Asevalmistaja Saab lupaa lisätä työntekijämääräänsä Suomessa, jos yhtiö pääsee sopimukseen Suomen Merivoimien uusiin aluksiin toimitettavasta taistelujärjestelmästä.
Taistelujärjestelmällä hallitaan laivan tutkaa, sensoreita ja aseita. Taistelujärjestelmä tekee laivasta sotalaivan.
Saabilla on jo Tampereella sensorien kehityskeskus, jossa työskentelee parisenkymmentä työntekijää.
Laivastohankkeiden myyntijohtaja Jonas Widerström Saab Finland -yhtiöstä lupaa, että työntekijämäärä Tampereella tai muualla Suomessa kasvaa, jos kauppa Suomen Merivoimien kanssa toteutuu.
– Meillä on tavoite ja halu kasvattaa teknologiakeskuksemme kokoa sataan työntekijään, Jonas Widerström kertoo Ylelle.
Lisäys työntekijämäärään olisi noin kahdeksankymmentä. Mahdollisen laajennuksen aikataulu on avoinna.
- Yle pääsi ainoana suomalaisena tiedotusvälineenä seuraamaan Ruotsin Merivoimien ampumaharjoituksia. Saab on toimittanut taistelujärjestelmän videolla näkyviin laivoihin. Katso video tästä!
Kauppa merkitsisi myös Saabin yhteistyön laajenemista muiden puolustusteollisuuden yritysten kanssa Suomessa.
Todennäköisiä ja merkittävimpiä kumppaneita olisivat Patria-konsernin Patria Systems ja Millog, joka on puolustusvoimien kaluston huoltoon ja ylläpitoon erikoistunut yhtiö. Suomen valtio omistaa enemmistön Patriasta.
Patria uusii jo parhaillaan Merivoimien Hamina-luokan ohjusveneitä yhdessä Saabin kanssa.
Saab on ainoana jäljellä taistelujärjestelmän kilpailutuksessa
Käytännössä Saabin valinta ensi vuosikymmenellä valmistuvien neljän uuden sotalaivan, korvettien taistelujärjestelmän toimittajaksi on erittäin todennäköistä, jollei suorastaan varmaa.
Puolustusministeriö tiputti huhtikuussa kilpailun loppusuoralla pois Atlas Elektronikin ja Lockheed Martin Canadan. Saab jäi ainoana jäljelle.
Lopullisen ratkaisun tekee Suomen hallitus, todennäköisesti tämän syksyn aikana. Koko taistelujärjestelmän hinta on noin 400 miljoonaa euroa.
Käytännössä Saab-kauppa odottaa, että ensin saadaan aikaan sopimus niiden laivojen rakentamisesta, johon taistelujärjestelmät tulevat. Puolustushallinto neuvottelee aluksista suomalaisen telakan, Rauma Marine Constructions (RMC) -yhtiön kanssa.
Hallitus vahvistanee Rauman rakentajatelakaksi syksyllä
Merivoimien uusien sotalaivojen rakentamissopimukset ovat viivästyneet.
Puolustushallinto on halunnut varmistaa, että Rauman telakka varmasti kykenee selviytymään neljän laivan rakennusurakasta. Sopimuksen syntyä viivästytti myös Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ennenaikainen ero.
Puolustusvoimilla on jo aiesopimus laivojen rakentamisesta Rauma Marine Constructions -yhtiön kanssa. Kokonaisuudessaan noin 1,2 miljardin euron laivahankinnan hinnasta puolet muodostuu laivojen rakentamisesta.
Hallituksen odotetaan hyväksyvän niin aluskaupan kuin taistelujärjestelmänkin hankkimisen tämän syksyn aikana. Laivat on tarkoitus rakentaa vuosina 2021 – 2025.
Puolustusvoimien uusi komentaja Timo Kivinen sanoi elokuun alussa, että ratkaisu pitää saada alkusyksystä. Kivinen oletti, että niin myös käy.
Uusi, pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus sai selvityksen laivakaupasta ja hyväksyi neuvottelujen jatkamisen omalta osaltaan talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa maanantaina.
Kriisiajan huoltovarmuus vaatii osaamisen siirtoa Suomeen
Sopimus Saabin kanssa taistelujärjestelmästä pitää sisällään myös osaamisen siirron Suomeen. Taistelujärjestelmää on kyettävä huoltamaan ja ylläpitämään kriisiaikoina suomalaisvoimin.
Huoltovarmuussyistä teollisen yhteistyön laajeneminen ja uudet työpaikat Suomessa olisivat toteutuneet muidenkin valmistajien kanssa tehdyissä kaupoissa, koska asia oli tarjouspyynnöissä edellytyksenä.
Kaupan myötä Saabin on tarkoitus laajentaa Tampereella sijaitsevan sensoreihin keskittyneen keskuksensa osaamista myös laajemmin taistelujärjestelmän ylläpitoon. Se, sijoittuvatko kaikki toiminnat edelleen Tampereelle, on auki.
– Jos kauppa toteutuu, tarkoituksemme on lisätä yhteistyötä suomalaisyritysten kanssa ja osaltamme vahvistaa puolustusvälineteollisuutta Suomessa, kertoo Jonas Widerström Saabilta.
Saab-johtajat kertovat mielellään esimerkkiä Australiasta.
Australia hankki Saabilta 1980-luvun lopulla laivoihinsa taistelujärjestelmän. Nykyisin Saab työllistää Australiassa 500 ihmistä ja siellä kehitettyjä asejärjestelmien osia myydään myös muihin maihin.
Ruotsi tiukensi vientiehtoja – Demokratian tila lupaharkintaan
Ruotsi on kiristänyt aseiden vientilupien myöntämistä Jemenin kriisin perusteella. Vientimaiden ihmisoikeustilannetta seurataan nyt tarkemmin.
Jemenin kriisiin sekaantuneisiin valtioihin ei myönnetä uusia aseiden vientilupia. Suomikaan ei myönnä uusia vientilupia alueelle.
– Ehdoissa on mukana nyt myös demokratian tila maissa, joihin aseita viedään, kertoo taistelujärjestelmästä vastaava johtaja Joachim Hammersland.
Saabin mukaan maanpuolustuksen, aseiden vientiehtojen ja aseteollisuuden tasapaino on Ruotsissa hyvä.
–Jos Ruotsi aikoo puolustaa itseään, maa tarvitsee vahvan puolustusteollisuuden. Vahva puolustusteollisuus syntyy vain, jos on mahdollisuus vientiin. Se tarkoittaa, että viemme maihin, joihin poliitikkojemme mielestä on mahdollista viedä, sanoo Joachim Hammersland.
Ruotsin näkökulmasta asevienti Suomeen ei ole ongelmallista. Vaikka Saab on alati kyberhyökkäysten kohteena, yhtiössä koetaan, ettei vienti Suomeen ole riski vakoilun tai tietovuotojenkaan näkökulmasta.
Saab on mukana tarjouskilpailussa myös Suomen ilmavoimien seuraavasta hävittäjämallista.
Lue lisää:
Merivoimien suuri sotalaivahanke viivästyy hallituksen eron takia
Merivoimien tuleviin korvetteihin ilmatorjuntaohjukset Yhdysvalloista