Artikkeli on yli 5 vuotta vanha

Musiikki ei ole vain korville, vaan koko keholle – Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla soi myös viitottu ja viittomakielinen musiikki

Festarit tarjoilivat keskiviikkona yli 10 tilaisuutta, jossa musiikin kokeminen ei jäänyt kiinni kuuloaistista.

Metsäorkesteri Käet ylös!
Metsäorkesteri Käet ylös! ja Juha Miguel Peltomaa. Kuva: Kalle Niskala / Yle
  • Sari Vähäsarja
  • Heini Holopainen

Metsäorkesteri Käet ylös! on juuri vetänyt aamukeikan Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla, ja se oli Juha Miguel Peltomaan mielestä yksi bändin parhaista keikoista.

Peltomaa on viittomakielinen laulaja ja myös tanssii. Tavoitteena on samanlainen kokemus kaikille kuulijoille.

– Haluamme ettei ole väliä sillä, onko yleisössä olevalla kuulovamma vai onko hän kuuleva. Että jokainen saa yhdenvertaisen kokemuksen samasta esityksestä.

Peltomaa oli lapsena lähes kuuleva, mutta kuulo on heikentynyt niin, että nyt hän on huonokuuloinen. Musiikki on aina ollut hänelle voimavara.

– Se on ollut pakokeino vaikeina hetkinä.

Kuulovammainenkin nauttii musiikista
Kaustisen kansanmusiikkifestivaaleilla oli 10.7.2019 tunne musiikki -teema, jolloin kuulovammaiset otettiin huomioon. Juha Miguel Peltomaa sekä Netta Keski-Levijoki kertovat, mitä musiikki merkitsee. Juha Miguel on Metsäorkesteri Käet Ylös! -bändin viittomakielinen laulaja. Netta työskentelee Kuurojen liitossa verkkotoimittajana.
Metsäorkesteri Käet ylös!
Bändin toive on, että keikka on yhtäläinen elämys, oli yleisössä sitten kuulevia tai kuulovammaisia. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Ääniaallot tuntuvat myös kehossa

Kaustisen kansanmusiikkijuhlat otti keskiviikkona erityisesti huomioon kuulovammaiset ja tarjosi yli kymmenen konsertin verran viitottua tai viittomakielistä musiikkia. Artistien etujoukoissa on Suomen kuuluisin viittomakielinen artisti Signmark eli Marko Vuoriheimo.

Tunne musiikki -koordinaattori Susanna Salokannel muistuttaa, että ääniaallot myös tuntuvat kehossa.

– Tavallaan ihmetyttää, miten suppeasti musiikkia usein ajatellaan: että se olisi vain korvilla tapahtuvaa kuulemista. Kyllähän koko keho resonoi.

Esimerkiksi Kalevauvan keikan tulkkaaminen viittomakielelle vaatii paljon etukäteistyötä, sanoo Salokannel.

– Sanoitukset lähetetään ennakkoon tulkeille. Joukossa on varmasti paljon uudissanojakin, ja tulkit miettivät, miten sanoja tulkitaan. Siihen täytyy valmistautua hyvissä ajoin.

Salokannel sanoo, että viitottu musiikki on aina elähdyttävää ja visuaalista ja mielenkiintoista. Tulkkauksen näkyminen isossa ihmisjoukossa on varmistettu jakamalla katsomo sektoreiksi, joista yhden edessä tulkki seisoo.

Idean toivotaan leviävän

Kuurolle Netta Keski-Levijoelle musiikki on vaikuttava kokemus.

– Musiikki tulee tunteen kautta: vaikka siitä, miten maa värähtelee. Kehoaistimus on tärkeä ja samoin visuaalisuus: värit ja valot ovat meidän musiikkiamme, sanoo Kuurojen liiton verkkotoimittajana työskentelevä Keski-Levijoki.

Netta Keski-Levijoki
Netta Keski-Levijoki näyttää, miten Kaustisen festarit kääntyy viittomakielelle. Kuva: Kalle Niskala / Yle

Yleensä festarit eivät juuri huomioi kuulovammaisia. Siksi Kaustisen kansanmusiikkijuhlien teemapäivä on Keski-Levijoesta loistava idea, jonka soisi leviävän. Sillä, että tulkki tai esiintyjä on viittomakielinen, on iso merkitys.

– Se on meille sellainen että aah, me päästään osallistumaan! Ei tarvitse stressata ja tilata tulkkia. Olisi mahtavaa, jos malli lähtisi leviämään ja muutkin kopioisivat sitä.