Lahdessa keskustelu suojateiden turvallisuudesta on ryöpsähtänyt sosiaalisessa mediassa sen jälkeen, kun auto törmäsi reilu viikko sitten 13-vuotiaaseen tyttöön (ESS), joka oli ylittämässä suojatietä.
Tyttö oli ystävänsä kanssa ylittämässä tietä Vesijärvenkadulla, Puistokadun kohdalla. Kyseisessä kohdassa on käytössä kaksi kaistaa molempiin suuntiin.
Tytöt olivat päässeet kaupunkiin menevien kaistojen yli, kun rautatieaseman suuntaan menossa ollut auto pysähtyi antamaan tietä jalankulkijoille. Viereisellä kaistalla ollut auto ei kuitenkaan pysähtynyt. Tyttö vietiin sairaalaan. Hän voi äitinsä, Kati Nurmen, mukaan olosuhteisiin nähden hyvin.
– Tytön kaveri ehti huutaa, että pysähdy, sieltä tulee auto.
Nurmi kirjoitti tapauksesta päivityksen Facebookiin, ja sitä on jaettu yli 14 000 kertaa. Nurmi toivoo, että perheissä käytäisiin keskustelua suojateiden turvallisuudesta.
– Suojatie antaa sen väärän käsityksen, että jalankulkija on jotenkin suojassa. Sitähän se ei missään nimessä ole. Sitä illuusiota pitäisi hälventää. Suojatie on paras tienylityspaikka, mutta se ei ole turvallinen.
Lapsenlapsia on ehdottomasti kielletty kulkemasta tästä.
Anneli Enqvist
Lain mukaan suojatien pitäisi olla turvallinen paikka, mutta se velvoittaa myös jalankulkijaa, kommentoi vanhempi konstaapeli Janne Ventomäki Hämeen poliisista.
– Se ei anna sellaista suojaa, mitä ihmiset kuvittelevat, vaikka sen lain mukaan pitäisikin.
Viiden viime vuoden aikana Suomen suojateillä on kuollut keskimäärin seitsemän ja loukkaantunut reilut 220 henkilöä vuodessa.
Vaikka liikenteessä loukkaantuneiden jalankulkijoiden määrä on laskenut kymmenen vuoden aikana neljänneksellä, noin kaksi viidestä kertoo joutuneensa suojatiellä vaaratilanteeseen. Joka viides kertoo pelkäävänsä suojatien ylitystä tutulla reitillään.
Tunnin aikana usea rikkoi lakia
Seuraamme tunnin ajan liikennettä Vesijärvenkadulla. Tuon tunnin aikana usea autoilija rikkoo lakia ja jättää pysähtymättä, vaikka viereinen auto pysähtyy suojatien eteen.
Moni jalankulkija pysähtyy ja kertoo Ventomäelle, kuinka vaarallinen risteys on, ja kuinka tilanteelle pitäisi tehdä jotakin.
– Kuljen tästä monta kertaa viikossa. Jos en olisi varovainen, kuolisin ainakin kerran viikossa. Lapsenlapsia on ehdottomasti kielletty kulkemasta tästä, sanoo paikalle pysähtynyt Anneli Enqvist.
Onnettomuuteen joutuneen tytön äiti sanoo, että on aina pitänyt lahtelaista autoilukulttuuria välinpitämättömänä. Hän on kauhulla seurannut sosiaalisessa mediassa käytävää keskustelua ja pitää huolestuttavana esimerkiksi sitä, että jotkut kuskit kertovat, etteivät uskalla pysähtyä suojatien eteen.
– Siiinä tulee se giljotiini-efekti: vaikka sinä pysähdyt, toisella kaistalla ei pysähdytä ja jalankulkija jää alle.
Myös vanhempi konstaapeli Ventomäki on tietoinen tästä pelosta.
– Siinä on mietittävä, onko jollakin äänimerkillä varoitettava jalankulkijaa, että toista kaistaa tullaan kovaa. Joskus olen tällaistakin nähnyt tehtävän. Jotenkin pitäisi osata ennakoida, sanoo Ventomäki.
Suojateiden poistoa mietitään edelleen
Lahden kaupungilla on paristakymmenestä eri tahosta koostuva liikenneturvallisuustyöryhmä, jossa Vesijärvenkadulla olevista kolmesta valottomasta suojatiestä on keskustelu viime vuonna.
– Pohdittiin paljon, mitkä suojatiet ovat tarpeellisia ja näistä suojateistä käytiin keskustelua. Ne ovat vielä työn alla, sanoo työryhmän jäsen ja koulutusohjaaja Ari-Pekka Lattu Liikenneturvasta.
Suojateitä ei kuitenkaan noin vain poisteta. Liikenneturvallisuuden lisäksi pitää ottaa huomioon esimerkiksi liikenteen sujuvuus, ympäristö ja ihmisten kulkemistottumukset.
– Jos mietitään liikennemääriä ja ympäristöä, voisivat ne turvallisempiakin olla. Liikenneturvallisuuden näkökulmasta ne eivät välttämättä ole tarpeellisia.