2000-luvun alussa kohistiin karppauksesta, nyt muodissa on ketogeeninen dieetti. Molemmissa karsitaan hiilihydraattien määrää ruokavaliosta kovalla kädellä. Karppaajat korvasivat hiilihydraattien osuutta ravinnosta proteiineilla, rasvoilla, tai molemmilla.
Ketogeenisessä dieetissä puolestaan nimenomaan rasvojen määrä päivittäisessä energiansaannissa korostuu. Niitä on jopa seitsemänkymmentä prosenttia, kun hiilihydraattien osuus jää vain viiteen prosenttiin.
Sekä äärimmäisessä karppauksessa että ketogeenisessä ruokavaliossa tavoitellaan ketogeenistä tilaa, jossa elimistö muodostaa rasvavarastoistaan energiaa muun muassa aminohappojen avulla, kun hiilihydraatteja ei ole saatavilla.
Nykyään karppauksesta ei enää juuri puhuta, mutta ketogeenistä dieettiä markkinoidaan monilla verkkosivuilla. Esimerkiksi verkkokauppa Fitfarm myy seitsemän viikon dieettiä.
– Ketogeeninen dieetti on ollut Yhdysvalloissa pinnalla ainakin pari vuotta ja lähtenyt liikkeelle julkkisten ruokakokeiluista. Ruokavaliona se ei ole mikään uusi juttu, mutta viime aikoina se on noussut täälläkin puheenaiheeksi, koska sillä saa aikaan nopeita tuloksia, väittää Fitfarmin valmentaja Saila Hilvola.
Jos optimoi lihaskasvua tai juoksee vaikka maratonia, kroppa huutaa hiilareita.
Fitfarmin valmentaja Saila Hilvola
Verkkokaupan sivuilla kuitenkin kerrotaan, että kyseessä ei ole mikään ihmedieetti. Onnistuminen edellyttää energiavajeen luomista. Vanha totuus laihduttamisesta pätee siis tässäkin tapauksessa: kaloreita pitää kuluttaa enemmän kuin niitä nauttii.
Hilvolan mukaan tiukka ketogeeninen dieetti ei ole järkevin vaihtoehto, jos haaveilee vain muutaman kilon painonpudotuksesta päästäkseen timmiin bikinikuntoon. Hän suosittelee dieettiä reilusti ylipainoisille ihmisille.
– Jos on vaikka 130-kiloinen nainen, jonka on hankala liikkua painonsa vuoksi, ketogeenisellä dieetillä voi saada nopeasti massaa pois, että pääsee liikkeelle. Se motivoi jatkamaan painonpudotusta myöhemmin maltillisesti.
Hilvola on body fitness -urheilija ja tekee raskasta voimaharjoittelua kasvattaakseen lihaksiaan. Hän ei noudata ketogeenistä ruokavaliota itse.
– Kuormittavaa ja kovatehoista liikuntaa harrastaville hiilihydraatit ovat tärkeitä. Jos optimoi lihaskasvua tai juoksee vaikka maratonia, kroppa huutaa hiilareita.
Ketogeenisessä dieetissä on selvästi enemmän rasvaa kuin Valtion ravitsemusneuvottelukunnan VRN:n suomalaisissa ravitsemussuosituksissa. Hilvola kuitenkin suosittelee samantyyppisiä rasvanlähteitä kuin VRN, eli tyydyttymättömiä rasvoja, joita saa esimerkiksi kasviperäisistä öljyistä.
Suurin ero näissä ravintoainemalleissa on hiilihydraattien määrissä. VRN:n mallissa suurin osa päivittäisestä energiaravintoaineiden saannista muodostuu hiilihydraateista, joiden osuus on 45–60 prosenttia.
Ketogeenisessä dieetissä hiilihydraatteja on vain 5 prosenttia. Hilvolan mukaan tämä tarkoittaa enintään 20 grammaa hiilihydraatteja päivässä. Sen voi saada esimerkiksi noin puolesta kilosta vihreitä kasviksia ja kourallisesta pähkinöitä.
En näe mitään syytä pyrkiä ketoosiin, kun ruokaa on riittävästi saatavilla, eikä ole nälänhätää.
Dosentti Pertti Mustajoki
Yle kysyi Helsingin yliopiston dosentilta Pertti Mustajoelta, onko ketogeenisestä dieetistä hyötyä. Mustajoki on koulutukseltaan hormoni- ja aineenvaihduntasairauksiin erikoistunut lääkäri. Hänellä on pitkä kokemus ylipainoisten potilaiden hoitamisesta.
Dosentti Pertti Mustajoki, mitä mieltä olet ketogeenisen dieetin ravintoainekoostumuksesta?
– Hiilihydraatteja on erittäin vähän ja rasvojen osuus on todella suuri. Kuituja on lähinnä hiilihydraateissa. On kyseenalaista, tuleeko dieetissä kuituja riittävästi. Tutkimuksissa on todettu, että hyvin vähän hiilihydraatteja syövillä ihmisillä voi olla enemmän ummetusta ja lihaskramppeja. Myös hengitys saattaa haista ketoaineiden vuoksi.
Mistä ketoosissa on kyse?
– Ketoositila on syntynyt evoluution tuotteena. Se on elimistön keino pärjätä paastotilanteiden yli. Aivot käyttävät lähes yksinomaan glukoosia eli sokeria energiakseen, mutta hätätilassa ne pärjäävät myös ketoaineilla, kuten myös muu elimistö. Tämä on tarpeellinen tila ihmiselle vain niukan ravinnon aikana.
Onko ketoosista hyötyä länsimaalaiselle nykyajan ihmiselle?
– Ei, en näe mitään syytä pyrkiä ketoosiin, kun ruokaa on riittävästi saatavilla, eikä ole nälänhätää. Lääketieteessä ei tiedetä mitään tarvetta pyrkiä ketogeeniseen tilaan terveydellisistä syistä.
Ylipaino on kuitenkin merkittävä ongelma. Kannattaako ketoosia käyttää painonpudotukseen?
– Ketogeenisyys ei itsessään laihduta vaan se, että kaloreita saadaan selvästi aiempaa vähemmän, jolloin keho ottaa energiaa omasta rasvakudoksestaan. Näin tapahtuu kaikkien vähäkaloristen dieettien aikana. Ketoosi on tavallaan kaikkien niukkakaloristen dieettien sivuvaikutuksena syntyvä tila.
– Kun laihdutetaan hyvin vähähiilihydraattisella dieetillä, tulos on keskimäärin parempi 2–3 kuukauden kuluttua kuin muilla menetelmillä, mutta vuoden kuluttua eroja ei juuri ole tuloksissa. Pitkällä aikavälillä myös ruokavalion rasvan vähentäminen toimii yhtä hyvin kuin hiilihydraattien vähentäminen.
Verkkokaupat lupaavat, että ketogeeninen dieetti on nopea ja tehokas tapa laihduttaa. Onko se mahdollista, vaikka suurin osa ruokavaliosta koostuu rasvoista?
– Rasvoissa on paljon kaloreita, mutta silti ketogeeninen dieetti laihduttaa. Ravitsemustutkijoiden mukaan tämä johtuu pääasiassa siitä, että ruokavalikoima vähenee radikaalisti. Hiilihydraatteja on useimmissa ruuissa, mutta dieetti rajaa ne pois. Monien ihmisten on helpompi hallita syömistään, kun valinnanmahdollisuuksia on vähemmän tarjolla. Myös sokeripitoisten juomien välttäminen vähentää kaloreita.
Ketogeenisen dieetin sanotaan vähentävän makeanhimoa ja mielitekoja. Onko tämä totta?
– Saattaa olla, että reilussa ketoositilassa nälän tunteet ja herkuttelutarve voivat vähentyä, mutta ei ole mitään näyttöä siitä, että ne pysyvät poissa dieetin jälkeen.
Voit keskustella aiheesta tänään tiistaina kello 21 asti.