Presidentti Sauli Niinistön Kultaranta-keskusteluissa puhuttiin paljon Suomen yksinäisestä turvallisuuspoliittisesta asemasta EU:ssa, kun suurin osa muista jäsenmaista kuuluu Natoon ja puolustus nojaa siihen.
– Millainen unioni perustaa puolustuksensa ulkopuoliseen apuun, Niinistö kyseli sunnuntain avauskeskustelussa. Hänen mielestään EU:ssa on tässä rakenteellinen puute.
Vieressä istunut Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier kykeni vain sanomaan, että syynä on Suomen historia ja siirtyi muihin asioihin.
Edes korulauseita Suomen auttamisen tahtotilasta ei tullut, vaikka asia on isännille tärkeä ja Steinmeier on kohtelias mies.
Suomi hakee jatkuvasti vastausta kysymykseen, kehen voimme turvata kriisitilanteessa. EU:n solidaarisuuslauseke, jossa jäsenmaat lupaavat auttaa toisiaan, on epämääräinen. Toisin kuin Suomea Natoon turvaavia maita lauseke ei suuremmin kiinnosta.
Ruotsi sentään lupasi uudessa puolustusselonteossaan lähettää tarvittaessa Suomen avuksi 5000 sotilasta.
Suomi turvaa mahdollisuuteen hakea Nato-jäsenyyttä. Ajatus on, ettei Venäjä halua uhata Suomea, koska silloin se työntäisi maan Natoon.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho totesi Ylen haastattelussa, että EU:n turvatakuisiin luottaminen on itsepetosta. Hän ei luottaisin myöskään Nato-optioon.
Jussi Halla-aho varasti shown Kultarannassa
Oppositioon on syntymässä työnjako: perussuomalaiset suomii maahanmuuttoa ja kokoomus lyttää talouden.
Kultarannan panelistien joukossa väittelivät maanantaina pääministeri Antti Rinne (sd.) ja suurimman oppositiopuolueen puheenjohtaja Halla-aho.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka loisti poissaolollaan eduskuntavaalikeskusteluissa, joten poliitikot pääsivät aiheeseen kunnolla vasta Kultarannassa.
Keskustelu kääntyi maahanmuuttoon, EU:n vapaan liikkuvuuden Schengen-alueeseen ja Afrikan auttamiseen.
EU:n rajavalvonnasta leimahti kiista. Rinne haastoi Halla-ahoa monista asioista ja muukin telttayleisö oli kriittistä, joten Halla-aho sai olla paljon äänessä.
Halla-aho vaati sisärajatarkastusten sallimista laittoman maahanmuuton estämiseksi. Rinne piti linjaa kovana.
– Jos 100–200 miljoonaa ihmistä lähtee liikkeelle, pistetäänkö me rautaa rajallle ja estetään tänne ketään tulemasta vai? Rinne kysyi.
Euroopassa odotellaan nationalistien katoavan
Halla-aho kehotti varautumaan siihen, että perussuomalaiset ja muut Euroopan nationalistipuolueet eivät katoa mihinkään.
Euroopassa tunnutaan odottelevan, että eri maiden kansallismieliset populistipuolueet menettävät asemansa ja Yhdysvalloissa Trumpin kausi loppuu ja sitten palataan normaaliin päiväjärjestykseen.
Steinmeier puolestaan varoitti eilen, ettei Venäjän kanssa ole paluuta vanhaan. Tilalle täytyy tulla jokin uudenlainen suhde. Hän korosti optimismia.
Muissakin puheissa mainittiin, ettei EU:n pidä tuijotella menneeseen.
Afrikan auttaminen oli Rinteen pääsanoma
Rinne pitää ahkerasti esillä Afrikan auttamista. Ilmastonmuutos aiheuttaa yhä enemmän kuivuutta ja muita ongelmia Afrikan maissa, joten EU:n pitää kääntää katseensa sinne. Rinteen mukaan Suomi haluaa koordinoida Afrikan apua EU:ssa puheenjohtajuuskaudellaan.
Rinteen mukaan ihmisiä pitää auttaa kotiseuduillaan, jotta heidän ei tarvitsisi lähteä kurjuutta pakoon Eurooppaan ja Suomeen. Tässä on laimea yhtymäkohta perussuomalaisiin, joiden mukaan tulijoiden olisi parempi pysyä pois.
Selviä keinoja Afrikan-apuun Rinne ei esitä. Presidentti Sauli Niinistö korosti tyttöjen ja naisten aseman parantamista.
Presidentti muistutti myös kansanedustaja Ilkka Kanervan (kok.) ehdotuksesta, että Suomi ottaisi hoitaakseen jonkin Afrikan maan koulutusjärjestelmän. Muut EU-maat voisivat tehdä samoin.
Afrikkalaisten rauhanneuvottelujen konkarina ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on varmasti mielissään Afrikan ottamisesta painopisteeksi.
Rahassa palopuheet Afrikan auttamisesta eivät mittavasti näy.
Hallitusohjelman mukaan kehitysapuun satsataan vajaat 84 miljoonaa euroa lisää. Kehitysavun määrä on 0,41 prosenttia bruttokansantulosta kuten tänäkin vuonna. YK:n kanssa sovitusta 0,7 prosentin osuudesta ollaan kaukana.
Afrikan tuki voi toki olla myös yritysten kannustamista liiketoimintaan Afrikassa eikä pelkkää kehitysapua.
Profiilin nosto Afrikan tukemisessa, ihmisoikeusasioissa ja kehitysavussa on paikallaan, jos Suomi haluaa onnistua seuraavassa haussa YK:n turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi vuosina 2029–2030.
Lue myös: