Nastja Säde Rönkkö maalaa keskittyneesti pientä paperimassan palasta Tampereen taidemuseon yläaulassa. Pöydällä on kymmeniä samanlaisia pieniä valkoisia pötkylöitä. Niistä on tarkoitus muodostua jääkarhun luuranko. Nyt osat ovat vielä sikin sokin pöydällä ja näyttelyn avautumiseen on vain pari päivää.
–Tiesin, että tässä tulee kiire. Pystytysvaiheessa tulee aina eteen ongelmia, jotka vaativat ratkaisua. Täällä videoteosten akustiikka on täytynyt miettiä uusiksi.
Kiireen syy on teos nimeltään 6 months without, sillä sen materiaalin aikaansaaminen kesti nimensä mukaisesti puoli vuotta. Sen ajan Rönkkö teki ihmiskoetta itsellään ja eli täysin ilman nettiyhteyttä. Se ei ollut helppoa.
– Alku oli tosi hankalaa. Kaikki käytännön asiat olivat vaikeita. Pankkiasiat, laskujen maksaminen....
Monet näistä vaikeuksista ovat päätyneet teokseen kuuluvaan videoon. Siinä Lontoossa asuva Rönkkö esimerkiksi varaa lentolippuja Suomeen perinteisesti matkatoimistossa asioiden. Hän on toimiston ainut asiakas ja virkailija esittelee hänelle antaumuksella eri vaihtoehtoja.
– Siinä kesti melkein tunti. Liput tulivat varmasti myös kalliimmiksi, muistelee Rönkkö.
Kirjeiden saaminen oli ihanaa
Tahmean alun jälkeen elämä ilman nettiä alkoi kuitenkin sujua. Aikaa jäi lukemiseen ja asioiden pohdiskeluun. Ja mikä parasta, Rönkkö sai kirjeitä. Ihan oikeita paperisia kirjeitä postitse.
– Se oli ihanaa. Niitä oli niin kiva avata. Joidenkin ihmisten kanssa kävin viikoittaista vanhanaikaista kirjeenvaihtoa.
Kirjeet ovat osa näyttelyä. Ne on koottu vitriiniin. Postikortteja ja kirjeitä on tullut ympäri maailmaa ja käsialojen kirjo on huima.
– Joistain oli hieman vaikea saada selvää. Kun luki koko kirjeen, käsialaan tottui ja epäselvät kohdatkin avautuivat.
Viimeisten kuukausien aikana Rönkön olo oli poikkeuksellisen seesteinen.
– Oli rauhoittavaa, kun ei tarvinnut koko ajan tsekkailla puhelinta. Projekti sai pohtimaan, miten paljon älylaitteet määrittävät elämäämme ja vievät aikaamme. Suosittelen netitöntä jaksoa kaikille. Ei nyt ihan puolta vuotta, mutta edes viikonlopun mittainen kokeilu voisi olla ihan hyvä.
Nyt käsi taas hakeutuu helposti laukkuun hamuamaan puhelinta. Rönkkö on solahtanut takaisin normaaliin. Ikään kuin mitään puolen vuoden netitöntä jaksoa ei olisi ollutkaan.
– Se on hieman pelottavaa.
Tunteet esiin
Kansainvälisyys on määrittänyt Rönkön uraa. Hän lähti 18-vuotiaana opiskelemaan Lontooseen, josta tuli hänen toinen kotikaupunkinsa. Vaikka Rönkkö tunnetaan performansseista, videoteoksista ja vuorovaikutteisista taideprojekteista, hän lähti alun perin opiskelemaan maalaustaidetta.
– Opettajieni käsitys maalaustaiteesta ei kuitenkaan ollut pelkästään "maalia kankaalle". He kannustivat koko ajan ottamaan teoksiin mukaan videota ja performanssia. Siitä se lähti.
Tampereen taidemuseossa nähdään enimmäkseen videoteoksia. Lähes kaikissa esiintyy Rönkkö. Hänen tarkoituksensa ei ole kuitenkaan tuoda itseään näkyville. Pidättyväisen ja rauhallisen oloinen taiteilija esiintyy teoksissa, koska haluaa tuoda esiin tunteita.
– Lähtökohtanani on usein oma tunne, se tuntuu rehelliseltä tavalta tehdä työtä. Toivon, että oma tunteeni peilaa myös muiden tuntemuksia.
Rönkön mukaan tunteet ovat aivan liian aliarvostettuja nyky-yhteiskunnassa.
– Tuntuu, ettemme luota enää tunteisiimme, otamme aina järjen käteen.
Ilmastokriisi on nyt
Lähes kaikista teoksista paistaa huoli ilmastonmuutoksesta. Tai ilmastokriisistä, jota sanaa Rönkkö mieluiten käyttää.
– Jos käytämme sanaa muutos, se tuntuu etäisemmältä, joskus tulevaisuudessa tapahtuvalta asialta. Me elämme nyt, keskellä kriisiä.
Rönkön videoteokset eivät kuitenkaan vyöry ahdistavina lopunajan kuvina. Päinvastoin, ne ovat kauniita, usein lumisia.
– Haluan tuoda esiin toivoa. Ilman sitä ei kannattaisi tehdä yhtään mitään. Asioita voi muuttaa ja niihin voi vaikuttaa.
Tunteiden lisäksi myös vuorovaikutus ja ihmisten välinen kommunikointi kiinnostavat Rönkköä. Eräässä videoteoksessa Rönkkö menee taidemuseoon ja istahtaa katsomaan Édouard Manet`n kuuluisaa maalausta tarjoilijattaresta baaritiskin takana. Rönkkö halusi viettää aikaa taulun kanssa ja hän joi itsensä humalaan taulua katsellessaan. Videoteos kuvaa, miten Rönkön läsnäolo muuttuu alkoholin kihahtaessa päähän. Katse ei enää pysy taulussa, vaan lähtee harhailemaan.
– Video kuvastaa vuorovaikutusta ja intensiteettiä tai pikemminkin tässä tapauksessa sen heikkenemistä.
Hollywood-tähti on tuonut uutta yleisöä
Suurelle yleisölle Rönkkö on tullut tunnetuksi taidekollektiivinsa kanssa, jossa on mukana brittitaiteilija Luke Turner ja Hollywood-näyttelijä Shia LaBeouf, joka tunnetaan muun muassa Transformers-elokuvista.
Kolmikolla oli parin vuoden takaisessa ARS-näyttelyssä #alonetogether-teos, josta tuli hitti. Siinä taiteilijat asuivat erämaamökeissä Lapissa ja heidän ainut kontaktinsa ulkomaailmaan oli Kiasman näyttelykävijät.
– Se oli rankkaa ja yksinäistä. Muutamista näyttelykävijöistä tuli kuitenkin melkein kuin ystäviä. Se oli hienoa.
Ryhmä on tehnyt useita muitakin kohuttuja teoksia. He liftasivat sattumanvaraisesti Yhdysvalloissa ja tekivät reissusta elokuvan, lisäksi he seuranneet median reaktioita muun muassa elokuvajuhlien punaisella matolla, jolla LaBeouf käveli paperipussi päässä. Medianäkyvyys on aina taattu, koska LaBeouf on mukana. Eikö se harmita, että taide saa huomiota vain, jos mukana on Hollywood-tähti?
– Ei, koska kaikki oikeastaan lähti juuri siitä, seurata ihmisten reagointia. Nämä meidän projektit ovat ainakin lisänneet medianlukutaitoa.
Luke Turneriin Rönkkö tutustui opiskellessaan Lontoossa. Hollywood-näyttelijä LaBeouf puolestaan kiinnostui Turnerin töistä ja otti yhteyttä häneen. Niin syntyi taidekollektiivi LaBeouf, Rönkkö & Turner.
Kolmikon teokset ja tempaukset ovat herättäneet kiinnostusta myös sellaisissa, jotka eivät muuten taiteesta välittäisi.
– Hedelmällisin asia on ollut päästä työskentelemään ihmisten kanssa, jotka eivät ole niin sanottua taideyleisöä.
Vaikka Rönkkö ei pyri esille, eikä kaipaa huomiota, ei hän voisi kuvitellakaan pakertavansa yksin työhuoneella.
– En yhtään tykkää olla yksin. Kiinnostavinta työssäni on tehdä sitä muiden ihmisten kanssa.
Vuoden nuori taiteilija näyttely on Tampereen taidemuseossa 8.6. – 11.8. Näyttely siirtyy syksyllä Turkuun Aboa Vetus & Ars Nova -museoon.