Kontiolahtelainen Sanna Parkkonen on lapsuudesta asti kokenut, että hampaat ovat vinossa ja halusi niihin oikomista. Parkkonen työskentelee Joensuun Oral hammaslääkäriasemalla, jonka kautta hän päätyi aloittamaan oikomishoidot vielä aikuisiällä.
– Se alkoi ihan siitä, että kävin hammaslääkärillä ja hän katsoi hampaat ja teki arvion, että kannattaako niitä oikoa ja miten pitkään hoito mahdollisesti kestäisi. Oli helppo tietysti tässä työpaikalla käydä, kun on hammaslääkäri lähellä ja helppo välillä kyselläkin esimerkiksi hoidon jatkumisesta.
Aikuisiän oikomishoidot eivät ole uusi ilmiö, mutta yhä useampi aloittaa ne esteettisistä eli ulkonäöllisistä syistä. Oikomishoitojen yleistymiseen on vaikuttanut esimerkiksi yksityisten hammaslääkäriasemien voimakas markkinointi.
– Iän karttuessa monia alkaa harmittaa oma hammasrivi ja halutaan hakeutua aikuisiällä oikomishoitoon. On tietysti purentavirheitä, joita ei olla voitu saattaa lapsena ja nuorena päätökseen, kertoo Itä-Suomen yliopiston hammaslääketieteen professori Timo Peltomäki.
Vinot hampaat halutaan oikoa huomaamattomasti
PlusTerveyden lääketieteellisenä johtajana ja hammaslääkärinä työskentelevän Kaj Karlssonin mukaan moni saapuu vastaanotolle kysymään, olisiko vinolle hammasrivistölle jotain tehtävissä.
– Moni haaveilee terveen näköisestä, jenkki- tai Hollywood-hymystä ja voihan joku ajatella, että siitä on hyötyä ihan sosiaalisessa elämässäkin, Karlsson kertoo.
Perinteisten hammasrautojen rinnalla on monia oikomismuotoja. Tällä hetkellä suosituimpia ovat muoviset irrotettavat, läpinäkyvät ja sitä myötä huomaamattomat oikomiskalvot. Menetelmän eduiksi listataan muun muassa käyttömukavuus ja nopeus.
– Lapsilla tehdään lähes kaikki oikominen perinteisillä raudoilla. Sitten on irrotettavia oikomiskojeita, jotka ovat melko harvinaisia tällä hetkellä ja lisäksi nyt viimeisen viiden tai kuuden vuoden aikana yleistyneet oikomiskalvot, jotka ovat osasyy sille, miksi aikuiset hakeutuvat hoitoon, sanoo hammaslääkäri Risto Vanhala Joensuun Oral hammaslääkäriasemalta.
Yksityiset hammaslääkäriasemat ovat lisänneet voimakkaasti oikomishoitojen, erityisesti kalvo-oikomisten mainontaa, jonka myötä ihmiset ovat hakeutuneet suoristamaan omat hampaansa.
– Muutos on se, että enää ei käytetä yhtä paljon kiinteitä oikomiskojeita, Peltomäki arvioi.
Jenkkihymy tulee kalliiksi
Hintaluokka oikomishoidoissa vaihtelee yksityisen hammashoidon puolella tilanteesta ja menetelmästä riippuen tavallisesti 1 600–5 000 euron välillä.
Oikomishoidon jälkeen ei ole varmuutta, että hampaat pysyvät suorina loppuiän ajan.
Kaj Karlssonin mukaan monella aikuisiällä oikomishoitoihin tulevalla saattaa olla kokemusta hammasraudoista jo nuoruudesta ja lapsuudesta.
– Ihminen muuttuu ajan kanssa ja myös suussa tapahtuu muutoksia. Oionta voi säilyä sellaisenaan, mutta yleensä se ei pysy ja palautumista tapahtuu suurella osalla. Oikomishoidon kestävyys tulee varmistaa esimerkiksi erilaisilla irtokojeilla tai kiinteillä langoilla, Karlsson lisää.
Oikomishoitojen tekijöitä yhä enemmän
Oikomishoitoihin on tullut markkinoille useita erilaisia vaihtoehtoja ja myös tekijöitä on yhä enemmän.
Timo Peltomäki muistuttaa, että riskejä voi syntyä siitä, etteivät yksityisellä puolella oikomishoitoja tekevät hammaslääkärit ole aina oikomisen erikoishammaslääkäreitä.
– Kyllä peruskoulutettu hammaslääkäri voi tehdä oikomishoitoja, mutta tulee olla hyvin perillä siitä, mitä tekee ja varsinkin rajoitteista, että mitä ei voi tehdä. Vaikka saavutettaisiin hyvä esteettinen tulos, voi se olla purennan toiminnan kannalta päinvastaista, Peltomäki kertoo.
Jotta oikomishoitoihin voidaan alkuunkaan ryhtyä, tulee suussa olla perusasiat kunnossa.
– Kun aletaan tekemään oikomishoitoja, tulisi suun olla terve. Sairaaseen suuhun sitä ei saa aloittaa. Potilaalla voi olla iensairautta, hampaat liikkuvat, on syventyneitä taskuja tai hammaskiveä, Risto Vanhala sanoo.
Julkisella puolella oikomishoitojen aloittamiseksi eivät esteettiset syyt usein riitä.
– Kunnissa ja kaupungeissa on eroja siinä, kuinka moni voi päästä oikomishoitoon. Etupäässä nuorille ja lapsille tarjotaan oikomishoitoja toiminnallisista syistä, vaikka esteettiset syyt olisivatkin aivan ilmeisiä, Timo Peltomäki kertoo.
Ilmiö tiedostetaan alan koulutuksessa
Itä-Suomen yliopistossaprofessorina työskentelevän Timo Peltomäen mukaan oikomishoitojen suosion kasvu tiedostetaan alan koulutuksessa. Perusopetuksen opinto-ajan puitteissa ei olla kuitenkaan pystytty ottamaan ilmiöstä syntynyttä kysyntää täysin huomioon.
– Se opetus, mitä kaikissa Suomen hammaslääketieteen laitoksissa annetaan, tähtää siihen, että lasten ja nuorten hampaiden oikomishoito-oppia annetaan ja tällaiset yleisimmät purentavirheet osataan hoitaa.
Myös ulkonäköön liittyvät seikat pyritään Peltomäen mukaan ottamaan opetuksessa huomioon.
– Jos jollekin nuorelle pystytään hoitamaan hammasrivi kuntoon niin, että voidaan estää koulukiusaaminen, niin kysehän on silloin yleisterveydellisestä hoidosta, ja esteettisyys on hyvin tärkeää.
Mitä mieltä olet hampaiden oikomishoidoista aikuisiällä? Aiheesta voi keskustella klo 22 saakka.
Lue lisää: