Jäätelö, jossa ei ole kermaa tai maitoa tai kananmunia. Onko se edes jäätelöä? Ja etenkin, jos se valmistetaan härkäpavuista?
Uudenlaisen jäätelön syntytarina on tavallaan tylsä: kyse oli koulutehtävästä Helsingin yliopiston elintarviketieteiden osastolla. Hilma Koskinen ja joukko muita opiskelijoita tarttui haasteeseen.
– Meille annettiin tuotekehityskurssilla tehtäväksi kehitellä erityisruokavalioille sopiva tuote vilja- tai palkokasveista. Siitä lähdimme kehittämään. Ajattelimme, että härkäpapu on ehdoton ykkönen.
Aluksi harkittiin mämmin valmistamista, mutta melko pian opiskelijat tajusivat, että tuotoksia pitää matkan varrella maistella useaan kertaan – ajatus mämmistä hylättiin pikaisesti.
Seitsemän nuoren naisen joukko päätyi jäätelöön, jonka menekki on taattua ympäri vuoden, ja joka on tuotteena jo tuttu.
Voiko ilmastoahdistusta vähentää erikoistuotteilla?
Ruoan hiilijalanjälki on entistä useamman kuluttajan valintojen taustalla. Kotimaisesta härkäpavusta valmistettu jäätelö istuu tähän saumaan erinomaisesti.
Tuote on vegaaninen, joten se sopii myös heille, joiden valintoja ohjaa eläinten oikeuksien ajattelu. Hilma Koskinen uskoo että valinnat ruokakaupassa ovat osa tulevaisuuden vihreää ajattelua.
– Härkäpavut, sokerit ja kaikki raaka-aineet, jotka vain voidaan täällä tuottaa, tulevat läheltä. Me pyrimme tekemään tuotteen, jonka voi syödä hyvällä mielellä ja kevyellä omallatunnolla. Tuotteen takana on kiinnostus ympäristöön ja vihreitä arvoja kohtaan.
Koskinen korostaa, että ekologiset valinnat eivät ole itsestäänselvyys edes kaikille nuorille. Osa kuluttajista ostaa mitä huvittaa ja mihin on tottunut.
– Meillä Viikissä, missä opiskelen, kyllä puhutaan paljon kaikesta ympäristöön ja maatalouteen liittyvästä. Siellä kyllä ollaan todella valveutuneita.
Mikrobien hyötykäyttöä, sivuvirtojen hyödyntämistä ja terveysvaikutuksia
Näitä kaikkia tutkitaan elintarvike- ja ravitsemustieteiden osastolla. Elintarviketieteiden kandiohjemissa joissa härkäpapujäätelökin sai alkunsa tehdään vuosittain uusien elintarvikkeiden innovaatioita. Kuinka moni niistä päätyy kuluttajille, ja laajempaan jakeluun, vaihtelee suuresti.
Yksi tutkimuksen painopistealue on ruoan laatu ja hyvä ravitsemus. Silloin tutkitaan myös terveellisyyteen ja aistittavaan laatuun vaikuttavia elintarvikkeiden ainesosia ja niiden ominaisuuksia.
Yliopisto tekee tiivistä yhteistyötä myös alan teollisuuden kanssa, joka luonnollisesti on innokas saamaan uudet innovaatiot kaupalliseen tuotantoon mahdollisimman pian.
Entä maku?
Opiskelija Hilma Koskinen pyöräyttää kulhoon kolme pientä palloa Härtelöstä. Makuina ovat suklaa, lime-passion ja vadelma-rosmariini. Tartun lusikkaan epäluuloisen toiveikkaasti, jäätelö on yksi lempiherkuistani. Koskinen kertoo, että epäluuloni on yleistä.
– Kiinnostus on ollut vähän varautunutta. On mietitty, että miten härkäpavusta voi tehdä jäätelöä, ja miltä se maistuu. Mutta kun ihmiset ovat rohkaistuneet maistamaan on saatu ihan hyvää palautetta.
Päätän tarttua härkäpapua sarvista ja vien lusikallisen suuhun. Suutuntuma yllättää: tuote on täyteläistä ja kermamaista. Ellen tietäisi sen olevan jotain muuta kuin perinteistä kermajäätelöä, en huomaisi mitään eroa.
Lue myös: