Englannin terveydenhoidosta vastaava National Health Service eli NHS aloitti tänään kampanjan viiden tuhannen ulkomaalaisen sairaanhoitajan houkuttelemiseksi vuosittain seuraavien viiden vuoden aikana.
Tulijoilla paikattaisiin pahaa hoitajapulaa. Englannin sairaaloista, terveyskeskuksista, sosiaalitoimesta ja hoitolaitoksista uupui hallituksen selvityksen mukaan viime ja tänä vuonna 40 000 hoitajaa. Jos mitään ei tehdä, vajeen ennustetaan nousevan 68 500 hoitajaan vuoteen 2024 mennessä.
Eli suhteutettuna hoitajien määrään: mikäli mitään ei tehdä, viiden vuoden päästä vajetta on yhden hoitajan verran kuutta töissä olevaa kohden.
Skotlannissa, Walesissa ja Pohjois-Irlannissa tilanne ei ole yhtä paha, esimerkiksi Skotlannissa arvioidaan, että viime vuoden lopulla 1,4 prosenttia sairaanhoitajien työpaikoista oli ollut avoinna yli kolme kuukautta.
Stipendien poisto romahdutti opiskelijamäärät
Vuonna 2015 konservatiivihallituksen valtiovarainministeri George Osborne päätti lakkauttaa sairaanhoitajaopiskelijoiden stipendit Englannissa. Päätöksellä säästettiin valtion verovaroja yli 900 miljoonaa euroa, mutta seurauksena oli sairaanhoitajaopiskelijoiden määrän romahtaminen liki kolmanneksen vain parin vuoden aikana.
Aiemmin stipendi oli kustantanut sairaanhoitajien lukukausimaksut ja elämiseenkin oli jäänyt rahaa tarveharkintaisesta tuesta liki neljä tuhatta euroa vuodessa.
Skotlannissa, Walesissa ja Pohjois-Irlannissa stipendit säilyivät, ja niissä sairaanhoitajaopiskelijoiden määrä onkin samaan aikaan noussut.
Brexit pelottaa EU-alueen hoitajia
Toinen syy hoitajapulaan on, että Britannian EU-eron uhka on saanut unionin alueella työskenteleviä hoitajia ja kätilöitä karttamaan Britanniaa.
Esimerkiksi vuoden 2017 lopulla Guardian uutisoi, että muualta tulevien hoitajien ja kätilöiden määrä oli 2016 brexit-kansanäänestyksen jälkeen laskenut 89 prosenttia.
Viime vuonna julkaistun tutkimuksen mukaan NHS:n kaikista työntekijöistä Englannissa 5,6 prosenttia on EU-kansalaisia ja kaikkien ulkomaalaisten työntekijöiden osuus on 12,7 prosenttia. Aasiasta tulleita – erityisesti intialaisia ja filippiiniläisiä – on 4,3 prosenttia työvoimasta. EU-alueelta tulee eniten hoitajia Irlannista ja Puolasta.
NHS:n palkkaamista uusista hoitajista jopa 19 prosenttia oli 2015–2016 kotoisin muualta EU:sta, mutta 2017–2018 enää 7,9 prosenttia.
Työvoima ikääntyy, stressi painaa
Hoitajapulan taustalla on myös väestön ikääntyminen. Hoitajavahvuudesta poistuu eläkkeelle runsaasti työntekijöitä samaan aikaan, kun väestö ikääntyy ja terveyspalveluiden kysyntä kasvaa. Liki puolet NHS:n työntekijöistä on yli 45-vuotiaita.
Tilannetta on vaikeuttanut hoitajapulan aiheuttama työstressi, joka ajaa työntekijöitä pois alalta. Toissa vuonna hoitajia ja kätilöitä rekisteröivä Nursing and Midwifery Council teetti kyselyn alan ongelmista. Sen mukaan alalta ennen eläkeikää poistuvista 44 prosenttia katsoi alanvaihdon syyksi työvoimapulan, työn raskauden ja kiireen.
Myös lääkäreistä 80 prosenttia on Britannian lääkäriliiton kyselyn mukaan "merkittävän työuupumusriskin" alaisia. Kyselyn mukaan neljä kymmenestä lääkäristä kärsii stressistä, jonka katsoo vaikuttavan työhönsä.
Lääkäreistäkin on pulaa, avoinna on noin 9 000 lääkärinvirkaa. Siihen päätettiin vuonna 2017 puuttua lisäämällä koulutuspaikkoja, mutta koulutuksen lisäys alkaa tuottaa tulosta vasta vuosien kuluttua.
Aivovuodosta haittaa kehittyville maille
Koulutetun vakinaisen sairaanhoitajan peruspalkka on runsaat 24 000 puntaa vuodessa eli yli 27 000 euroa. Se ei ole Englannin työmarkkinoilla paljon, mutta houkutteleva monen muun maan hoitajille.
Koulutettujen sairaanhoitajien houkuttelu teollisuusmaihin kuitenkin vahingoittaa köyhien kehittyvien maiden terveydenhoitoa.
YK:n alainen Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että vuoteen 2030 mennessä ympäri maailmaa tarvitaan väestön ikääntymisen myötä 18 miljoonaa uutta terveydenhoidon ammattilaista. Pahin pula on silloin kehittyvissä maissa, joiden työvoimaa on houkuteltu paikkaamaan länsimaiden hoitajapulaa.