Voiko nuoruuden rattijuopumus estää työn saamisen yhteiskunnallisesti tärkeässä organisaatiossa? Riippuu siitä, millaista työtä on hakemassa ja kuinka kauan rattijuopumuksesta on aikaa.
Suojelupoliisi Supo tekee työnantajien pyynnöstä vuosittain noin 62 000 turvallisuusselvitystä työnhakijoista. Turvallisuusselvitys on osa rekrytointiprosessia, jos työtehtävä liittyy esimerkiksi valtion turvallisuuteen, maanpuolustukseen tai näitä palvelevan tietojärjestelmän tietoturvallisuuteen.
Kuka tahansa ei siis pääse asentamaan ikkunoita poliisitalon työmaalle, siivoamaan varuskunta-aluetta tai ulkoministeriöön virkamieheksi. Jos taustalla on rikosmerkintöjä tai ulosotto, voi työpaikka mennä sivu suun.
Turvallisuusselvityksessä Supo peilaa työnhakijan taustaa haettavaan työtehtävään. Jokainen tapaus punnitaan erikseen, sanoo Supon ylitarkastaja Pekka Aho.
– Jos valtioneuvosto hakee ministerin autonkuljettajalle turvallisuusselvitystä, ilmoittaisimme rattijuopumuksesta. Mutta jos ministeriö hakee sisäpihalle tehtävään remonttiin telineen pystyttäjää, rattijuopumuksella ei ole merkitystä, sanoo Aho.
Supo harkitsee aina tapauskohtaisesti, ilmoittaako se jotain työnhakijan taustasta työnantajalle. Lopullisen päätöksen palkkaamisesta tekee työnantaja, ei siis Supo.
Yle kysyi Supolta yleisistä merkinnöistä, jotka voisivat tulla esiin turvallisuusselvityksessä.
1. Luottotiedot, ulosotto tai petos
Luottotiedoilla, ulosottomerkinnällä ja talousrikoksilla on väliä, jos työtehtävässä henkilö saa käyttöoikeudet yrityksen tai viranomaisen rahaliikenteeseen tai pääsee käsiksi kaikkein arkaluontoisimpaan tietoon. Luotto- ja ulosottotiedot otetaan huomioon perusmuotoisessa ja laajassa turvallisuusselvityksessä, mutta ei suppeassa. Nyrkkisääntönä on, että neljä vuotta vanhempia ulosottomerkintöjä ei oteta huomioon.
2. Rattijuopumus
Jos työtehtävään kuuluu olennaisesti auton kuljettaminen, rattijuopumuksesta ilmoitetaan työnantajalle. Esimerkiksi remonttimiehen tai toimistotyöntekijän työtehtävää varten yksittäistä rattijuopumusta ei kuitenkaan välttämättä ilmoiteta.
3. Huumausaineiden käyttörikos
Supolla on huumausainerikoksiin tiukka linja: Lievätkin huumausainerikokset voidaan ilmoittaa työnantajalle. Poikkeuksena voi olla tapaukset, jossa huumausainerikos on ollut kertaluontoinen ja tapahtunut alaikäisenä. Supo noudattaa huumerikosten kohdalla Oikeusministeriön asettaman arviointikriteerilautakunnan suositusta.
4. Pahoinpitely
Jos haettava työpaikka on turvallisuusviranomaisessa, ilmoitetaan pahoinpitelytuomiosta hyvin todennäköisesti työnantajalle tai oppilaitokseen, esimerkiksi poliisikouluun tai poliisin virkaan hakiessa. Jos tilillä on useampi väkivaltarikos, lähtee siitä hyvin varmasti tieto rekrytoijalle.
10 vuotta vanhempia rötöksiä ei yleensä lasketa
Nyrkkisääntönä on, että yksi nuoruuden hairahdus ei vielä pilaa työuraa lopullisesti. Supon ylitarkastajan Pekka Ahon mukaan kertaluonteinen rikos, joka on tehty joko vuosia sitten tai alaikäisenä, voidaan joissakin tapauksissa jättää ilmoittamatta työnantajalle.
Turvallisuusselvityksessä otetaan pääsääntöisesti huomioon rikosmerkinnät kymmenen vuoden ja ulosotot neljän vuoden ajalta. Mitä tärkeämpiin tietoihin työntekijällä on pääsy, sitä tarkempaan seulaan hän joutuu.
Työnantajapuolella ollaan samoilla linjoilla: Senaatti-kiinteistöjen puolustuksen ja turvallisuuden toimialajohtaja Jari Panhelaisen mukaan yksittäinen merkintä ei vielä estä työpaikan saamista.
Senaatti-kiinteistöt on yksi Suomen suurimmista turvallisuusselvitysten tilaajista ja syy on selvä: se rakennuttaa ja ylläpitää muun muassa ministeriöiden, poliisin ja Puolustusvoimien kiinteistöjä. Senaattikiinteistöt tilaa vuosittain 10 000 turvallisuusselvitystä Supolta ja 4 000 Puolustusvoimilta.
Senaatti-kiinteistöllä työnhakija jätetään useimmiten palkkaamatta, jos merkinnöistä on havaittavissa esimerkiksi päihdeongelmaa tai toistuvia rikoksia.
– Voimassaolevat oikeudenkäynnit karsivat saman tien työnhakijan, sanoo Panhelainen.
Vastaan tulee myös kaikkein vakavimpia rikoksia
Useimpien työhakijoiden taustat ovat kunnossa. Viime vuonna Supo antoi noin 1 600 kirjallista ilmoitusta turvallisuusselvityksen tilanneille työnantajille, mikä on alle kolme prosenttia selvityksistä.
Turvallisuuselvityksestä on ilmoitettava jo työnhakuilmoituksessa, mikä saattaa karsia kaikkein rankimman taustan omaavat hakijat. Turvallisuusselvityksen tekemiseen tarvitaan aina etukäteen työnhakijan lupa.
Useimmiten turvallisuusselvityksessä tulee vastaan lieviä rötöksiä: ylinopeuksia, lieviä pahoinpitelyjä ja petoksia. Velkaantuminen näkyy siinä, että yhä useammalla työnhakijalla on ulosottomerkintöjä. Vastaan tulee myös kaikkein vakavimpia rikoksia.
– Välillä mietin, että miksi hakija antaa suostumuksen selvityksen tekemiseen, kun taustan perusteella on selvää, ettei hän tule saamaan työpaikkaa, sanoo Aho.
Aho korostaa, että turvallisuusselvityksessä ei pitäisi tulla vastaan mitään sellaista, mistä työnhakija ei itse olisi jo tietoinen.
Kaikkein tarkin syyni on laajassa turvallisuusselvityksessä, jossa myös lähimmäisten taustat ja kytkökset ulkomaille voidaan selvittää. Laaja turvallisuusselvitys vaaditaan esimerkiksi kaikkein korkeimpiin valtion virkoihin.
Turvallisuusajattelun korostuminen on tuontitavaraa ulkomailta, mutta silti pidän sitä hyödyllisenä. Se on selkeästi parantunut toiminnan turvallisuutta.
Jari Panhelainen, Senaatti-kiinteistöt
Työntekijää valvotaan vielä työpaikan saamisen jälkeenkin, sillä vuonna 2017 otettiin käyttöön nuhteettomuusseuranta. Jos turvallisuusselvityksen läpikäynyt henkilö saa rikosmerkinnän, Supo saa siitä ilmoituksen rekisteriin ja saattaa ilmoittaa siitä työnantajalle. Seuranta on voimassa enintään viisi vuotta ja Supo tekee ilmoittamisen suhteen tapauskohtaista harkintaa.
Senaatti-kiinteistöjen toimialajohtajan Jari Panhelaisen mukaan työntekijöiden taustoihin alettiin kiinnittää Suomessa huomiota noin vuosikymmen sitten.
– Turvallisuusajattelun korostuminen on tuontitavaraa ulkomailta, mutta silti pidän sitä hyödyllisenä. Se on selkeästi parantunut toiminnan turvallisuutta, sanoo Panhelainen.
Lue lisää: