Korkeasaaren eläintarhassa on syntynyt kaksi Suomen ensimmäistä berberiapinan poikasta. Muut berberiapinat ovat huonoista oloista pelastettuja.
Ensimmäinen poikanen syntyi tiistaina aamuyöllä ja toinen torstai-iltana. Korkeasaaresta kerrotaan, että emot ja poikaset voivat hyvin. Myös muut apinat ovat ottaneet uudet tulokkaat hyvin vastaan.
– Poikaset ovat erittäin odotettuja, sillä berberiapinat hoitavat poikasia yhdessä perheryhmänä. Nyt ne saavat toteuttaa tätä luonnollista taipumustaan. Hoivaaminen parantaa koko ryhmän keskinäisiä välejä ja lisää siten hyvinvointia, kertoo tiedotteessa eläintenhoitaja Merja Wahlroos, joka on hoitanut berberiapinoita vuosia.
Lauman jäsenet ovat tulleet Suomeen Hollannissa sijaitsevasta pelastuskeskuksesta. Sitä ennen ne ovat eläneet laittomina lemmikkeinä ja hylätyssä eläintarhassa.
Berberiapinat ovat ainoita Euroopan alueella eläviä kädellisiä ihmisten lisäksi. Nykyisin berberiapinoita on enää Gibraltarilla, vaikka aiemmin niitä on elänyt Keski-Saksassa ja Irlannissa asti.
Laji on joutunut laittoman lemmikkieläinkaupan kohteeksi, mikä on yksi merkittävä syy sille, että se on myös erittäin uhanalainen. Eurooppaan salakuljetetaan noin 200 emoiltaan riistettyä poikasta vuosittain.
Myös osa Korkeasaaren berberiapinoista on riistetty emoiltaan poikasina. Osa on tavannut vasta hollantilaisessa pelastuskeskuksessa muita lajitovereita. Tavallisesti berberiapinat elävät 10–40 yksilön laumoissa.
Naarailla on erityisesti tarkka arvojärjestys. Urokset puolustavat laumaa, mutta ne hoitavat myös poikasia. Urokset kierrättävät jo muutaman päivän ikäistä poikasta sylistä toiseen. Ne haistelevat poikasen sukuelimiä ja roikottavat sitä. Tapa vahvistanee urosten asemaa ja keskinäisiä suhteita.
– Durriya hoitaa tiistaina syntynyttä poikastaan hienosti. Se kantoi poikasen ulos keskiviikkona, ja lauman muut apinat ovat päässeet tutustumaan siihen. Nimalin poikanen on vielä hyvin pieni. Molemmat poikaset ovat emoilleen ensimmäiset, joten toivomme, että kaikki sujuu hyvin. Iloitsemme syntymistä, sillä suurempi laumakoko mahdollistaa monipuolisempaa sosiaalista käyttäytymistä, kertoo kuraattori Hanna-Maija Lahtinen.