Moni vuonna 2015 turvapaikanhakijana Suomeen tulleista odottaa yhä turvapaikkapäätöstä. Perheiden tilanne on vaikea, sillä samaan aikaan kun aikuiset joutuvat odottamaan ilman suunnitelmia tulevaisuudesta, ovat koulua käyvät lapset saattaneet jo suomalaistua.
Vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisi yllätti paitsi tavalliset suomalaiset, myös viranomaiset. Rajan yli Ruotsista Tornioon ja Lappiin saapui enimmillään jopa satoja turvapaikanhakijoita päivässä. Tornioon perustettiin järjestelykeskus ja uusia vastaanottokeskuksia avattiin pitkin Suomea.
Osa neljä vuotta sitten tulleista odottaa yhä päätöstä turvapaikasta. Näin on esimerkiksi irakilaisten Shereen Alwasitin ja Ali Alabbodin kohdalla. He odottavat päätöstä oleskeluluvastaan Rovaniemen vastaanottokeskuksessa.
– Olemme odottaneet kauan ilman mitään suunnitelmia tulevaisuudesta. Ainoat suunnitelmat koskevat tyttäriämme ja heidän koulunkäyntiään, sanoo perheen äiti Shereen Alwasiti.
Perheessä on kymmenen- ja seitsemänvuotiaat tytöt. Pitkän odotuksen aikana lapset ovat ehtineet kotiutua Suomeen.
– Nuorempi tytöistä pitää itseään suomalaisena. Maahanmuuttovirastossa kysyttiin, että mikä on hänen äidinkielensä. Hän sanoi, että se on suomi. Hän ajattelee niin, koska hän käy koulua Suomessa, Alwasiti sanoo.
Odottaminen ilman tietoa tulevasta on raskasta
Tällä hetkellä Rovaniemen ja Kemin vastaanottokeskuksissa on vajaat 400 asiakasta, joista kaikki ovat saaneet Alwasitin ja Alabbodin tapaan kielteiset turvapaikkapäätökset. Valitusprosessi on vireillä.
Lapin vastaanottokeskusten johtaja Ritva Metsälampi pitää pitkäksi venähtänyttä odotusaikaa raskaana.
– On selvä, että neljä vuotta on pitkä aika kenen tahansa elämässä. Varsinkin, jos ei ole tarkkaa tietoa tulevaisuudesta eikä edes siitä, milloin asia ratkeaa, siinä tulee turhautumisia ja väsymisiä, Metsälampi myöntää.
Migrin mukaan koko vastaanottojärjestelmässä on nyt reilu 9 000 asiakasta, joista noin 7 000 on saanut ainakin yhden kielteisen päätöksen. Sitä, kuinka moni heistä on tullut maahan vuosien 2015 ja 2016 aikana tai kuinka kauan vastaanottokeskuksissa yleensä asutaan, ei sellaisenaan tilastoida, sanoo turvapaikkayksikön johtaja Antti Lehtinen.
– Heistä suurin osa on tullut vuonna 2015 ja heidän uusintahakemuksensa on Migrissä käsittelyssä, hakemus on valitusvaiheessa hallinto-oikeudessa tai heidän hakemuksensa on palautunut Migrille hallinto-oikeudesta, Lehtinen arvioi.
Ulkomaalaislakia muutettiin kesäkuun alusta niin, että uusintahakemuksen tutkittavaksi ottaminen edellyttää, että siinä on esitetty uusia perusteita. Niiden on lisättävä merkittävästi turvapaikan myöntämisen todennäköisyyttä.
– Vielä tämä ei ole näkynyt, mutta on varmastikin vielä varsin aikaista arvioida lakimuutoksen vaikutuksia, Lehtinen sanoo.
"Tulen hakemaan turvapaikkaa uudelleen ja uudelleen"
Lapin vastaanottokeskuksissa odottavien turvapaikanhakijoiden valitusprosessin päässä on joko oleskelulupa tai lopullinen kielteinen päätös. Kielteinen päätös merkitsee myös palveluiden päättymistä vastaanottokeskuksessa.
Irakilaiselle Shereen Alwasitille kysymys ei ole niinkään perheen vanhemmista itsestään, vaan tyttäristä. Hän ei halua ajatella sitä, että perheen varttuvien tyttärien pitäisi sopeutua vanhempien entiseen kotimaahan tai johonkin muuhun maahan.
– En ole huolissani omasta tulevaisuudestani, vaan tyttöjen tulevaisuudesta. He ovat pieniä ja ovat aloittaneet elämänsä täällä ja heidän on välttämätöntä jäädä tänne. En pysty lähtemään minnekään muualle. Tulen hakemaan turvapaikkaa yhä uudelleen ja uudelleen, Alwasiti sanoo.
Lue myös:
Syyrialaisen Fatiman, 9, uusi koti on pienessä Rautjärven kunnassa – isä haluaisi muuttaa Helsinkiin