Ihmisen voittokulku on ollut kohtalokasta monille eläinlajeille, mutta ainakin yksi laji näyttää pystyvän panemaan tehokkaasti vastaan.
Yhdysvalloissa tehdyn tutkimuksen mukaan torakat kykenevät kehittämään hyvin nopeasti vastustuskyvyn myrkyille kuin myrkyille. Jopa sellaisille, joiden kanssa ne eivät aiemmin ole joutuneet tekemisiin.
Indianassa sijaitsevan Purduen yliopiston tutkijat halusivat testata, kuinka monessa sukupolvessa torakoiden vastustuskyky kehittyy. Heidän ajatuksenaan oli kehittää mahdollisimman tehokas tapa päästä eroon näistä yleensä haitallisina pidetyistä hyönteisistä.
Koe-eläimenä oli saksantorakka eli Suomessakin tuttu russakka. Kohteena oli kolme populaatiota, joiden kotiosoitteina oli asuintaloja Indianassa ja Illinoisissa.
Kuusi kuukautta kestäneen jakson aikana testattiin russakoiden vastustuskykyä kolmelle tunnetulle hyönteismyrkylle: abamektiinille, boorihapolle ja tiametoksamille. Myrkyt toimivat kaikki hieman eri tavalla. Yksi saattaa esimerkiksi iskeä hermostoon ja toinen hyönteisen ulkoiseen tukirankaan.
Yhdessä testissa annettiin ensin yhtä myrkyistä ja seuraavaksi toista ja sitten kolmatta. Koe uusittiin kolmen kuukauden jälkeen. Toisessa testissä torakoille tarjoiltiin kolmen myrkyn cocktailia täydet kuusi kuukautta. Lopuksi kokeiltiin vielä yhtä myrkkyä populaatiolle, jonka vastustuskyky oli heikko.
Myrkyt tehosivat kehnosti
Kaikista eri tavoin tarjoilluista myrkyistä ja myrkytystavoista huolimatta useimmat torakkapopulaatiot pysyivät hyvin voimissaan, eikä niiden koko pienentynyt. Tämä päti myös tapauksessa, jossa torakat saivat kaikkia myrkkyjä yhdellä kertaa eli tavalla, joka tuholaisten hävittäjien mielestä on yleensä paras konsti.
Tutkijoiden mielestä tämä viittaa siihen, että torakat kykenivät kehittämään nopeasti vastustuskyvyn kaikille kokeissa käytetyille myrkyille.
Yksi poikkeus kuitenkin havaittiin: kun torakoille tarjoitiin abamektiinigeelillä höystettyjä herkkupaloja, saattoi osa yhdyskunnasta kadota – jos niiden vastustuskyky oli valmiiksi heikko.
Torakat elävät noin sadan päivän ikäisiksi. Nopea evoluutio edistää vastustuskyvyn kehittymistä. Tutkijoiden mukaan seuraavaksi onkin geenitutkimuksilla selvitettävä, miten torakat kehittyvät.
Selvää on silti, että jos tutkimuksen tulokset pätevät, eivät pelkät hyönteismyrkyt riitä pitämään torakkakantaa kurissa. Myrkkyjen lisäksi tarvitaan esimerkiksi erilaisia ansoja ja sekä ahkeraa siivoamista.
Tutkimus on julkaistu Scientific Reportsissa. Siitä uutisoi muun muassa The Guardian.
Suomea torakat eivät ole vielä vallanneet
Jo aiemmin torakoista on arveltu, että ne saattaisivat yhtenä harvoista eläimistä selvitä jopa ydinsodasta.
Miksi ei siis myös talvesta? Jos evoluutio muokkaa niitä vauhdikkaasti niin eikö niiden pitäisi jo lisääntyä vilkkaasti myös meillä pohjan perukoilla? Vai ovatko ne jo täällä?
Tuholaistorjuntaa tarjoavan Rentokil-yrityksen mukaan torakkatapaukset eivät ole lisääntyneet heidän työlistoillaan.
Tekninen päällikkö Jouni Siltala kertoo, että torakkakeikkoja riittää joka kuukaudelle, mutta niiden määrä ei ole lisääntynyt esimerkiksi lutikkatapausten lailla.
Yleensä keikoilla tulee vastaan juuri russakkoja, mutta toisena lajina on ranskantorakka.
Pitkään alalla toiminut Siltala muistelee, että 30 vuotta sitten maatiloilla oli vielä vanhaa russakkakantaa, mutta nyttemmin se on hävinnyt.
Nykyisin torakat ovat lähinnä matkailijoiden mukanaan tuomia, sanoo Siltala.
Lue myös:
Lajien Punainen lista – Katso, mitkä Suomen eläimet ovat vaarantuneet