Suurin osa suomalaisista menee naimisiin esikoisen synnyttyä.
Viime vuonna syntyneistä esikoisista vain 42% syntyi avioliitossa, mutta toisista tai sitä seuraavista lapsista jo 64% syntyi avioliittoon.
– Kun ei ole lapsia, voidaan elää avoliitossa, mutta lasten tehdessä perheestä ikään kuin oikean perheen on edelleenkin yleinen tapa, että silloin mennään naimisiin, kertoo sosiologian dosentti ja perhetutkimuksen professori Kimmo Jokinen.
Kysyimme kolmelta perheelliseltä pariskunnalta, miksi he ovat menneet tai ovat menossa naimisiin. Kaksi pariskunnista piti avioliittoa tärkeänä sinettinä parisuhteelle ja näki, että aviollinen sitoutuminen tuo perheen entistä vahvemmin yhteen.
Siinä missä tunnesyyt olivat näiden pariskuntien kohdalla keskiössä, oli kolmas pari tehnyt avioitumispäätöksen pelkästään juridisten syiden perusteella.
Lasten saaminen tarkoitti avioliittoa
Tärkein perheen tunnusmerkki on monien mielestä lapsi tai lapset, ja avioliittoa pidetään edelleen normaalina perhe-elämän vaiheena.
Näin näkee myös Ilmajoen Koskenkorvalla asuva pariskunta.
Mikael Luomalle, 34, ja Niina Tapanaiselle, 31, lasten hankinta tarkoitti suoraan naimisiinmenoa. Heidän esikoisensa on aloittanut juuri esikoulun, nuorempi on kolmevuotias.
– Yhteiset lapset ovat niin sitova päätös, että se on melkein jo aamen, Luoma sanoo.
Syvä rakkaus lapsia kohtaan sekä yhdessä koetut perhe-elämän vaiheet, kuten synnytykset, ovat vahvistaneet parisuhdettakin. Omilta vanhemmilta saatu kasvatus on tehnyt avioliitosta selviön.
– Haluamme antaa omillekin lapsillemme ehjän perheen. Teemme kaikkemme, että se pysyy lapsilla, Tapanainen kertoo.
Vihkisormukset pari kuitenkin vaihtaa vasta ensi vuonna, kun unelmahäät ovat tulleet taloudellisesti mahdollisiksi.
Väestöliiton tutkimusprofessorin Osmo Kontulan mukaan avioliitto on tapa osoittaa muille, että on päätetty olla yhdessä.
– Se kertoo esimerkiksi lasten kavereille, että vanhemmat ovat sitoutuneet yhdessä huolehtimaan lapsista.
Henkinen turvallisuuden tunne voi sekin olla Kontulan ja perhetutkimuksen professorin Kimmo Jokisen mukaan yksi avioitumisen syistä.
– Halutaan sitoutua mielikuvaan, että tämä on elämänmittainen kuolemaan jatkuva liitto, Kontula sanoo.
”Nyt me olemme me”
Loimaalaiset Mervi, 27, ja Jani Suominen, 30, kokevat, että naimisiinmeno sinetöi perheen perheeksi. Pariskunta ei tosin avioitunut heti ensimmäisen lapsen jälkeen.
Avioliitosta kyllä puhuttiin esikoisen syntymän jälkeen, mutta Janille avioliitto ei ollut itsestään selvä valinta. Päinvastoin hän oli ajatellut aina, ettei menisi naimisiin.
Perheen perustaminen, yhdessä koetut vuodet ja Mervin toiveet saivat Janinkin lämpenemään ajatukselle avioliitosta.
Pari meni naimisiin kahden lapsen jälkeen tänä kesänä.
– Se yhdistää enemmän perhettä, syventää rakkautta ja onnellisuutta. Tuo sellaisen jonkun siihen lisää. Vaikka ei kyllä olisi ikinä uskonut, Jani naurahtaa.
Myös yhteinen sukunimi oli Merville tärkeää. Avioliiton myötä perhe tuntuu entistä valmiimmalta ja toivotun lapsiluvun täytyttyä myös kokonaiselta.
– Nyt asiat ovat niin sanotusti loppuun viety ja rakkaus sinetöity. Nyt me olemme me, Mervi sanoo.
Avioituessa mietitään lapsia, vaikka se ei juuri koske heitä
Lapsista tulee herkästi tärkein asia, mitä pohditaan avioliittoa ajateltaessa.
Jälkikasvun kannalta ei Helsingin yliopiston siviilioikeuden emeritusprofessorin Urpo Kankaan näkemyksen mukaan ole kuitenkaan merkitystä, ovatko vanhemmat aviossa vai eivät.
– Nykyään eroa ei ole. Äitiys ja lapsen asema ovat hyvin suojattuja ja vanhempien parisuhteesta riippumattomia, Kangas vakuuttaa.
Tämä johtuu lapsioikeuden neutraliteettiperiaatteesta, jonka mukaan lapsen aviollisen tai aviottoman syntyperän ei tule vaikuttaa lapsen oikeudelliseen asemaan.
Ainoa lapsiin suoraan vaikuttava ero on, että avoliitossa lapsi syntyy juridisesti isättömänä, ellei isyyttä erikseen tunnusteta.
Naimisiin taloudellisista syistä
Kaikki eivät näe naimisiinmenoa symbolisena eleenä, kuten Suomiset, Tapanainen ja Luoma.
Vihtiläisen Sini Takamäen, 29, ja tämän avopuolison avioitumispäätöksen takana olivat taloudelliset syyt.
Takamäki ei usko, että olisi koskaan mennyt naimisiin, jos avoliitto olisi juridisesti tasavertainen avioliiton kanssa. Etenkin avioparien oikeus leskeneläkkeeseen ratkaisi paljon.
Alkuvuodesta pari harkitsi vielä vain vaihtavansa Sinin sukunimen muun perheen kanssa samaksi, mutta seitsemän vuoden yhteiselo ja neljä lasta muuttivat lopulta ajatukset.
– Kun on enemmän yhteisiä huollettavia ja asuntolaina, tuntui avioliitto taloudellisesti järkevältä, Takamäki kertoo.
Leskeneläke avioitumisen syynä?
Takamäki avopuolisoineen eivät ole ainoita, jotka ovat pohtineet leskeneläkettä. Myös Tapanainen ja Luoma olivat miettineet sitä.
Vaikka leskeneläke herättää keskustelua, on se Urpo Kankaan mukaan etenkin ainoana avioliiton solmimisen motiivina harvinainen. Tähän on yksinkertainen syy.
Perhe-eläke jakautuu lapseneläkkeeseen ja leskeneläkkeeseen, joista jälkimmäisen osuus on tiputettu pieneksi. Tämän lisäksi leskeneläke yhteensovitetaan nykyään lesken oman ansioeläkkeen kanssa.
– Ne aviolesket, jotka todellisuudessa saavat huomattavia kuukausittaisia eläkkeitä, ovat harvassa, Kangas toteaa.
Aivan tavatonta leskeneläkkeen vuoksi avioituminen ei silti ole.
Leskeneläkkeen saaminen edellyttää, että avioliitto on solmittu alle 50-vuotiaana: avioitumistilastoissa on selvä piikki (Tilastokeskus, liitekuvio 2) juuri ennen viittäkymmentä ikävuotta.
Mistä syistä sinä olet mennyt tai menisit naimisiin? Keskustele aiheesta kello 22.00 asti!
Jutun faktalaatikkoa korjattu 17.8.2019 kello 18.09 sekä 19.8.2019 kello 11.23: Avioliitossa leski perii puolisonsa vain, jos tällä ei ole lapsia. Aikaisemmin faktalaatikossa kerrottiin virheellisesti, että avioleski perii kuolleen puolisonsa.
Lue myös:
Ina Mikkolan kolumni: Olen ollut rakastunut jo vuosia, mutten koskaan tahdo naimisiin