Apteekkityöntekijöitä edustava Suomen Farmasialiitto pitää apteekkien työvoimapulan syynä huonoja palkkoja ja työoloja. Suomen Apteekkariliiton selvityksen mukaan yli puolella apteekeista on ollut vuoden sisällä vaikeuksia rekrytoida henkilökuntaa.
Henkilökuntapula koettelee apteekkeja erityisesti kesäisin, jolloin apteekkien on vaikea saada palkattua kesäsijaisia. Apteekkien asiakasvirta on kuitenkin tasaista ympäri vuoden, koska ihmiset tarvitsevat lääkkeensä kesälläkin.
Jotkut apteekit ovat jopa joutuneet lyhentäneet aukioloaikojaan rekrytointivaikeuksien takia. Näin tapahtui muun muassa kotkalaiselle Ankkuriapteekille, joka viime kesänä joutui supistamaan pääapteekin aukioloaikoja kahdella tunnilla päivässä sekä sivuapteekin kolmella tunnilla päivässä yhden lomakuukauden ajaksi.
Kiire apteekeissa lisääntynyt
Apteekkien henkilökuntaa edustavan Suomen Farmasialiiton mukaan työn vaativuus on kasvanut vuosien saatossa, mikä on lisännyt kiirettä apteekeissa.
Myös lääkkeitä määrätään jatkuvasti enemmän. Apteekkariliiton mukaan apteekit toimittivat vuonna 2018 lähes 64 miljoonaa reseptiä, kun vuonna 2015 määrä oli yli 55 miljoonaa reseptiä.
– Reseptin toimittaminen ei ole vain lapun liimaamista purkkiin, vaan siinä tarkistetaan samalla, että lääke käy potilaalle ja sitä osataan käyttää oikein ja ettei lääkkeellä ole yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa, huomauttaa Farmasialiiton puheenjohtaja Antti Kataja.
Apteekkien työntekijöiden työtaakkaa ovat myös lisänneet muutokset korvauskäytännöissä sekä uudet viranomaismääräykset, joita farmaseutit ja proviisorit käyvät läpi päivittäin asiakkaiden kanssa.
– Lisäksi lääkkeiden saatavuushäiriöt ovat johtaneet siihen, että asioita joudutaan selvittelemään enemmän, ja jälleen kerran kiire apteekeissa kasvaa, sanoo Antti Kataja.
Kiire ja työvoimapula ovat poikineet viestejä työntekijöiltä ammattiliitolle.
– Toki kun on kiire ja työvoimapulaa, henkilöstö tekee ratkaisuja, joissa venytään oman jaksamisen kustannuksella, eikä siitä välttämättä tule kiitosta. Kun sitä tarpeeksi pitkään jatkuu, niin kyllähän se työntekijää jää harmittamaan.
Katajan mukaan osa työntekijöistä on jo valunut töihin esimerkiksi sairaaloihin mielenkiintoisempien tehtävien perässä.
"Koulutuksen lisääminen ei yksin riitä"
Farmasialiiton mukaan farmaseuttien koulutusmääriä olisi lisättävä, mutta se ei yksistään riitä paikkaamaan apteekkien työntekijäpulaa.
– Oleellista on myös apteekkityön houkuttelevuus: työn mielekkyys, mahdollisuus kehittyä, osaava johto sekä työn vaativuutta vastaava palkka, listaa puheenjohtaja Antti Kataja.
Farmaseuttien lähtöpalkka on noin 2 400 euroa kuukaudessa. Viime vuonna farmaseuttien säännöllisen työajan mediaanipalkka oli apteekeissa reilut 3 000 euroa kuukaudessa.
Työvoimapula on piinannut apteekkeja varsinkin farmaseuttien opiskelupaikkakuntien ulkopuolella. Kaikista huonoin tilanne on Päijät-Hämeessä, jossa 94 prosenttia apteekeista ei ollut saanut vuoden sisällä rekrytoitua tarpeeksi farmaseutteja. Tilanne on huono myös Kymenlaaksossa, jossa lähes 80 prosenttia apteekeista on kärsinyt työntekijäpulasta.
Parhaiten työvoimaa puolestaan riitti Pohjois-Savossa. Farmaseutteja koulutetaan Kuopiossa, jonka lähiseudulle opiskelijat jäävät usein töihin.
Farmaseutteja koulutetaan Suomessa kolmessa yliopistossa: Helsingin yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa Kuopiossa ja Åbo Akademissa Turussa. Koulutus kestää kolme vuotta.
Uusia työtehtäviä
Farmasialiitto haluaa, että työntekijät pääsisivät kehittämään ammattitaitojaan esimerkiksi arvioimalla lääkehoitoja.
– Farmaseutit ja proviisorit voisivat ajantasaistaa lääkityslistoja. He voisivat tarkistaa, että potilaalla on oikeanlaiset lääkitykset, eikä sinne olisi unohtunut turhia lääkityksiä, sanoo Farmasialiiton puheenjohtaja Antti Kataja.
Liitto on ajanut mallia, jossa vanhukset saisivat palvelusetelin, jolla heidän lääkityksiään pystyttäisiin tarkistamaan ja käymään läpi.
Toinen esimerkki on vanhusten hoidossa. Farmasialiitto haluaisi, että apteekit pystyisivät tekemään enemmän yhteistyötä vanhusten palvelutalojen kanssa.
Puheenjohtajan mukaan uudet työtehtävät eivät välttämättä lisäisi työtaakkaa entisestään, vaan voisivat lisätä mielenkiintoa alaa kohtaan.
– Se riippuu siitä, lähdetäänkö muualle töihin. Jos tämä saataisiin pysäytettyä, niin kyllähän silloin henkilöstöä olisi toki enemmän, Antti Kataja sanoo.
Suomen Farmasialiitto on proviisorien, farmaseuttien, lääkealan erityiskoulutettujen sekä alan opiskelijoiden ammattijärjestö. Sillä on lähes 8 000 jäsentä, joista suurin osa työskentelee yksityisissä apteekeissa.
Viime vuoden lopussa Suomessa oli 815 apteekkitoimipistettä, joista 198 oli sivuapteekkeja.
Tekstiin on täsmennetty 17.7.2019 kello 8:55 Suomen apteekkien lukumäärä.