Toisen kauden kansanedustaja Hanna Kosonen, 43, on iloinen siitä, että valtio on pelastamassa Alvar Aallon suunnitteleman Paimion parantolan. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin omistama kohde pantiin myyntiin viime kesänä, eikä ostajaa löytynyt.
Siksi hallitus ehdotti tiistaina, että parantolan säilyttämiseksi ohjataan kolme miljoonaa euroa. Asiasta päätettiin lisätalousarviossa.
– Valtio on nyt todennut Paimion parantolan tärkeyden ja merkityksen. Toivottavasti parantolalle löytyy tulevaisuudessa sellaista käyttöä, että myös me tavalliset kansalaiset pääsemme ihailemaan sitä, Kosonen sanoo.
Hän tunnustautuu arkkitehtuurin ja “hienojen tilojen” ystäväksi.
Paimion parantolan hallinnoimiseksi on tarkoitus perustaa pikimmiten säätiö, ja Kosonen on silloin kulttuuriministerinä. Hän sijaistaa elokuusta lähtien vanhempainvapaalle jäävää tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikkoa (kesk.).
Kososen haastattelu tehtiin keskiviikkona, kun Yle julkaisi juttunsa Kansallisoopperan työilmapiiristä. Kosonen ei halunnut kommentoida Ylen juttua. Hän istuu Kansallisoopperan ja -baletin hallintoneuvostossa.
ITE-taiteen asiantuntija
Tulevasta kulttuuriministeristä jää ensitapaamisen perusteella välitön kuva. Kosonen on entinen MM-tason hiihtosuunnistaja, joka on tehnyt töitä luovilla aloilla. Kulttuuriministeri on Rinteen hallituksessa myös urheiluministeri, joten Kososelle paketti on kuin suoraan omasta elämästä.
Hän kertoo olevansa monipuolinen kulttuurin ja taiteen kuluttaja, joka on kiinnostunut erityisesti kuvataiteesta. Ja musiikista. Lukeminen kiinnostaa ja Helsingin kirjamessuista on tullut yksi tulevan ministerin suosikkitapahtumista, koska siellä on “kaikkien lukemattomien kirjojen mahdollisuudet”. Aika ei vain tahdo enää riittää taiteen ja kulttuurin seuraamiseen.
– Olen ollut aina kiinnostunut kuvataiteesta ja ajauduin sitä kautta lukemaan taidehistoriaa ja taidekasvatusta Jyväskylän yliopistoon, Savonlinnasta kotoisin oleva Kosonen sanoo.
Yliopistossa hän tajusi, ettei hänestä ehkä tule museoalan ammattilaista, mutta taide kiinnosti. Kosonen työskenteli yli kymmenen vuotta sitten Maaseudun sivistysliiton omistamassa Maahenki Oy:ssä ja tuotti ITE-taiteilijoiden näyttelyjä.
– Opin tuntemaan aika paljon näitä itseoppineita taiteilijoita, Kosonen sanoo.
Hän on sparrannut useita vuosia asiantuntijana luovien alojen yrityksiä ja tuottanut ministeriöille alaan liittyviä katsauksia.
Edessä uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo
Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon puolustajat jäivät nuolemaan näppejään, kun Rinteen hallitus julkisti ohjelmansa.
Rahaa riitti vain Kansallisteatterin uuden osan peruskorjaukseen sekä Kansallismuseon laajennusosan rakentamiseen, mutta uudelle kansalliselle arkkitehtuurin ja designin yhdistävälle museolle tarjottiin vain lämmintä kättä. Sitä on kaavailtu Helsingin Eteläsatamaan tontille, jonne myös amerikkalainen Guggenheimin säätiö yritti perustaa museon muutama vuosi sitten.
– Kyllä uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo on listalla seuraavana, Kosonen sanoo.
Hän toivoo, että museon rahoitus ratkeaisi lähiaikoina, vaikka ennustaminen on vaikeaa, sillä uuden museon perustaminen liittyy suoraan valtion talouteen.
Edellisen kulttuuriministerin Sampo Terhon (sin.) jäljiltä Kososen työpöydällä odottaa mittava valtionosuusjärjestelmän (vos) uudistus. Se jäi auki esittävien taiteiden osalta. Vos-mekanismilla rahoitetaan Suomen teatteri- ja orkesteriverkosto, ja muusikko Jaakko Kuusiston vetämän vos-työryhmän esitys sai kritiikkiä erityisesti taiteen vapaalta kentältä. Siellä työskentelee freelancereita tanssin, sirkuksen, teatterin ja musiikin parissa.
– Valmistelu pitää tehdä huolella, jotta myös vapaan kentän ryhmät pääsevät rahoituksen piiriin, Kosonen toteaa.
Hallitusohjelmassa uudistukselle luvattiin kymmenen miljoonan euron lisärahoitus.
Lisätty klo 13.30 Kosonen on entinen MM-tason hiihtosuunnistaja