Kun sairastut vakavasti vaikkapa syöpään, sydäntautiin tai masennukseen tai esimerkiksi vammaudut tapaturmaisesti, niin ensimmäisenä mieleen tulee, selviydynkö tästä.
Jossain vaiheessa mieleen hiipii myös ajatus siitä, miten minä ja mahdollisesti perheeni selviytyy tilanteesta taloudellisesti.
Etenkin sairauden pitkittyessä tulotaso voi pudota merkittävästi. Toisilla työnantaja voi maksaa sairaslomalta täyttä palkkaa esimerkiksi 1–3 kuukauden ajan, mutta toiset tipahtavat nopeammin Kelan sairauspäivärahalle.
Jos tulotaso on sairauspäivärahalla vaikkapa noin 70 prosenttia palkasta, niin nopeimmin se vaikuttaa perheen elintasoon, jos niiden talous on viritetty hyvin tiukaksi esimerkiksi suurilla lainanlyhennyksillä.
Vakava sairastuminen voikin johtaa perheen taloudelliseen kriisiin, joten mikä neuvoksi? Ensimmäiseksi kannattaa ottaa yhteyttä Kelaan, jonka tuilla pääsee alkuun.
1. Kela maksaa sairauspäivärahaa
Saadaksesi sitä, käy lääkärissä. Lääkäri arvioi, kestääkö työkyvyttömyytesi enemmän kuin kymmenen arkipäivää. Jos kestää, voit saada sairauspäivärahaa. Omavastuuaika on yleensä sairastumispäivä ja sitä seuraavat 9 arkipäivää.
A-lääkärintodistuksella voit saada sairauspäivärahaa yleensä enintään 60 arkipäivää. Jos sinulla on työpaikka, niin työnantaja yleensä hakee sairauspäivärahan ja maksaa sinulle palkkaa poissaolon ajan.
Tämän ajan jälkeen tarvitset B-lääkärinlausunnon tai muun selvityksen työkyvyttömyydestä. Lisäselvityksiä saatetaan pyytää jo aiemminkin.
Sairauspäivärahaa maksetaan noin vuoden ajan, enintään 300 arkipäivältä.
Jos olet saanut sairauspäivärahaa 60 arkipäivää, niin Kela lähettää kirjeen, jossa kerrotaan kuntoutuksen vaihtoehdoista ja järjestäjistä.
Työterveyshuollon on arvioitava jäljellä oleva työkykysi viimeistään silloin, kun olet saanut sairauspäivärahaa 90 arkipäivää.
Kun olet saanut sairauspäivärahaa 150 arkipäivää, lähettää Kela kirjeen, jossa kerrotaan kuntoutusmahdollisuuksien lisäksi myös työkyvyttömyyseläkkeen hakemisesta.
Jos katsot tarvitsevasi kuntoutusta, niin hakeudu ensin työterveyslääkärille tai omalle lääkärillesi. Kun olet saanut kuntoutusta suosittavan lausunnon, voit sen jälkeen hakea Kelasta kuntoutusta.
Jos sairautesi jatkuu yli vuoden, sinulla voi olla oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen.
Jos pystyt käymään osa-aikaisesti töissä sairautesi aikana, niin Kela maksaa tältä ajalta osasairauspäivärahaa.
Sairauspäivärahoja voi hakea verkosta kirjautumalla Kelan palveluun verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.
2. Myös opiskelijat, työttömät ja yrittäjät voivat saada sairauspäivärahaa
Opinnoista voi jäädä sairauslomalle, jos sairastuminen tapahtuu kesken opintojen. Voit saada sairausajalta opintotuen sijaan sairauspäivärahaa ja yleistä asumistukea. Näitäkin korvauksia haetaan Kelalta.
Voit saada sairauspäivärahaa myös työttömänä työnhakijajana. Sairauspäivärahan omavastuuajalta sinulle maksetaan työttömyyspäivärahaa.
Toimita työkyvyttömyydestäsi lääkärintodistus Kelaan ja ilmoita sairastumisestasi työ- ja elinkeinotoimistoon. Merkitse sairauspäivät myös työttömyysajan ilmoitukseen. Sairauspäivärahaa ja työttömyysetuutta ei makseta samalta ajalta.
Sairauspäivärahapäivät eivät vaikuta perus- tai ansiopäivärahan enimmäisajan kertymiseen.
Jos olet YEL- tai MYEL-vakuutettu yrittäjä, voit saada sairauspäivärahaa. Sairauspäivärahaan ovat myös oikeutettuja ne yrittäjät, joiden työpanos yritystoiminnassa on vähäistä ja jotka eivät ole velvollisia ottamaan YEL-MYEL-vakuutusta.
3. Sinulla voi olla oikeus vammaistukeen
Sinulla voi olla oikeus vammaistukeen, jos toimintakykysi on vamman tai sairauden vuoksi heikentynyt vähintään 1 vuoden ajan.
Toimintakyvyn heikentymisellä tarkoitetaan sitä, että sinulla on vaikeuksia huolehtia itsestäsi ja selviytyä arjessa esimerkiksi kotitaloustöistä.
4. Jos sinulla on yksityinen sairaus- tai tapaturmavakuutus, niin hae korvauksia vakuutusyhtiöstäsi
Voit hakea korvausta sairastumisesta tai tapaturmasta vakuutusyhtiöstäsi, jos olet vakuuttanut itsesi.
Tällaisia vapaaehtoisia vakuutuksia ovat esimerkiksi sairauskuluvakuutukset sekä vakuutukset vakavan sairauden varalta.
Vakuutusyhtiöt tarjoavat vakuutuksia, joissa vakuutuksen kohteena ovat ainoastaan tietyt vakuutussopimuksessa yksilöllisesti määritellyt sairaudet. Jos sairastut tällaiseen vakuutusehdoissa määriteltyyn sairauteen, sinulle maksetaan kertakorvauksena sovittu vakuutussumma. Tällaisia sairauksia ovat esimerkiksi syöpä, sydäninfarkti, sepelvaltimoiden ohitusleikkaus ja pallolaajennushoito, munuaisten vajaatoiminta tai aivohalvaus.
Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen sivuilta löydät tietoa, mitä kaikkea esimerkiksi aikuisten sairauskuluvakuutus korvaa ja mitä ei.
5. Jos sairastaminen pitkittyy, hae perustoimeentulotukea
Perustoimeentulotuki on se taloudellinen tuki, jota voit hakea, jos rahasi eivät kerta kaikkiaan enää riitä arjen menoihin kuten ruokaan, vaatteisiin ja asumiseen. Tukea voi hakea yksin asuva henkilö tai perhe.
Ennen kuin haet toimeentulotukea, selvitä, voitko saada muita tuloja tai etuuksia, kuten työttömyysturvaa ja asumistukea.
Toimeentulotuki on tarkoitettu väliaikaiseksi tukimuodoksi.
Perustoimeentulotukea voi hakea verkosta.
6. Entä jos et enää pysty lyhentämään lainaasi tai alat velkaantua
Takuusäätiössä tiedetään, että sairastuminen voi ajaa talouden ahtaalle. Säätiö tarjoaa apua lasku- ja velkaongelmien hoitoon.
Myös oikeusaputoimistojen maksuton talous- ja velkaneuvonta auttaa.
7. Kunnallisen terveydenhuollon maksuissa ja korvattavissa lääkkeissä vuosittainen maksukatto
Terveydenhuollon maksut, esimerkiksi käynnit terveyskeskuslääkärin vastaanotolla, päivystyskäynnit, erilaiset lääkärintodistukset ja sairaalamaksut tekevät myös lovea sairastuneen talouteen.
Näiden asiakasmaksujen hinnoista löydät tietoa sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta. Sieltä löytyvät myös sairaalamaksut sekä pitkäaikaisen laitoshoidon maksut.
Kunnallisten terveydenhuollon maksuissa on vuosittainen maksukatto, joka tällä hetkellä on 683 euroa vuodessa.
Sairastaessa myös lääkkeisiin kuluu rahaa. Vuonna 2019 lääkekorvausten vuosiomavastuu on 572 euroa. Jos se ylittyy, on sinulla oikeus lisäkorvaukseen.
Lähteinä jutussa on käytetty esimerkiksi Kelan sairausajan pikaopasta. Lisää tietoa löydät Kelan sivujen lisäksi muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön, Takuusäätiön , Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen sekä eri vakuutusyhtiöiden sivuilta.