa purkautuu kaikki se hätä ja tuska.
Näin vieraannuttamisen kohteeksi joutuneiden vanhempien yhteydenottoja kuvailee Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten lastenvalvojien tiimivastaava Eija Kuitto.
Vieraannuttamisella tarkoitetaan toimintaa, jossa lasta tahallisesti etäännytetään esimerkiksi toisesta vanhemmastaan. Usein tätä tekee toinen vanhemmista esimerkiksi avioeron jälkeen. Vieraannuttaminen voi näkyä esimerkiksi lasten tapaamisten vaikeuttamisena tai estämisenä.
– On esimerkiksi ilmoitettu, ettei lapsi pääse tapaamiseen, koska on kipeänä. Toinen vanhempi onkin tämän jälkeen nähnyt lapsen jossakin, jolloin herää tietenkin epäilys. Välit ovat tällöin usein jo tosi riitaisat, kuvailee Eija Kuitto.
Lastenvalvoja Kuitto pitää vanhempien harjoittamaa vieraannuttamista erittäin vakavana asiana.
– Lapsi tarvitsee molempia vanhempiaan. Se, että molemmat ovat tukena kasvussa ja kehityksessä, on tärkeää.
Määriä ei ole tiedossa
Vieraannuttaminen tunnistetaan ammattilaisten keskuudessa Kuiton mukaan hyvin, mutta sitä ei tilastoida mitenkään. Tästä syystä määriä voi vain arvioida.
– Vakavampia tapauksia on tällä hetkellä Etelä-Karjalan alueella kolmisen kappaletta. Lievempää vieraannuttamista esiintyy meidän tietojemme mukaan noin kymmenessä perheessä.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n kehittämispäällikkö Päivi Petrelius korostaa, että vieraannuttaminen ilmiönä on tosi, mutta termiä käytetään hänen mukaansa herkästi myös tapauksista, joissa kyse voi olla jostain aivan muusta.
– Lapsella voi olla myös muita syitä siihen, miksei hän halua mennä viikonlopuksi toisen vanhemman luokse.
Joidenkin arvioiden mukaan vieraannuttamista esiintyy Suomessa joka kymmenennessä eroprosessissa ja noin neljäsosassa oikeuteen päätyneistä huoltoriidoista. Yle julkaisi aiemmin artikkelin, jossa perehdytään tarkemmin yhteen vakavaan suomalaiseen vieraannuttamistapaukseen. Lue artikkeli täältä.
Apua ei ole pakko ottaa vastaan
Vieraannuttamisen pysäyttämistä vaikeuttaa, ettei vanhempaa voi pakottaa ottamaan apua vastaan. Kriisiytyneimpiä tilanteita setvitään käräjäoikeudessa. Siellä voidaan uhkasakon avulla velvoittaa vanhempaa mahdollistamaan lapsen ja toisen vanhemman tapaamisia.
THL:n kehittämispäällikkö Päivi Petrelius toteaa, ettei jumiutuneisiin vanhempien välisiin konfliktitilanteisiin aina ole apuja.
– Tässä on ilman muuta kehittämisen paikka. Tutkimusperusteisia menettelytapoja tarvitaan lisää.
Eteläkarjalaisten perheiden kanssa työskentelevä Eija Kuitto kertoo, että he ovat saaneet työstään hyviä tuloksia. Jo yksi tapaaminen vanhempien kesken voi pysäyttää haitallisen toiminnan.
– Näitä kokemuksia meillä on. Siitä kiitän vanhempia, he ovat ottaneet avun vastaan ja kuuntelevat, kun me valotamme asioita lapsen näkökulmasta, ilman syyllistämistä.
Eija Kuitto myöntää kuitenkin, että heidän auttamistyönsä perheille ei ole aukotonta. Aina osa eronneista pariskunnista jää riitaisiksi ja vieraannuttaminen jatkuu.
Syy löytyy usein avioeroparin parisuhteen ongelmista ja eron myötä tulleista kielteisistä tunteista, joista ei ole päästy yli.
– Katkeruus, viha… Ero on jäänyt käsittelemättä. Olemme pohtineet, miten voisimme vielä paremmin auttaa eroperheen lapsia ja aikuisia.
Uudistetulle laille on kovat odotukset
Uudistettu laki lapsen huollosta ja tapaamisesta astuu voimaan joulukuussa. Laissa painotetaan nyt lapsen oikeutta hyvään suhteeseen myös siihen vanhempaan, jonka luona hän ei asu. Monet ammattilaiset ovat erittäin tyytyväisiä päivitettyyn lakiin, ja sille on kovat odotukset.
– Tämä on todella tärkeää! Lakiin on myös kirjattu, että molempien vanhempien tulee myötävaikuttaa siihen, että tapaamiset sujuvat, sanoo Eija Kuitto.
Ensi- ja turvakotien liiton kehittämispäällikkö Jussi Pulli toteaa, että lainsäätäjä on nyt tunnistanut ongelman. Sen tulisi näkyä myös käytännössä.
– Vieraannuttamisen tunnistamiseen ja sen kanssa työskentelyyn tulisi mielestäni edelleen kiinnittää huomiota ja tähän tuleva lain muutos myös velvoittaa.
Lue seuraavaksi: Eero ei ole tavannut tytärtään yli vuoteen – kun äiti tai isä sulkee toiselta vanhemmalta oven lapsen elämään, keinoja ei ole