Facebook on monelle arkielämän viihdettä ja viestintäväline, mutta myös yhteiskunnallinen huolenaihe.
Facebookin toiminta on nostattanut kritiikkiä ja kysymyksiä muun muassa yksityisyydensuojastaa, liian suuresta koosta ja sääntelystä. Tuoreimpana keskusteluun on noussut uusi virtuaalivaluutta Libra.
Facebook kertoi Libra-aikeistaan viime viikolla. Libra tähtää enemmän maksujärjestelmäksi kuin bitcoinin kaltaiseksi suurista arvovaihteluista tunnetuksi kryptovaluutaksi.
Libra yritetään pitää vakaana sitomalla se muun muassa tuttuihin, euron ja Yhdysvaltain dollarin kaltaisiin valuuttoihin.
Libraa hallinnoivassa Libra Associationissa ovat mukana esimerkiksi Mastercard, Spotify ja maksujärjestelmä PayPal. Libra on määrä ottaa käyttöön ensi vuoden alkupuolella.
Facebookin kansainvälisestä viestinnästä ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Nick Clegg perustelee Libran kehittämistä kehittyvien maiden asukkaiden tarpeilla. Hänen mielestään pankkijärjestelmä ei yksinkertaisesti palvele heitä.
– Maailmassa on 1,7 miljardia ihmistä, joilla ei ole pankkitiliä, koska se on liian kallista tai he eivät saa sellaista. Heistä miljardilla on puhelin. Monet heistä asuvat kehittyvissä maissa ja luottavat ulkomailta sukulaisilta saatuun tukeen. Haluamme käyttää kryptovaluuttaa vakaana maksuvälineenä niin, että he voivat maksaa kännykkänsä kautta samoin kuin muutkin, Suomessa torstaina vieraillut Clegg perustelee.
– Yritämme vastata markkinoiden epäonnistumiseen, jossa pankkijärjestelmä yksinkertaisesti ei vastaa köyhimpien tarpeisiin.
Ottaen huomioon Facebookia koskevat yksityisyyshuolet, miksi ihmisten pitäisi uskoa rahansa Facebookille?
– Ei se ole Facebookin valuutta. Kun se julkistetaan, toivomme, että mukana (Libra Associationissa) on ainakin sata yritystä. Facebook on vain yksi ääni sadasta.
– Totta kai ymmärrämme, että Facebookin maineelle tapahtuneet vahingot tarkoittavat, että ihmiset suhtautuvat varauksellisesti kryptovaluuttojen kaltaisten uusien teknologioiden käyttöön. Haluamme olla osa tätä, mutta emme hallita sitä.
Miten käytätte maksuista kertyviä tietoja?
– Epäilen, että lainvalvojat tai viranomaiset haluavat meidän ottavan talteen jotain dataa petosten tai rikollisuuden estämiseksi, ja teemme kuten he määräävät, mutta mainoksiin ja kryptovaluuttaan käytettävää dataa ei yhdistetä.
Miten varmistatte, että Libraa ei käytetä laittomuuksiin tai esimerkiksi terrorismin rahoittamiseen?
– Meidän täytyy varmistaa yhteistyössä lainvalvojien ja viranomaisten kanssa, että näin ei tapahdu.
– Kaikki nämä pitää vielä ratkaista, Clegg sanoo.
Libran vaikutuksia markkinoihin pohditaan tarkkaan
Kriitikot ovat huomauttaneet, että Libra ei ratkaise köyhien asemaa ihan niin näppärästi, sillä se ei tuo köyhän tilille (tai kännykkään) tuloja, joita käyttää.
Toisaalta suurten yhtiöiden yhteenliittymä on herättänyt rahoitusmaailmassa huolta. Pelkona on ollut, että uudesta valuutasta tulee niin läpitunkeva, että häiritsee koko kansainvälisen rahapolitiikan puitteita.
Miten vastaatte näihin huoliin?
– Totta kai teknologialla on vaikutus, mutta teknologiaa ei voi pysäyttää. Mielestäni paras lähestymistapa on varmistaa, että uusia teknologioita säädellään asianmukaisesti, että ne ovat turvallisia ja tekevät, mitä sanovat tekevänsä ja että ne esitellään mahdollisimman läpinäkyvästi. Mutta kannattaa huomata myös myönteiset puolet: jos perinteinen pankkijärjestelmä palvelisi 1,7:ää miljardia, joilla ei ole pankkijärjestelmää, Libran kaltaista kryptovaluuttaa ei tarvittaisi.
Facebook yllyttää valtioita sääntelyyn
Keskiviikkona Facebookin johtaja Mark Zuckerberg sanoi Aspenissa, että Yhdysvaltain viranomaisten kyvyttömyys puuttua väärennettyyn poliittiseen sisältöön Facebookissa vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentin vaalien alla oli osaltaan vaikuttamassa väärän tiedon määrän kasvuun internetissä.
Facebook on jo jonkin aikaa yllyttänyt valtioita luomaan sääntelyä eli siirtänyt sääntelyvastuuta valtioille. Clegg jatkaa samaa viestiä.
– Facebook ei pysty ratkaisemaan kaikkia ongelmia – vihapuhetta, jakautumista, polarisaatiota, ulkopuolista vaalivaikuttamista – yksin, Clegg sanoo.
Hän huomauttaa, että joitain asioita vain hallitukset voivat säädellä. Clegg esittää neljä aluetta, joilla Facebook toivoo hallitusten toimivan: yksityisyys, vaalien suojelu, vihapuhe ja datan siirto.
– Internet on kasvanut 15 vuodessa niin nopeasti, että tarvitsemme uusia suojauksia ja rajoituksia, jotta ihmiset voivat luottaa sosiaaliseen median toimintaan ja tuntevat olonsa mukavaksi, Clegg sanoo.
Tätä kirjoittaessa Cleggin viimeisin statuspäivitys Facebookissa on tehty 22. huhtikuuta. Äkkipäätään voisi ajatella, että Facebookin viestintäjohtajan sivu pursuaisi vähintään työhön liittyviä päivityksiä.
Etsin Facebookista Nick Cleggin ja et näytä olevan kovin aktiivinen, ainakaan julkisesti. Miksi niin?
– Katselen kyllä uutissyötettäni luultavasti pari kertaa päivässä nähdäkseni mitä ystäväni, serkkuni ja sisarukseni ovat tekemässä. Käytän sitä kuin monet ihmiset: se on hyvä tapa seurata, mitä etenkin muissa maissa asuvat ystäväni tekevät.
Clegg on entinen brittipuolue liberaalidemokraattien johtaja ja Britannian varapääministeri vuosilta 2010–2015. Hän sanoo, että pitkä julkinen ura on saanut säätämään palvelun yksityisyysasetuksia.
– Asetukseni ovat aika yksityiset.
– Katson mieluummin serkkuni tekemisiä Hollannissa niin, ettei koko maailma osallistu keskusteluun.
Ainakin aluksi Facebook oli julkisen keskustelun ja väittelynkin väline. Jos yhä useammat ihmiset alkavat käyttää sitä kuin sinä, mitä tapahtuu Facebookille?
– Siirtymä näyttää olevan menossa. Ihmiset pitävät molemmista. He pitävät torityyppisestä viestinnästä, julkisesta tai puolijulkisesta tilasta, kuten Instagramista ja Facebookista. He pitävät myös yksityisemmistä välineistä, joten he käyttävät esimerkiksi WhatsAppia. Ihmiset eivät hylkää toista, vaan käyttävät molempia.