Lapin käräjäoikeuden päätös laajalti huomiota herättäneessä Kittilän kuntapäättäjien oikeudenkäynnissä antaa ainakin ensimmäisen vastauksen siihen, toimittiinko Kittilän kuntapäätöksenteossa tietoisen laittomasti tarkoituksena savustaa kunnanjohtaja Anna Mäkelä ulos kunnasta.
Käräjäoikeus hylkäsi perjantaina kaikkia 28 kuntapäättäjiä vastaan nostetut syytteet.
Tapauksen merkitystä suomalaiselle kuntademokratialle korostaa se, että eduskunta joutui säätämään sen vuoksi uuden lain, "Lex Kittilän". Se mahdollistaa valtion puuttumisen kunnalliseen itsehallintoon Kittilän kaltaisessa tilanteessa, jossa kunnan katsotaan olevan "poikkeuksellisissa hallinnollisissa vaikeuksissa".
Juttua on luonnehdittu Suomen suurimmaksi kuntaoikeudenkäynniksi. Käräjäoikeudessa asianomistaja Anna Mäkelän ja syytettyjen kuulemiset kestivät kuukausia loppuvuonna 2018 ja alkuvuonna 2019.
Tavanomaisista kuntapäätöksentekoa koskevista oikeudenkäynneistä Kittilän kuntapäättäjiä koskevan käräjöinnin erottaa paitsi sen saama laaja julkisuus, myös se, että kuntapäättäjiä on syytteessä muun muassa törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä ja työsyrjinnästä rikoslain perusteella.
Tämä tarkoittaa sitä, että mahdolliset rangaistukset – törkeän virka-aseman väärinkäytön osalta vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta – kohdistuvat syytteessä oleviin kuntapoliitikkoihin henkilökohtaisesti. Tavallisempaa on, että kuntien laittomat päätökset kumotaan hallinto-oikeudessa ja mahdolliset kustannukset jäävät kunnan eli veronmaksajien maksettavaksi.
Kaikki syytetyt ovat kiistäneet syyllistyneensä kuvattuihin rikoksiin.
Syytettyjen penkille Lapin käräjäoikeuteen on haastettu lähes koko Kittilän edellisen vaalikauden kunnanvaltuusto. Tämän vaalikauden valtuutetuistakin yli puolet on saanut virkarikossyytteet. Valtiovarainministeriön vaadittua rikoksesta syytettyjä kuntapäättäjiä pidätetyksi viroistaan, vaihtui uudesta valtuustosta kolmasosa varavaltuutettuihin.
Virkarikosoikeudenkäynti on vain yksi osa Kittilä-jupakkaa
Nyt ensimmäisen ratkaisunsa saava rikosoikeudenkäynti ei ole ainoa asia, joka Kittilän kuntapäätöksenteosta on oikeuslaitoksen käsiteltävänä. Ensimmäinen jupakkaan liittyvä tuomio tuli jo vuosi sitten, kun Lapin käräjäoikeus vapautti Jouni Palosaaren luottamusaseman väärinkäyttöä koskevista syytteistä hissien hankintaan liittyvässä tutkintahaarassa.
Käräjäoikeus totesi Palosaaren luovuttaneen luottamuksellisia tarjoustietoja tarjouskilpailun toiselle osapuolelle ja toimineen epäasiallisesti, mutta ei syyllistynyt lainrikkomukseen sillä hissiyhtiö ei kärsinyt vahinkoa. Syyttäjä on valittanut asiasta ja tapauksen käsittely hovioikeudessa on kesken.
Lisäksi oikeuslaitoksen rattaissa on Kittilä-jupakan niin sanottu Eilavaara-osuus. Siinä on kyse lainopillisista palveluista, joita tilattiin kunnan nimissä Mäkelän laittomien potkujen selvittämisessä, niiden laskuttamisesta ja papereiden salaamisesta.
Entinen kunnanjohtaja Kyösti Tornberg tuomittiin viime syyskuussa sakkoihin paperien salaamisesta. Syytteessä muun muassa petoksen yrityksestä ovat yhä kuntapäättäjät Timo Kurula (kesk.), Markku Mäkitalo (kesk.) ja Aki Maunula (vas.).
Tutkintapyyntö käynnisti historiallisen tapahtumaketjun
Jupakka lähti liikkeelle, kun kunnanjohtaja Anna Mäkelä sekä Levin matkailuyhtiöt Levi Ski Resort ja Levin Matkailukeskus Oy tekivät joulukuussa 2013 tutkintapyynnön Levi Ski Resortin toimitusjohtajasta Jouni Palosaaresta. Tutkintapyyntö liittyi epäselvyyksiin hissien hankinnan tarjouskilpailussa.
Maaliskuussa 2014 Levi Ski Resortin hallitus vaihtui ja uusi hallitus perui tutkintapyynnön ja tutkinta raukesi. Juttu päätyi kuitenkin oikeuteen, kun valtakunnansyyttäjänvirasto siirsi jutun syyteharkinnan Oulun syyttäjänvirastolle, joka päätyi elokuussa nostamaan Palosaarta vastaan syytteet luottamusaseman väärinkäytöstä.
Toukokuussa kunta oli jo perustanut toimikunnan valmistelemaan Mäkelän erottamista. Marraskuussa 2014 kunnanvaltuusto erotti Mäkelän. Kittilän hallintojohtaja Esa Mäkinen yritti useaan otteeseen tuoda erottamisen laillisuuden kunnanhallituksen käsiteltäväksi, mutta hallitus kieltäytyi käsittelemästä asiaa.
Helmikuussa 2016 Pohjois-Suomen hallinto-oikeus totesi, että Mäkelän erottaminen oli laiton.
Syytteet lähes koko valtuustolle
Lokakuussa 2017 27 kittiläläistä kuntapäättäjää saavat syytteet törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Syytteeseen joutui myös Mäkelän erottamista valmistelleen toimikunnan sihteeri Sannareetta Virikko.
Lisäksi Oulun syyttäjänviraston kihlakunnansyyttäjät Katri Junnikkala-Heikkinen ja Sari Anttonen vaativat rangaistusta työturvallisuusrikoksesta, työsyrjinnästä ja luottamusaseman väärinkäytöstä 14 henkilölle. Syytettyjen joukossa ovat muun muassa entinen kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Kurula ja kunnanhallituksen nykyinen varapuheenjohtaja Tarmo Salonen (ps./sit.).
Lisäksi Kurula, Markku Mäkitalo ja Aki Maunula saivat joulukuussa lisää syytteitä muun muassa törkeän petoksen yrityksestä. Tapauksessa oli ostettu lainopillisia palveluita Pertti Eilavaaralta Mäkelän erottamiseen liittyen ilman, että kunta olisi tehnyt asiasta hankintapäätöksen. Laskut oli määrä maksattaa kunnalla.
Tässä niin sanotussa Eilavaara-haarassa myös entinen vs. kunnanjohtaja Kyösti Tornberg sai syytteet virkarikoksesta. Hänet tuomittiin Lapin käräjäoikeudessa sakkoihin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta syyskuussa 2018.
Syyttäjä puhuu kostosta, puolustus muotovirheestä
Virkarikosoikeudenkäynti alkoi Lapin käräjäoikeudessa syyskuussa. Pelkästään valmistelevalle istunnolle oli varattu kolme päivää aikaa. Alun perin loppulausunnoille oli määrä ehtiä ennen vuodenvaihdetta, mutta aikataulu venyi. Käräjillä kuultiin todistajana muun muassa nykyistä pääministeriä Antti Rinnettä, joka oli jupakan aikoihin Ammattiliitto Pron puheenjohtajana Levin hissiyhtiön hallituksessa.
Oikeudessa puolustuksen ja syyttäjien kertomukset poikkesivat toisistaan täysin.
Syyttäjän mukaan kuntapäättäjien suhtautuminen Anna Mäkelään muuttui Palosaaresta tehdyn tutkintapyynnön jälkeen täysin. Häneen suhtauduttiin vihamielisesti, jopa uhkailtiin, annettiin mahdottomia työtehtäviä ja kyseltiin asiattomia. Erottaminen oli kosto, jonka kuntapäättäjät tekivät päätöksen laittomuuden tietäen.
Puolustuksen mukaan perusteet Mäkelän erottamiselle olivat syntyneet jo ennen tutkintapyyntöä ja siitä seurannutta kuohuntaa kunnassa. Erottamisen laittomuus johtui puolustuksen mukaan pienestä muotovirheestä, eikä mitään näyttöä asiattomasta kohtelusta ole.
Erotettu kunnanjohtaja Anna Mäkelä puolestaan on korostanut toimineensa tutkintapyyntöasiassa virkavastuulla ja -velvollisuudella. Loppulausunnossaan Mäkelä korosti työsyrjinnän olleen jopa hänen terveytensä vaarantavaa ja pitkään jatkunutta. Korvausvaatimus oli 20 000 euroa.
Kuntapäättäjien luottamus omaan syyttömyyteensä ja toimintansa perusteisiin on ollut käräjäoikeuskäsittelyn aikana vahvaa. Törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä syytetty keskustavaltuutettu Tapani Rantajääskö kuvaili toimittajille käräjöinnin olevan "täyttä höpötystä".
Pitkäksi ja mutkalliseksi venynyt juttu on epäilemättä ollut raskas niin syytetyille, asianomistajille kuin niille muutamalle Kittilän kunnan päättäjälle, jotka eivät ole saaneet virkarikossyytteitä.
Olipa käräjäoikeuden tuomio millainen tahansa, varmaa tässä pian kuusi vuotta jatkuneessa erikoisessa episodissa lienee vain se, että se saa jatkoa ylemmissä oikeusasteissa.
Lue myös: