Ilmassa on kihelmöivää jännitystä. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin keskustelivat perjantaiaamuna Suomen aikaa G20-kokouksen yhteydessä Osakassa, Japanissa.
Johtajien kahdenkeskinen juttutuokio on ensimmäinen sitten viime kesän Helsingin tapaamisen. Tapaaminen alkoi kahdeksan jälkeen Suomen aikaa ja se kesti noin 80 minuuttia, kertoo venäläinen uutistoimisto TASS.
Putin arvioi ennakkoon, että tapaaminen on hyvä mahdollisuus jatkaa dialogia Helsingissä järjestetyn tapaamisen jälkeen.
Myös Trump on hehkuttanut ennen kokousta "todella, todella hyvää" suhdettaan Putiniin.
Ennen kokouksen alkamista Trumpilta kysyttiin myös, aikooko hän ottaa esille hänen aiempaan kampanjaansa liittyneen Venäjä-tutkinnan ja Yhdysvaltain vuoden 2020 presidentinvaalit.
– Älä sekaannu vaaleihin, Trump vitsaili Putinille tapaamisen alussa uutistoimistojen mukaan.
AP:n mukaan Trump on kertonut keskustelevansa Putinin kanssa ainakin kaupankäynnistä ja aseistariisunnasta.
Ennen lähtöään Japaniin Trump oli niukkasanainen tapaamisen sisällöstä.
– Mitä hänen kanssaan keskustelen, se ei kuulu teille, Trump sanoi toimittajille Valkoisen talon nurmella.
Trumpin linjaus on johdonmukainen. Ei hänen ja Putinin välisistä Helsingin keskusteluistakaan ole ulkopuolisilla tarkkaa kuvaa. Tulkkien välityksellä käytyjen neuvotteluiden kulkua on arvuuteltu siitä lähtien kun johtajat Suomen suvessa toisensa tapasivat.
Tietoa siitä, mitä presidentit lopulta keskustelivat perjantaisessa kokouksessaan, ei ole toistaiseksi kerrottu julkisuuteen.
Venäjän vaalivaikuttamisen varjo
Helsingin tapaaminen jää historiankirjoihin. Se tullaan muistamaan erityisesti siksi, koska Trump sanoi keskustelun jälkeen luottavansa Putinin sanaan siitä, ettei Venäjä sekaantunut vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaaleihin.
Kommentti herätti katkeruutta kotimaassa siksi, että Trump tuntui luottavan vieraan vallan johtajaan yhtä paljon kuin omiin tiedusteluorganisaatioihinsa. Niiden mukaan Venäjä oli korviaan myöten sekaantunut Trumpin voittamiin vaaleihin.
Tämän asian suhteen Osakan tapaaminen tulee mielenkiintoiseen aikaan. Venäjän vaalivaikuttamista tutkinut entinen erikoissyyttäjä Robert Mueller saapuu kongressin kuultavaksi vajaan kolmen viikon kuluttua.
Siten asia pysyy edelleen otsikoissa, vaikka Mueller omassa raportissaan totesikin, ettei hän ole löytänyt kiistattomia todisteita salaliitosta Venäjän ja Trumpin kampanjan välillä.
Mistä Japanin tapaaminen jää historiaan, sitä on vaikea arvioida. Joka tapauksessa G20-kulisseissa Osakassa jatketaan Helsingin hengessä, sillä Trump ja Putin tapaavat ilman avustajia. Saattaapa Trump tuttuun tapaan napata tulkkinsa muistiinpanotkin lopulta omiin hoteisiinsa.
Syyria, Lähi-itä ja taloussuhteet
Noustuaan presidentiksi Donald Trumpin tavoite oli normalisoida Yhdysvaltain ja Venäjän suhteita. Kahden ja puolen vuoden vallassaolon aikana on tällä saralla tapahtunut kovin vähän.
Osapuilleen samat Yhdysvaltojen ja Venäjän välejä hiertävät asiat ovat neuvottelupöydällä edelleen, joten puhuttavaa Osakassa riittää.
Syyrian sodassa maat ovat eri leireissä ja Venäjä on selvästi asettunut aloilleen Lähi-itään ja sen tulevaisuuteen. Yhdysvallat on napit vastakkain Iranin kanssa ja Venäjä hakee kriisissä tasapainottavaa roolia.
Talouspakotteet rassaavat Venäjää, ja se seuraa Yhdysvaltain ja Kiinan nokittelua tullikiistoissa vierestä pelonsekaisin tuntein.
Viime viikolla kansansa kysymyksiin vastaillut presidentti Putin toivoi, että Japanin neuvotteluissa saataisiin maiden suhteita normaalille tolalle. Taloussuhteiden paraneminen oli Putinin ykköstoive.
Trumpin tempoileva ulkopolitiikka
Tieto on, että sekä Putinin Venäjä että Trumpin Yhdysvallat näkee Euroopan unionin mielellään heikentyvänä mahtina.
Siksi Trumpin ja Putinin tapaaminen ei ole yhdentekevä Euroopankaan kannalta. Ennen Helsingin tapaamista pahin pelko oli, että suurvaltajohtajat sopivat Euroopan yli myös sellaisista asioista, jotka koskevat vanhaa mannerta.
Osakan neuvottelupöydässä saatetaan jutustella esimerkiksi Ukrainasta. EU on ollut johdonmukainen ja kohtalaisen yhtenäinen siinä, että talouspakotteista Venäjää vastaan ei ole syytä luopua. Kanta ei muutu niin kauan kuin Venäjä miehittää Krimiä ja sekaantuu Itä-Ukrainan sotaan.
Tuskin Yhdysvallat Japanissa Venäjän vastaisista talouspakotteista luopuu, mutta Euroopassa on tuon tuostakin suhtauduttu varauksella Trumpin kovin ailahtelevaiseen ulkopolitiikan hoitoon.
Kuka muistaa Ukrainan merimiehiä?
Kiinnostava esimerkki tästä löytyy juuri Ukrainan kohdalta. Kun viime marras-joulukuun vaihteessa oli G20-kokous Buenos Airesissa, niin Trumpin ja Putinin piti tavata kahden kesken.
Trump kuitenkin perui viime hetkellä tapaamisen, koska Venäjä oli Asovanmerellä vanginnut pari kymmentä ukrainalaista merimiestä. Trump sanoi tuolloin, että johtajat tapaavat vasta kun merimiehet ovat vapaina.
Ukrainalaiset merimiehet ovat vangittuina edelleen. Trump tapaa Osakassa Putinin, eikä puhu ukrainalaisiata merimiehistä enää sanaakaan.