Eläkkeensaajien määrä kasvaa, maksajien määrä vähenee. Mutta suurin osa suomalaisista ei pelkää eläkepommia.
Eläketurvakeskuksen (ETK) teettämän tutkimuksen mukaan luottamus eläkejärjestelmää kohtaan on entisestäänkin vahvistunut. Kyselyn mukaan kaksi kolmasosaa luottaa eläkejärjestelmään.
Vuodessa määrä on kasvanut seitsemän prosenttiyksikköä. Nyt kyselyssä 67 prosenttia sanoo luottavansa järjestelmään täysin tai ainakin osittain.
– Luottamuksen kasvu liittyy ainakin osittain myönteiseen talous- ja työllisyystilanteeseen. Näillä tekijöillä on todettu olevan yhteys luottamukseen, kertoo Eläketurvakeskuksen tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen.
Tilastokeskuksen väestöennuste antoi syksyllä uutta virtaa keskusteluun siitä, miten suomalainen eläkejärjestelmä kestää tulevina vuosikymmeninä.
Tilastokeskus kertoi, että vuonna 2050 Suomessa olisi alle 15-vuotiaita yhtä vähän kuin 1870-luvun lopulla, jolloin väkiluku oli alle kaksi miljoonaa.
Eläkejärjestelmään luottavat vähiten nuoret.
Epäluuloisimpia ovat 25–34-vuotiaat, joista vain vähän yli puolet (53 prosenttia) luottaa ja 32 prosenttia ei luota järjestelmään. Sen sijaan eläkeikäisistä yli 65-vuotiaista lähes 90 prosenttia luottaa järjestelmään.
ETK kysyi myös miten oikeudenmukaiseksi eläkkeiden maksaminen ja saaminen koetaan eri ikäisten kesken. Vähän yli puolet vastaajista oli sitä mieltä, että "nuoret sukupolvet joutuvat liiaksi eläkkeiden maksumiehiksi".
Kuivalainen sanoo pohtineensa vastaustulosta, mutta sanoo, ettei osaa oikein itsekään sanoa onko määrä paljon vai vähän.
Kaikkiaan 52 prosenttia oli täysin tai jossain määrin samaa mieltä väitteen kanssa. Eri mieltä oli 26 prosenttia vastaajista.
Tosin yli 65-vuotiaista vastaajista hiukan alle puolet oli samaa mieltä ja kolmasosa eri mieltä.
Heikko syntyvyys varjostaa tulevaisuuden rahoittamista
Syntyvyyden lasku ja viimeisin Tilastokeskuksen väestöennuste huolestuttavat, vaikka mikään kriisi ei vielä olekaan nurkalla.
Toissa vuoden eläkeuudistuksessa yhtenä tavoitteena oli kehittää järjestelmää niin, että se olisi oikeudenmukainen sukupolvien näkökulmasta.
– Tätä täytyy pitää silmällä syntyvyyskehityksen takia. Kun ikäluokkien kokoerot kasvavat, pienempi joukko maksaa kasvavan joukon eläkkeen.
Jos hiipuva väestöennuste toteutuu se tarkoittaa painetta korottaa eläkemaksuja. Tosin ei ihan heti. Tällä tietoa korottaminen alkaa olla ajankohtaista 2050-luvulla aikaan.
– Mutta pitääkö odottaa siihen saakka vai ennakoida, Kuivalainen pohtii tulen arkaa kysymystä.
Vasta päivitetyn laskelman mukaan nykyinen 24,4 prosentin maksu on pitänyt nostaa 30 prosenttiin vuonna 2085. Maksusta on palkansaajan osuutta nyt vajaa seitsemän prosenttia.
Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet tällä viikolla muun muassa perhe-eläkkeen muuttamisesta määräaikaiseksi. Se madaltaa eläkemaksujen korotuspainetta 0,4 prosenttiyksikköä.
Mikä neuvoksi jos rahoittaminen menisi tiukoille?
ETK kysyi myös sitä, millaiseen lääkkeeseen turvaudutaan, jos eläkkeiden rahoittamista pitäisi muuttaa.
Tarjotuista vaihtoehdoista mikään ei saanut enemmistön kannatusta, mutta suosituin keino oli palkansaajien ja työnantajien maksamien eläkemaksujen korottaminen.
Sen taakse asettui 42 prosenttia vastaajista. Maksukorotuksia vastusti yli kolmasosa (36 prosenttia) vastaajista.
Eläkeiän nostaminen oli vielä epäsuositumpi keino. Sitä kannatta kolmasosa ja vastustaa yli puolet. Myös tulevien eläkkeiden pienentäminen saa tyrmäyksen ja eläkkeellä olevien eläkkeiden leikkaaminen torjutaan vielä selvemmin.
Tutkimusyhtiö Kantar Tns teki Etk:n eläkebarometri-kyselyn nyt kolmannen kerran. Siihen haastateltiin 1 003 henkilöä.
Lue lisää eläkkeistä ja eläkejärjestelmästä:
"Itse maksettu eläke" on sitkeästi elävä harhaluulo – näin toimii suomalainen eläkejärjestelmä
Myytit ja faktat tarkastelussa – Nämä asiat jokaisen tulisi tietää Suomen eläkejärjestelmästä
Haaveiletko eläkkeestä? Katso laskurista, milloin eläke alkaa ja kauanko se kestää
Lisäys 13.6. klo 9.16: Vastausten jakautumista nuorten sukupolvien maksuosuudesta täydennetty. Grafiikka lisätty klo 9.42.