Tasavallan presidentin Sauli Niinistön isännöimä kaksipäiväinen Kultaranta-keskustelut huipentuu tänään. Aamun ensimmäisen keskustelun aiheena oli turvallisuus, jota pohtivat muun muassa pääministeri Antti Rinne ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.
Heti alkuun pääministeri Antti Rinteeltä (sd.) ja perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aholta kysyttiin Euroopan yhtenäisyydestä. Presidentti Sauli Niinistö ja Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier korostivat eilisissä keskusteluissaan moneen otteseen EU:n yhtenäisyyttä.
Pääministeri Rinne totesi alkajaisiksi, että rauhaa pidetään yllä tekemällä yhteistyötä. Hän kuitenkin sanoi olevansa huolissaan yhteisistä arvoista. Oikeusvaltioperiaate ja sananvapaus ovat sellaisia asioita, joista on koventuneita käsityksiä. Se on huono asia, summasi Rinne.
– Olen huolissani siitä, että vapaan median toimintaedellytyksiä rajoitetaan. Poliittisen opposition toimintaa pyritään rajoittamaan, ja se on todella vakava ilmiö. Pitkään jatkuessaan sillä on merkitystä rauhan ja vakauden ylläpitoon, Rinne sanoi.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho puolestaan totesi, että demokratia ja sananvapaus ovat nykypäivänä Euroopassa koetuksella. Hän nosti esiin esimerkiksi sen, että demokraattisten vaalien lopputulosta ei kunnioiteta.
Halla-ahon mukaan siirtolaiskriisi toi poliittisen vastakkainasettelun todella esiin Euroopassa. Hänen mukaan Euroopassa on vallinnut hyvin pitkään "liberaalin ajattelun hegemonia", mutta poliittiset jakolinjat eivät Halla-ahon mielestä ole katoamassa mihinkään.
– Euroopassa ajatellaan, että jos odotellaan muutama vaalikausi, niin kansallismieliset puolueet katoavat ja tilanne normalisoituu.
Hänen mukaansa Euroopan sisäisiä jännitteitä ei ainakaan vähennä se, että tietyn poliittisen liikkeen kannattajia demonisoidaan.
– Poliittinen päätöksenteko voi halvaantua, kun yksi päätöksentekijöistä nähdään sellaisena, josta pitää päästä eroon. Vastakkainasettelu ei ole tervettä. Tässä ei käydä hyvien ja pimeiden voimien taistelua, Halla-aho pohti.
Schengenin toimivuudesta kipakka keskustelu
Euroopan yhtenäisyyden jälkeen keskustelu kääntyi Schengen-järjestelmän toimivuuteen ja Afrikkaan. Pääministerin mukaan Euroopan pitää laittaa paukkuja Afrikkaan ja sen kehittymiseen. Rinne korosti sen olevan myös Euroopan etu.
Halla-ahon mielestä Schengen taas mahdollistaa nykyisellään "turvapaikkashoppailun".
Pääministeri Rinne kysyi Halla-aholta, miten sitä pitäisi hänen mielestään uudistaa, ja mitä pitäisi tehdä, jos miljoonat ihmiset pyrkivät esimerkiksi Afrikasta Eurooppaan. Laitetaanko rautaa rajalle ja estetään ketään tulemasta, kysyi Rinne Halla-aholta.
Halla-ahon mukaan Schengen-järjestelmää pitäisi muuttaa niin, että laittoman siirtolaisuuden torjunnasta tulisi peruste palauttaa sisärajavalvonta ilman tiukkoja määräaikoja. Hän pitää itse järjestelmää arvokkaana, mutta sen ei pitäisi olla laittoman maahanmuuton mahdollistaja.
– Pitää edistää sellaisia oloja Afrikassa, ettei heidän olisi pakko lähteä etsimään uutta elämää Euroopasta. Ei Eurooppa voi rakentaa Afrikkaan hyvinvointivaltioita afrikkalaisten puolesta, Halla-aho sanoi.
Rinne ei nähnyt rajat kiinni olevaa Eurooppaa tulevaisuuden ratkaisuna. Hänen mukaansa esimerkiksi kehitysapua voidaan suunnata ja hyödyntää järkevästi Afrikassa.
Presidentti Sauli Niinistö osallistui keskusteluun kysymällä pääministeri Rinteeltä, mitä yhteisiä toimia Afrikan kehityksen suhteen on luvassa Suomen EU-puheenjohtajakaudella.
– Ajatus on se, että yhteistä eurooppalaista koordinoitua toimintaa olisi Afrikassa. Oleellista on, että laitettu rahavirta menee oikeaan paikkaan, Rinne vastasi.
Kuka puolustaa EU:ta?
Lopuksi keskustelu kääntyi Euroopan turvallisuuteen ja siihen, kuka sitä puolustaa. Presidentti Niinistö kysyi eilen Saksan liittopresidentti Steinmeieriltä, minkälainen on unioni, jonka turvallisuus perustuu ulkoiselle avulle, eli käytännössä Natolle.
Sama kysymys esitettiin maanantaina Rinteelle ja Halla-aholle. Rinteen mukaan on olennaista, että unionin jäsenmaat arvioivat turvallisuutta samalla tavalla. Retorisesti tämä samanlaisuus pätee, mutta kun asiasta keskustellaan syvällisemmin, erot tulevat esiin, pohti Rinne.
Halla-ahon mielestä vastaus kysymykseen riippuu siitä, miten unionin koko olemuksen hahmottaa. Onko se liittovaltio, puolustusunioni vai sisämarkkina-alue, Halla-aho kysyi.
– On vaikea nähdä, että Natoon kuuluvilla EU-jäsenillä olisi voimakasta halua nyt tai jatkossa luoda päällekäisiä rakenteita kuin osittain ristiinmeneviä puolustusvelvoitteita. En pidä järkevänä, jos Suomi ripustautuu sellaisiin tulkinnanvaraisiin, epämääräisiin turvallisuustakuisiin, joita on kirjattu. Niitä voidaan tosipaikan tullessa tulkita hyvin monella tavalla, Halla-aho sanoi.
Keskustelijoilta kysyttiin lopuksi, miten brexit vaikuttaa Euroopassa käytävään puolustuskeskusteluun. Rinteen mukaan hallituksessa asiaa ei ole vielä ehditty pohtia kovinkaan syvällisesti. Rinne sanoi uskovansa, että Britannia haluaa edelleen olla mukana Euroopan turvallisuuspoliittisessa yhteistyössä.
Tapahtuman viimeinen keskustelu iltapäivällä
Aamun keskusteluun osallistuivat pääministeri, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola ja Helsingin Sanomien Berliinin kirjeenvaihtaja Anna-Liina Kauhanen.
Iltapäivällä käytävässä päätöskeskustelussa aiheena on politiikan murros ja kestääkö demokratia sen. Myös tämän keskustelun voit katsoa suorana Ylen verkkosivuilta ja TV1:ssä kello 14.30 alkaen.
Lue lisää: