Turun lentokentän laidalla lentonäytösyleisö katselee taivaalle, ja harvinaisen monella on sininen lippis päässään. Amerikkalaiset F-35 -kauppiaat ovat tyytyväisiä.
Amerikkalainen Lockheed Martin huomasi viime kesänä, että se hävisi näkyvyydessä ranskalaiselle Dassaultille, jonka oranssit lippalakit loistivat suomalaisyleisön päässä. Nyt yhtiö onnistui kaappaamaan näkyvyyden. Dassault'n Rafale-lakit ovat tänä vuonna mustia. Yleisöstä erottuu myös muutamia punaisia Gripen-lippiksiä.
Kilpailu näkyvyydestä on kuitenkin vähemmän totista kuin varsinainen kisa: kaikki viisi valmistajaa ovat vakavissaan mukana ja vakuuttavat sitoutumistaan Suomen hävittäjähankintaan. Lopullinen päätös hankinnasta on tarkoitus tehdä vuonna 2021.
Kisassa on mukana yhteiseurooppalainen Eurofighter, ruotsalainen Saab Gripen E, ranskalainen Rafale sekä yhdysvaltalaiset Super Hornet ja F-35.
Kesän ohjelma: viisi neuvotteluviikkoa
Uusien hävittäjien tarjouspyyntöjen perkaaminen on edennyt ensimmäiseen tiukkaan neuvotteluvaiheeseen. Juuri nyt hävittäjähankinnasta vastaava puolustusvoimien ja -ministeriön tiimi käy lähes uuvuttavaa neuvottelukierrosta: jokaisen hävittäjävalmistajan kanssa istutaan viikko ja käydään läpi tuhansien sivujen tarjousta.
Ja kun neuvottelukierros on käyty, sama tehdään jokaisen valmistajan kanssa vielä toisen ja mahdollisesti kolmannen kerran, kun varsinainen tarjouspyyntö ja vielä tarkentava pyyntö lähtevät ja niihin saadaan vastaukset.
Valinta on yhdistelmä eri tekijöitä: huoltovarmuutta, elinkaarikustannuksia, mahdollisuuksia teolliseen yhteistyöhön sekä suorituskykyä. Myös turvallisuus- ja puolustuspolitiikka painaa. Samoin se, millä hinnalla kokonaisuus Suomelle myytäisiin.
Hallitus voi lisätä painotuksiaan tarjouspyyntöön
Varsinainen tarjouspyyntö lähtee syksyllä. Valintaa valmistelevat puolustushallinnon ja puolustusministeriön ammattilaiset. Rahat ovat kuitenkin poliitikoilla. Ylen tietojen mukaan hallituksella on sanansa sanottavana jo syksyllä. Hallitus saattaa haluta esimerkiksi painottaa jotain asiaa tai kiinnittää huomiota tiettyihin kohtiin tarjouspyynnössä.
Rinteen hallitus on sitoutunut ohjelmassaan hävittäjien suorituskyvyn korvaamiseen täysimääräisesti. Rahaa on varattu 7–10 miljardia. Hävittäjähankintaa valmistelevat asiantuntijat tekevät työtään riippumattomina ja itsenäisesti, mutta lopullisessa valinnassa painaa sekä hävittäjäehdokkaita arvioivan tiimin näkemys että hallituksen poliittinen näkemys.
Se, että Hornetien suorituskyky korvataan täysimääräisesti sisältää myös tulkinnanvaraa, sillä eri valmistajien tarjoamat kokonaisuudet poikkeavat toisistaan huomattavasti.
Lentotunnin hinnasta puhuminen on liian yksinkertaista
Viime päivinä konevalmistajat ovat kiertäneet lobbaamassa Suomessa. Jokaisen tehtävä on vakuuttaa suomalaiset ja esimerkiksi suomalainen media siitä, että juuri kyseinen valinta olisi Suomelle paras.
Myös valmistajat itse myöntävät, että konevaihtoehtojen vertaaminen on monitahoinen ja erittäin vaikea prosessi. Kaikki ammatikseen lentokoneita myyvät eri valmistajien neuvottelijat kuitenkin kehuvat suomalaisten järjestelmällistä tapaa käydä tarjouspyynnöt läpi ja erittäin korkeaa ammattitaitoisuutta.
Julkisuudessa paljon huomiota on saanut koneiden lukumäärä ja hinta. Se ei ole koko kuva.
Puhuminen pelkästään koneen tai esimerkiksi lentotunnin hinnasta on raju yksinkertaistus. Kokonaisuuden hintaan vaikuttaa esimerkiksi se, minkälaisella henkilöstöllä konetta ja sen vaatimia tukijärjestelmiä pyöritetään, miten se istuu Suomen valmiiseen infrastuktuuriin ja kuinka paljon suomalaiset pystyvät kehittämään omaa osaamistaan koneeseen liittyen.
Taloudelliseen kokonaisuuteen vaikuttaa myös se, voivatko suomalaiset esimerkiksi päästä osallisiksi koneen kehittämisestä tai osien ja järjestelmien tuotannosta, jolloin se toisi Suomelle työtä ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Viisi vaihtoehtoja, kaikki parhaita?
Valmistajilla on myös omia painotuksia, joita ne mielellään korostavat.
F-35 lensi Suomeen ensi kerran juuri Turku Air Showhun, mutta ei esiintynyt itse näytöksessä. Kone edustaa niin sanottua viidettä konesukupolvea, mikä tarkoittaa esimekiksi häiveominaisuuksia – kone on hankalampi saada näkymään tutkassa kuin kilpailijansa.
Kone on ehdokkaista uusin, valmistajan mukaan edistyksellisin ja tehokkain, mutta kallein. F-35:ttä on tehty useita satoja kappaleita, mikä tuottaa mittakaavaetuja. Valmistaja korostaa, että koneen hinta tulee alenemaan tulevina vuosina. Silti pelkkä koneen hinta ei vielä kerro juuri mitään siitä, kuinka kalliiksi koko koneen ympärille hankittava "ekosysteemi" tulee.
Ranskalainen Dassault taas ei kerro hintaa julkisuuteen. Valmistajan mukaan se mahtuu Suomen budjettiin, mutta tämän tarkempaa arviota ei haluta antaa. Ranskalaiset painottavat ratkaisun eurooppalaisuutta ja tarjoavat Suomelle myös läheistä kumppanuutta Ranskan kanssa.
Kuka on luotettavin kumppani?
Yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon vetoaa siihen, että eurooppalaisessa ratkaisussa esimerkiksi kaikki data olisi myös Suomen käytössä. Eurooppalaisten yhtiöiden mukaan yhdysvaltalaiset ehdokkaat – F-35 ja Super Hornet – myyvät konetta, mutta todennäköisesti pitävät osan tiedosta ja kilpailuedusta itsellään.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka painaa myös ruotsalaisen Saabin perusteluissa, miksi Suomen kannattaisi valita Gripen. Se syventäisi puolustusyhteistyötä entisestään. Ruotsalaiset lupaavat Suomelle myös suurta roolia koneen jatkokehittämisessä.
Saabilla on myös iso tarve löytää Gripen E:lle ostajia. Yksi vireillä olevista kaupoista näyttää juuri kaatuneen, kun Sveitsille tarjotut Gripenit eivät olleet vielä testeihin vaaditussa kehitysvaiheessa.
Lue myös: