Huhtikuussa 2019 eduskuntaan valittiin ensimmäistä kertaa irakilainen ja arabi. Hussein al-Taeen tarina pakolaisesta rauhantekijäksi ja kansanedustajaksi oli sadunhohtoinen.
Heti vaalien jälkeen hohto himmeni. Julkisuuteen tuli al-Taeen Facebook-kirjoituksia ajanjaksolta 2010–2015. Niissä hän solvasi juutalaisia, homoja, sunneja, kurdeja ja somaleja.
Juuri myös niitä ryhmiä, joiden kanssa al-Taeen aiempi työnantaja, rauhannobelisti Martti Ahtisaaren perustama CMI-järjestö työskentelee rauhan edistämiseksi.
Vihakirjoitukset eivät sopineet kuvaan, joka al-Taeesta oli syntynyt suomalaisille ja myös CMI:lle.
Al-Taee itse on pistänyt vihakommenttinsa nuoruuden typeryyden ja vihaisuuden tiliin.
Mutta millaisesta uskonnollis-poliittisesta taustasta al-Taeen vihakommentit nousivat? Ja miksi ihaillusta rauhantyöntekijästä tuli Suomen irakilaisten kiistakapula?
A-studio selvitti Hussein al-Taeen – ja Irakin politiikan – suomalaisille vieraampaa puolta. Siitä on keskusteltu paljon Suomen irakilaisten keskuudessa.
Juttu perustuu pääosin Suomessa asuvien irakilaisten sekä Irakin asiantuntijoiden haastatteluihin. Lisäksi A-studio on perehtynyt laajaan taustamateriaaliin, josta osa on arabiankielisiä sosiaalisen median keskusteluja sekä irakilaisia dokumentteja.
Al-Taee kävi islamistisen puolueen tilaisuuksissa
Ainakin irakilaiset Suomessa ovat tienneet, että Al-Taeen perhe kuuluu merkittävään shiialaiseen sukuun Etelä-Irakista ja että Assad-isä on tunnettu poliitikko islamistisessa, Iran-mielisessä Sciri-puolueessa.
Islamistien mukaan valtioita tulisi hallita islamin uskonnollisten arvojen ja islamilaisen lain mukaan.
A-studio selvitti, että myös Hussein al-Taee on aiemmin osallistunut isänsä edustaman puolueen tilaisuuksiin Suomessa asuessaan.
Al-Taee kertoo A-studiolle käyneensä Sciri-puolueen tilaisuuksissa mielenkiinnosta, oppiakseen Irakin politiikasta ja luodakseen kontakteja.
– En ole ollut puolueessa virallisena toimijana mukana, hän korostaa.
Hän kertoo käyneensä myös muiden irakilaisten puolueiden tilaisuuksissa.
Al-Taee sanoo, ettei hän ole tähdännyt Irakin politiikkaan isänsä jalanjäljissä, vaikka hänellä sellaisia haaveita nuoruudessaan olikin.
Al-Taee: Arvostelu joidenkin omaa ajattelua ja agendaa
Osa Suomen irakilaisista ja turvapaikanhakijoista sanoo, että al-Taeen tausta on näkynyt myös hänen Irak-kommentoinnissaan Suomen mediassa. He arvostelevat sitä yksipuoliseksi.
Erityisesti al-Taeen sanotaan puhuneen vähän shiialaisten asejoukkojen väkivallasta ja rikoksista. Ne ovat jääneet äärisunnilaisen Isisin julmuuksien varjoon.
Kritiikkiä tulee erityisesti sunnitaustaisilta, mutta myös muilta irakilaistahoilta.
Irakilainen kirjailija Hassan Blasim on ainoa haastateltava, joka arvostelee omalla nimellään tässä jutussa al-Taeeta yksipuolisesta Irakin tilanteen kommentoinnista. Muut juttuun haastatellut irakilaiset ja Irakia tuntevat henkilöt eivät halunneet esiintyä nimellään aihepiirin herkkyyden vuoksi.
– Hussein al-Taee on toiminut ikään kuin Irakin shiialaisen hallituksen äänitorvena ja analysoinut Irakin tilannetta sen näkökulmasta, Hassan Blasim sanoo A-studiolle.
Kuten al-Taeekin, Blasim on shiialaistaustainen ja kokenut Saddamin diktatuurin. Nykyisin hän on uskonnoton. Blasim tuli Suomeen 2000-luvun alussa jouduttuaan Irakissa vaikeuksiin mielipiteidensä vuoksi.
Hussein al-Taee pitää Irak-kommentointinsa arvostelua spekulaationa.
– Se on joidenkin omaa ajattelua ja agendaa.
– Jokaisen oma tausta vaikuttaa kaikkeen mahdolliseen elämässä. Minun kommenttini pohjautuvat kuitenkin keskusteluun muiden asiantuntijoiden ja suomalaisten viranomaisten kanssa sekä tiimityöhön CMI:ssä.
A-studio analysoi myös al-Taeen mediakommentointia Irakin tilanteesta vuodesta 2015.
Al-Taeen tukijat: Hussein joutui silmittömän mediakampanjan uhriksi
Kun Hussein al-Taeen vihakirjoituksista nousi keväällä kohu, hänen Suomen irakilaiset tukimiehensä julistivat arabiankielisissä keskusteluissa Facebookissa, että al-Taee oli joutunut poliittisen ajojahdin uhriksi.
– Heti kun vaalit oli käyty, niin veli Hussein joutui silmittömän mediakampanjan uhriksi. Kampanjaa isännöi Helsingin Sanomat, joka toimii juutalaislobbyn painostamana, ja tietyt irakilaissivustot, joita pyörittävät luhistuneen Baath-puolueen orpolapset, eräs al-Taeen tukija kirjoitti.
Somekeskusteluissa al-Taeen tapauksesta tuli osa shiia- ja sunnimuslimien välistä epäluuloa ja vihanpitoa, jota Suomessakin esiintyy.
“Baath-puolueen orpolapsilla” shiiat yleisesti tarkoittavat Irakin nykyistä shiialaishallintoa arvostelevia sunneja. Vastaava termi on “Saddamin kätyrit”.
Irakissa pitävät nyt valtaa väestön enemmistöä edustavat shiialaiset puolueet. Vuonna 2003 kaatunut diktaattori Saddam Hussein kuului sunneihin.
Noin 65 prosenttia irakilaisista on shiia- ja noin 30 prosenttia sunnimuslimeja. Maan väestöstä 75–80 prosenttia on arabeja ja 15–20 prosenttia kurdeja.
Hussein al-Taee tuli Suomeen pakolaisena 10-vuotiaana 1993. Hänen vankimpia tukijoitaan löytyy samaan aikaan tulleista irakilaispakolaisista. He ovat shiialaistaustaisia ja kokeneet Saddamin ja Baath-puolueen vainon sekä Rafhan pakolaisleirin Saudi-Arabiassa.
Al-Taee vakuutti puolueettomuuttaan
Ennen vaaleja, jo syksystä 2018 alkaen Hussein al-Taee oli kertonut medialle ja työnantajalleen CMI:lle, että hän ei ole kirjoittanut vihakommentteja, vaan ne on tehty hänen mustamaalaamisekseen.
Vaalien jälkeen al-Taee selitti, ettei ollut kyennyt aiemmin myöntämään kirjoituksia omikseen, koska tunsi niin suurta häpeää. Nyt hän pyysi anteeksi loukkaamiltaan ryhmiltä.
Anteeksipyyntö vaikutti vilpittömältä. Nurkkaan ajautuneen miehen ahdinko herätti myötätuntoa. Tunnustus ei silti puhdistanut ilmaa täysin.
Moni pohti, miten vaaleissa olisi käynyt, jos al-Taee olisi tunnustanut kirjoituksensa aiemmin. Entä onko al-Taee ollut puolueeton rauhantyössään Irakissa? Hänhän oli halventanut Facebookissa Irakin kahta suurta vähemmistöryhmää, sunneja ja kurdeja.
–Mielestäni olin puolueeton. Halusin nimenomaan haastaa itseni, haastaa ajatteluni. Menin aina yhden askeleen pidemmälle erityisesti niiden kanssa jotka eivät kuuluneet suoraan viiteryhmääni, al-Taee sanoi A-studiossa 29. huhtikuuta 2019.
Al-Taee kehui Iranin toimintaa työskennellessään CMI:n Irak-hankkeessa
Vaalien jälkeen al-Taee kertoi ajattelunsa muuttuneen vuosien varrella. Lapsena hän oli oppinut esimerkiksi, että Israel on Lähi-idän pahuuden takana. Erityisesti palestiinalaisten tilanne sai ajattelemaan niin.
Al-Taee kertoi osallistuneensa nuorempana shiiojen ja sunnien kiistoihin keskustelupalstoilla. Hän oli palannut näihin keskusteluihin vielä vuonna 2014 äärisunnilaisen Isis-järjestön noustua.
Turhautumisensa al-Taee kertoi suunnanneensa rauhantyöhön.
Keväällä 2019 julkistetut vihakommentit olikin kirjoitettu ennen kuin al-Taee tuli CMI:lle töihin. Hän toimi CMI:n konsulttina syksyllä 2014. Hänet palkattiin Irak-hankkeeseen helmikuussa 2015.
Syksyllä 2014 – toimiessaan CMI:n konsulttina – al-Taee vielä rinnasti Facebookissa Israelin toiminnan terroristijärjestö Isisiin.
Kysymyksiä herättävä kommentti löytyy siltäkin ajalta, kun al-Taee jo työskenteli CMI:n Irak-hankkeessa. Heinäkuussa 2015 hän kehui shiialaisvaltio Iranin toimintaa Facebook-kirjoituksessaan, josta A-studio sai haltuunsa kuvakaappauksen.
–(Iran) puolustaa Palestiinaa islamin nimissä. Tukee Irakia shiialaisuuden nimissä. Neuvottelee ydinsopimuksen persialaiskansan nimissä. Milloin arabit oppivat käyttämään hattujaan samalla tavalla?
Iran on tulenarka aihe Irakissa. Naapurivaltiolla on vahva ote Irakista erityisesti shiialaisten asejoukkojen kautta.
Al-Taee sanoo, että hänen kommenttinsa oli lähinnä arabien itsekritiikkiä. Hänen mukaansa arabit eivät ole osanneet asioitaan ajaakseen käyttää eri keinoja samalla lailla kuin Iran. Sen väestöstä enemmistö on persialaisia.
– Iranissa osataan käyttää montaa hattua, kun halutaan ajaa omaa agendaa läpi – sekä diplomatiaa että muita keinoja. Se on näkynyt myös viimeaikaisissa eskalaatioissa.
Al-Taee valloitti median vuonna 2015
Vuonna 2015 Suomeen tuli poikkeuksellisen paljon turvapaikanhakijoita. Noin 32 000 tulijasta yli 20 000 oli irakilaisia.
Samoihin aikoihin Hussein al-Taee tuli tunnetuksi suurelle yleisölle. Marraskuussa 2015 hän kommentoi Isisin terrori-iskuja Pariisissa. Al-Taeesta tuli nopeasti median johtava Isis- ja Irak-asiantuntija.
Kaikki eivät olleet silti tyytyväisiä. Osa Suomen irakilaisista ja turvapaikanhakijoista sanoi, että al-Taee kommentoi Irakin tilannetta yksipuolisesti suurelle yleisölle.
–Olen arvostellut Husseinia siitä, että hän puhui kyllä kovasti Isisin hirmutöistä niin kuin pitääkin, mutta jätti mainitsematta shiialaisten asejoukkojen hirmutyöt, turvapaikkaa Suomesta hakenut nuori irakilaismies Yusuf (nimi muutettu) kertoo.
Nimi on muutettu, koska Yusuf on paennut Irakista tappouhkauksia ja on saanut myös Suomessa ollessaan uhkaavia viestejä irakilaisilta. Niitä on tullut, kun Yusuf on kommentoinut sosiaalisessa mediassa kriittisesti Irakin asioita.
Yusuf asuu nyt toisessa Euroopan maassa, koska ei ole saanut turvapaikkaa Suomesta.
Sunnimiehet shiialaisten asejoukkojen tähtäimessä
A-studio haastatteli tätä juttua varten Yusufin lisäksi myös kahta muuta irakilaista turvapaikanhakijaa. Yksi heistä on saanut turvapaikan Suomesta.
He edustavat sunnitaustaisia nuoria miehiä. Nämä ovat paenneet Irakista usein shiialaisten asejoukkojen uhkauksia, joita ovat saaneet esimerkiksi työnsä tai mielipiteidensä vuoksi.
Shiialaiset asejoukot osallistuivat äärisunnilaisen Isisin vastaiseen taisteluun Irakin armeijan ja Yhdysvaltain liittouman rinnalla vuodesta 2014. Vuoden 2017 lopussa Irakin hallinto julisti Isisin voitetuksi Irakissa.
Isis sai sympatiaa ja jäseniä Irakin sunnialueelta. Siksi shiialaiset asejoukot ovat pitäneet sunnimiehiä herkästi Isisin kätyreinä ja tappaneet heitä.
Asejoukot eivät ole uhkailleet ja tappaneet vain sunnimiehiä. Tähtäimessä ovat olleet muun muassa homot sekä kansalaisaktivistit ja toimittajat, jotka ovat puuttuneet asejoukkojen rikoksiin, kuten korruptioon ja salamurhiin tai arvostelleet uskonnollisia johtajia ja tabuja.
–Suurin osa irakilaisista tietää, että salamurhien takana on shiialaisten puolueiden aseryhmiä. Todisteita niitä vastaan on vaikea hankkia, koska aseryhmät ovat niskan päällä oikeuslaitoksessa, poliisissa ja armeijassa, kirjailija Hassan Blasim sanoo.
Al-Taee kommentoi turvapaikanhakijoita suurlähetystön työntekijänä
Suomen turvapaikkalinjaa kiristettiin, kun turvapaikanhakijoita oli tullut poikkeuksellisen paljon vuonna 2015.
Ainakin sunnitaustaiset turvapaikanhakijat epäilivät, että al-Taeen kommentointi vaikuttaa irakilaisten turvapaikkapäätöksiin, koska hän keskittyi mediassa Isisin uhkaan ja jätti vähälle huomiolle shiialaisten asejoukkojen uhan.
Tiedettiin myös, että al-Taee oli ollut vain muutamia vuosia sitten Irakin Suomen-suurlähetystössä töissä. Hän sanoo nyt, ettei ollut siellä tekemisissä turvapaikka-asioiden kanssa.
Al-Taee kuitenkin kommentoi tuolloin vuonna 2012 turvapaikanhakijoita Facebook-kirjoituksessaan, josta A-studio sai haltuunsa kuvakaappauksen.
– Lähetystössä olemme napanneet monia (20%), joilla on väärennettyjä irakilaisia henkilöpapereita, jotka ovat pystyneet kusettamaan suomalaisen viranomaisen täällä! al-Taee kirjoitti.
Hän myös arvioi kommentissaan, että ennen Saddamin kaatumista Irakista tulleiden pakolaisten taso oli parempi kuin sen jälkeen tulleiden. Hän perusteli tätä irakilaisten rikostilastoilla.
Saddamin aikaan Irakista pakeni vainoa erityisesti shiialaisia. Al-Taee huomauttaa nyt, että silloin tuli myös kurdeja ja kommunisteja. Saddamin kaatumisen jälkeen alkoi tulla myös sunneja, jotka kärsivät Irakin uudesta tilanteesta.
– Parempitasoisia tarkoittaa vähemmän rikollisia. Mutta tämä ei koske 2015 alkanutta pakolaisten tuloa Suomeen, al-Taee kommentoi Facebook-kirjoitustaan nyt.
Hän sanoo, ettei ottanut kommentillaan kantaa Irakin etnisiin ryhmiin tai niiden rikollisuuteen.
– Arvostan kaikkia Irakin etnisiä ryhmiä samalla tavalla.
Maahanmuuttovirasto torjuu epäilyksen: Al-Taeen kommentit eivät juuri vaikuttaneet Irakin turvallisuusarvioihin
Monet vuonna 2015 tulleet irakilaiset pettyivät, kun maahanmuuttovirasto alkoi jakaa kielteisiä turvapaikkapäätöksiä huomattavasti enemmän kuin aiemmin.
Vielä vuonna 2015 reilusti alle 10 prosenttia irakilaisten päätöksistä oli kielteisiä, seuraavana vuonna jo valtaosa.
A-studion haastatteleman Yusufin kielteistä päätöstä maahanmuuttovirasto perusteli muun muassa niin, että häntä uhanneet asejoukkojen jäsenet ovat neljässä vuodessa unohtaneet hänet.
Virasto perusteli kielteisiä päätöksiä nyt myös sillä, että asejoukkojen uhkauksia paenneet voivat muuttaa Irakissa alueille, joilla he ovat uhkailijoiltaan turvassa.
Sisäministeriön silloinen kansliapäällikkö Päivi Nerg sanoo A-studiolle, että Suomi otti tämän perusteen käyttöön, koska muutkin EU-maat olivat niin tehneet.
Maahanmuuttovirasto torjuu epäilyksen, että al-Taeen mediakommenteilla olisi ollut juuri vaikutusta Irakin turvallisuusarvioihin.
Viraston tutkijan Peter Sandelinin mukaan al-Taeen kommentit ovat olleet vain yksi lähde kymmenien joukossa.
Mutta oliko Hussein al-Taeen Irak-kommentointi jotenkin yksipuolista?
Al-Taee puhui vähän shiialaisten asejoukkojen väkivallasta
A-studio selvitti al-Taeen mediaesiintymisiä vuodesta 2015 tähän päivään.
Ylen tv:n uutis- ja ajankohtaisohjelmissa ja muutamissa Ylen keskusteluohjelmissa al-Taee esiintyi lähes 50 kertaa. Melkein aina hän kommentoi Isisin toimintaa ja Irakin tilannetta. A-studio kävi läpi myös Helsingin Sanomien vastaavat jutut.
Aineiston mukaan al-Taee puhui suoraan varsin vähän shiialaisten asejoukkojen väkivallasta ja rikoksista. Hän ei maininnut näitä joukkoja nimeltä.
Silloin harvoin kun al-Taee viittasi shiialaisten asejoukkojen tekemiin rikoksiin ja julmuuksiin, hän puhui tekijöistä myös epämääräisesti, kuten “jotkut aseryhmät”.
Shiialaisten asejoukkojen tekemistä vääryyksistä, jopa sunnien etnisistä puhdistuksista, ovat raportoineet viime vuosina ihmisoikeusjärjestöt ja kansainvälinen media.
Amnesty International -järjestön edustaja on todennut, että shiialaisjoukkojen rikokset sunniväestöä kohtaan ovat systemaattisia ja laajoja.
–Shiialaiset asejoukot ovat tehneet Irakissa samoja asioita kuin Isiskin, mestanneet, tappaneet siviilejä, suunnanneet hyökkäyksiä siviileistä välittämättä, Irak-asiantuntija, yhdysvaltalaisen Hudson-instituutin tutkija Michael Pregent kommentoi A-studiolle.
Pregentin mukaan tekijät eivät ole joutuneet rikoksistaan vastuuseen. –Irakin hallitus ei uskalla rangaista heitä. Asiaa luvataan tutkia, mutta mitään ei tapahdu.
Pregent on kommentoinut usein kansainvälisessä mediassa shiialaisten asejoukkojen toimintaa. Hän on työskennellyt aiemmin Yhdysvaltain tiedustelutehtävissä Irakissa ja toiminut myös Irakin turvallisuus- ja tiedusteluviranomaisten neuvonantajana.
Kirjailija Blasim: Suomen mediaa kiinnostaa Irakissa lähinnä Isis
Vähäisiä kommentteja shiialaisten asejoukkojen vääryyksistä voi selittää myös sillä, että toimittajat eivät ole mahdollisesti niistä al-Taeelta juuri kysyneet. Tai ovat jättäneet asiaa koskeneet kommentit jutusta pois.
Kirjailija Hassan Blasim sanoo, että suomalaista mediaa kiinnostavat Irakissa lähinnä vain ne asiat, jotka voivat vaikuttaa suomalaisten elämään.
–Media keskittyy Isisin aiheuttamiin kärsimyksiin, koska Isis voi olla vaaraksi myös täällä.
Ylen Ajantasa-ohjelmassa elokuussa 2016 Hussein al-Taeelta kuitenkin kysyttiin, onko shiialaisten asejoukkojen väkivallasta puhuttu tarpeeksi.
Al-Taee ei suoraan vastannut kysymykseen. Hän perusteli ensin shiialaisten asejoukkojen asemaa. Niitä tarvitaan Isisin vastaisessa sodassa. Irakin armeija ei pärjää yksin Isisille Yhdysvaltain tuellakaan.
Hän korosti, että asejoukoille on annettu virallinen asema pääministerin alaisuudessa. Niillä on “tavallaan” pääministerin tuki, eivätkä ne siten ole “villi asejoukko, rikollisjärjestö”.
Sitten al-Taee kyllä sanoi, että shiialaiset asejoukot ovat harjoittaneet väkivaltaa ja tehneet rikoksia ja pohti vääryyksien mittakaavaa.
Hän myös kertoi irakilaisten katsovan usein läpi sormien näitä rikoksia, joita “jotkut aseryhmät” tekevät, koska jos ne eivät vapauttaisi ja suojelisi Isisin valtaamia alueita, niin miten heille sitten kävisi.
Al-Taee: En kommentoi yksittäisten etnisten ryhmien asejoukkoja
Hussein al-Taee sanoo nyt A-studiolle, että kaikki väkivalta on tuomittavaa tekijästä riippumatta.
– Osa shiialaisista asejoukoista on syyllistynyt Human Rights Watch -järjestön raportin mukaan selkeisiin ja paikoin laajamittaisiin väkivaltaisuuksiin Irakissa.
– Kuten olen sanonut aikaisemmissa haastatteluissa, aseet tulisi varata ainoastaan Irakin laillisten turvallisuusjoukkojen käsiin, ja rikolliset saattaa oikeuden eteen.
Ovatko shiialaisten asejoukkojen jäsenet joutuneet vastuuseen rikoksistaan?
– Sitä pitää kysyä Irakin hallinnolta ja oikeustoimelta, al-Taee sanoo.
Al-Taeesta on luonnollista, että hän on puhunut mediassa niin paljon juuri Isisin väkivallasta ja vähemmän muista.
–Silloin kun olen kommentoinut näitä asioita, Isis on ollut kasvava kansainvälinen uhka, myös Suomen maaperällä.
Samaan aikaan shiialaiset asejoukot ovat olleet monille siviileille uhka Irakissa ja niitä on paettu myös Suomeen.
–En kommentoi yksittäisten etnisten ryhmien aseryhmiä. En ole puhunut myöskään sunnijoukoista, kristityistä joukoista, enkä monista muistakaan nimellä mainiten. Isis on terroristijärjestö, joka ei edusta sunneja, Hussein al-Taee sanoo.
CMI: Al-Taeen kommentointi ollut asiantuntevaa
Al-Taeen mukaan hänen Irak-kommentoinnilleen asetti raameja myös CMI. Siellä sovittiin julkiset esiintymiset ja ne viestit, jotka sanotaan julkisuuteen.
CMI kertoo, että heille ei ole tullut arvostelua al-Taeen Irak-kommentoinnista. Järjestö pitää al-Taeen mediakommentointia "yleisesti ottaen asiantuntevana".
–Al-Taee on tuonut arvokkaita näkökulmia laajempaan keskusteluun. Varsinkin Lähi-idän kaltaisten monimutkaisen aiheiden ymmärtämisessä tulkinta vaatii aina useiden eri asiantuntijoiden analyyseihin perehtymistä, CMI:n toiminnanjohtaja Tuija Talvitie sanoo.
Voi silti kysyä, ovatko Hussein al-Taeen kytkökset Irakin politiikkaan ja hallintoon vaikuttaneet hänen kommentointiinsa.
Hussein al-Taee: Ajattelen politiikasta eri tavalla kuin isäni
Al-Taeen isä Assad on toiminut vuosikymmeniä Iran-mielisessä shiialaisessa islamistipuolueessa Scirissa (Irakin islamilaisen vallankumouksen ylin neuvosto). Viime vuosina hän on ollut myös Irakin hallinnossa töissä.
Sciri perustettiin Irakin ja Iranin sodan aikana 1980-luvun alussa Iranissa. Siellä oli Irakin shiialaisia poliitikkoja maanpaossa Saddamia.
Puolue aikoi syrjäyttää Saddamin ja toteuttaa Irakissa islamilaisen vallankumouksen, kuten Iranissa oli tehty 1979. Iranissa uskonnollisilla johtajilla ja instituutioilla on ylin valta.
Pyytäessään anteeksi vihakirjoituksiaan huhtikuussa 2019 Hussein al-Taee sanoi ajattelevansa politiikasta toisin kuin isänsä ja Sciri-puolue.
– Itse en ole tähän liikkeeseen kuulunut. Poliittisista eroista huolimatta olen ylpeä isästäni, al-Taee kirjoitti blogissaan.
– Omassa elämässäni uskonto on tärkeä, mutta hyvin yksityinen asia. Näen uskonnon ja politiikan suhteen eri tavoin kuin isäni ja hänen puolueensa. Uskon sekulaariin oikeusvaltioon, joka takaa jokaiselle ihmiselle uskonnonvapauden.
A-studio selvitti, että Hussein al-Taee on aiemmin osallistunut Sciri-puolueen tilaisuuksiin. Niitä on pidetty ainakin shiialaisten islamilaisessa keskuksessa Itä-Helsingissä. Keskuksen johtaja Abdul Basir Al-Khalif on ollut puolueen edustaja Suomessa.
Syyskuussa 2007 Sciri järjesti ensimmäisen Pohjoismaiden kokouksensa Tukholmassa, johon myös Hussein al-Taee osallistui.
– Olin seuraamassa kokousta. Oli hienoa nähdä, miten muutama vuosi Saddamin hallinnon kaatumisen jälkeen erilaiset puolueet järjestäytyivät. Asialistalla oli muistaakseni se, mikä tulisi olemaan naisten rooli uudessa Irakissa. Tämä kiinnosti monen muun asian ohessa, al-Taee kertoo A-studiolle.
A-studio tutustui kokouksen arabiankieliseen pöytäkirjaan. Kokous organisoi puolueen toimintaa Pohjoismaissa.
Puolueen aktiiveja neuvottiin myös seuraamaan Irakin poliittiseen prosessiin "vihamielisesti suhtautuvien" liikkeiden toimintaa Pohjoismaissa ja pohtimaan mahdollisuuksia puuttua siihen.
Yhteydenpitoa ja vierailuja Irakista pidettiin tärkeinä.
Pelätyn asejoukon johtaja Itä-Helsingissä
Keväällä 2008 Suomen irakilaisia kävi tapaamassa Itä-Helsingissä Irakin parlamentin jäsen Hadi al-Amiri.
Al-Amiri osallistui Helsingissä Irakin sovittelutapaamiseen, jota CMI ja ulkoministeriö olivat järjestämässä. Tapaamiseen oli kutsuttu kaikki Irakin merkittävimmät poliittiset edustajat.
Hussein al-Taee ei työskennellyt silloin vielä CMI:llä, mutta oli seuraamassa kokousta.
Hadi al-Amirista on uumoiltu jopa Irakin pääministeriä. Hän on toiminut Isisiä vastaan taistelleiden shiialaisten asejoukkojen liittouman komentajana. Hänen maineensa perustuu erityisesti Badr-asejoukon johtajuuteen.
Badr on vahvin Iranin tukema shiialainen asejoukko Irakissa. Se toimi vuoteen 2012 Sciri-puolueen aseellisena siipenä. Nyt Badr on oma puolueensa, jota al-Amiri johtaa.
Kun al-Amiri kävi Suomessa vuonna 2008, Irakissa oli riehunut pari vuotta raaka sisällissota shiiojen ja sunnien asejoukkojen välillä.
Irakin sisäministeriö oli Sciri-puolueen ja Badr-joukon hallinnassa. Ministeriön turvallisuusjoukkoja on kutsuttu myös “kuolemanpartioiksi”.
Vuonna 2006 YK:n ihmisoikeusjohtaja Irakissa raportoi, että sisäministeriö kiduttaa kuoliaaksi tai teloittaa satoja ihmisiä kuukaudessa. Operaatiot kohdistuivat erityisesti sunneihin.
Hussein al-Taee sanoo, ettei tiedä, mitä YK sanoi Sciri-puolueen roolista. Hän korostaa, että kiduttaminen on täysin tuomittavaa riippumatta siitä, kuka sen tekee.
– Jos ihmiset tekevät samoja asioita kuin terroristijärjestöt, niin he eivät ole kaukana sellaisen nimityksen saamisesta.
Hadi al-Amirin johtamien joukkojen on väitetty tappaneen sisällissodan aikaan sunnivihollisiaan julmasti, kuten poraamalla päähän. Asiasta on kertonut muun muassa Washington Post -sanomalehti.
Suomen irakilaisia tavatessaan al-Amiri syytti baathilaisia, “Saddamin orpoja”, laajamittaisesta tappamisesta Basrassa ja varoitti seuraamasta harhaanjohtavia medioita.
Irak maksaa korvauksia myös al-Taeelle Saddamin vainoista
Kun Saddam Hussein kaatui vuonna 2003, häntä vastaan 1970- ja 1980-luvuilla taistelleet shiialaiset poliitikot otettiin Irakissa vastaan sankareina.
Myös Hussein al-Taeen isä palasi Irakin politiikkaan. Hänet valittiin paikallisvaaleissa Sciri-puolueen edustajana kuvernööriksi Najafiin, suvun vanhalle kotiseudulle ja shiialaisten pyhille maille.
Alkuinnostuksen jälkeen uudet vallanpitäjät ovat herättäneet laajoja protesteja. Heitä on arvosteltu korruptiosta ja etuoikeuksista – samaan aikaan kun monet irakilaiset kärsivät esimerkiksi sähkön ja veden puutteesta.
Yhdeksi etuoikeudeksi on väitetty korvauksia Saddamin vainoista. Rafhan pakolaisleirillä Saudi-Arabiassa olleet irakilaiset, kuten Hussein al-Taee, ovat oikeutettuja korvauksiin.
Monet irakilaiset ovat kysyneet, miksi Irakin hallitus maksaa korvauksia ulkomailla asuville ihmisille, kun Irakissa monilta puuttuvat perustarpeet.
– Tämä korvaus on yksi osoitus Irakissa vallitsevasta korruptiosta. Siellä tehtailtiin läpihuutojuttuina useita lakeja, jotka hyödyttivät shiialaisia, kirjailija Hassan Blasim sanoo.
Hussein al-Taee kertoi heinäkuussa 2019 STT:n ja Uuden Suomen haastatteluissa saavansa kärsimyskorvausta. Korvaus on hänen mukaansa kurssista riippuen vajaa tuhat euroa kuukaudessa. Irak on maksanut korvauksia vuodesta 2016, al-Taee sanoi.
CMI kertoo A-studiolle tienneensä al-Taeen Irakista saamasta korvauksesta.
Al-Taee ei pidä kärsimyskorvausta shiialaisten etuoikeutena tai korruptiona.
– Sitä maksetaan suurelle osalle niistä, jotka ovat kärsineet Saddamin diktatuurin aikana sortoa vankiloissa ja vankileireillä. Suurin osa saajista on shiioja, mutta mukaan mahtuu myös kurdeja, sunneja ja kristittyjä, jotka ovat poliittisin perustein vangittuja tai joiden omaiset ovat joukkohaudoissa, al-Taee sanoo A-studiolle.
Hassan Blasim puoltaa periaatteessa korvauksia kaikille Saddamin vainoista kärsineille. Hänen mukaansa korvauslaki on räätälöity kuitenkin yhdelle ryhmälle.
–Irakissa on Saddamin aikana vainottuja, jotka kieltäytyvät korvauksesta, koska pitävät lakia epäoikeudenmukaisena ja paheksuvat hallituksen korruptiota. Irakissa on nyt pakolaisleireillä tuhansia naisia ja lapsia, joiden ainut tuki tulee niukoista kansainvälisistä lahjoituksista ja avusta. Al-Taeen asemassa lahjoittaisin korvaukseni niille lapsille, joiden elämän Isis tuhosi, Blasim sanoo.
Diplomaatin ura vaihtui rauhantyöhön
Kun Saddam oli kaatunut vuonna 2003, myös Hussein al-Taee haaveili paluusta Irakiin.
Ajan kuluessa Irakin houkutus heikkeni. Siihen saattoi vaikuttaa myös se, että isän poliittinen ura Irakissa päättyi. Hänet nimitettiin Irakin Puolan-suurlähettilääksi.
Diplomaatin ura oli vaihtoehto myös Husseinille. Vuonna 2012 hänet valittiin Irakin ulkoministeriön diplomaattikurssille.
Kurssin valintoja arvosteltiin Irakin parlamentissa. Ulkoministeriön väitettiin suosineen suurten puolueiden poliitikkojen ja suurlähettiläiden lapsia sekä bagdadilaisia.
Hussein ei lopulta suorittanut diplomaattikurssia, vaan alkoi opiskella isänsä uudessa asemapaikassa Varsovassa kauppatiedettä.
Mutta miten kauppatieteen opiskelijasta sukeutui nopeasti ihailtu rauhantekijä?
CMI tyytyväinen al-Taeen työhön Irakissa
Al-Taee toimi CMI:n Irak-hankkeen työntekijänä 2015 ja projektipäällikkönä 2016–2017.
–CMI oli aloittamassa hanketta Irakissa ja tarvitsimme Bagdadiin avustajan, joka tunsi hyvin paikallisen toimintakulttuurin. Meille oli tärkeää hänen paikallistuntemuksensa turvallisuusasioissa ja muissa yleisissä käytännön asioissa sekä hänen kielitaitonsa, CMI:n toiminnanjohtaja Tuija Talvitie kertoo al-Taeen palkkaamisesta A-studiolle.
Jo aiemmin Hussein al-Taee oli avustanut CMI:n työntekijöitä Bagdadissa.
CMI ei halua arvioida, onko al-Taeen taustasta ollut hyötyä tai haittaa Irak-hankkeessa.
–CMI:ssä työntekijää ei arvioida hänen uskonnollisen, poliittisen, etnisen tai perhetaustansa perusteella, Talvitie sanoo.
CMI:n mukaan al-Taeella oli konfliktiosapuolten ja muiden yhteistyötahojen luottamus.
Järjestö on tyytyväinen Irak-hankkeensa tähänastisiin tuloksiin ja al-Taeen työhön. Irakin eri ryhmät ovat CMI:n mukaan päässeet osallistumaan laajasti sovinnon luomiseen.
Al-Taeella ei paluuta CMI:hin?
Vielä ennen kevään eduskuntavaaleja CMI uskoi, että valtaosa al-Taeen kirjoittamiksi väitetyistä Facebook-kommenteista oli hänen mustamaalaustaan.
CMI korjasi kurssia, kun al-Taee tunnusti kirjoituksensa ja niistä noussut kohu alkoi uhata rauhannobelistin perustaman järjestön kansainvälistä mainetta.
Jerusalem Post -lehdessä ihmisoikeusjärjestö Simon Wiesenthalin johtaja sanoi, että Hussein al-Taee on juutalaisvastainen. Al-Taee on kiistänyt juutalaisvastaisuutensa muun muassa A-studiossa huhtikuussa 2019.
CMI poisti al-Taeen nimen sivuiltaan ja kommentoi Jerusalem Post -lehden toimittajalle, että al-Taeella ei ole paluuta CMI:hin.
CMI:n mukaan al-Taeen nimi oli jäänyt epähuomiossa verkkosivuille eikä sen poistaminen liittynyt uutisointiin.
Kirjailija Hassan Blasim: Al-Taee voisi olla pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden ääni
Ihaillun rauhantekijän ura Suomen politiikassa SDP:n kansanedustajana alkoi synkissä merkeissä.
Kirjailija Hassan Blasim sanoo kokeneensa myötätuntoa al-Taeeta kohtaan, koska tämä on ollut kovassa paineessa.
Pakolaistaustastaan huolimatta al-Taee kuuluu etuoikeutettuihin nykyirakilaisiin. Blasimin mielestä hän voisi olla pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden todellinen ääni eduskunnassa.
– Todellisuudessa hän on kuitenkin etäällä koko tästä aihepiiristä, Blasim sanoo.
Kampanjasivullaan esittelemissään eduskuntavaalien teemoissa Hussein al-Taee ei puhunutkaan mitään turvapaikanhakijoista.