Kylpyhuoneen nurkassa tuijottaa musta kameransilmä. Kamera kuvaa ulkomaalaisen suihkussa käyntiä säilöönottoyksikön eristyshuoneessa. Näin tarkkaa kameravalvontaa ei sallita edes vankiloissa.
– Tarkoitus ei tietenkään ole tirkistellä tai aiheuttaa asiakkaalle häiriötä, vaan taata yksikön jokaisen asiakkaan turvallisuus, kertoo apulaisjohtaja Antti Jäppinen Lappeenrannassa sijaitsevasta Joutsenon säilöönottoyksiköstä.
Säilöönottoyksikköön päätyy palautuspäätöksen saaneita ulkomaalaisia, joiden epäillään vaikeuttavan palautusta kotimaahan. Tiukkaa kameravalvontaa perustellaan ilkivallan ehkäisyllä.
– Me haluamme varmistaa kameravalvonnalla, ettei itsetuhoinen henkilö vahingoita itseään tai ilkivaltaa haluava henkilö tuki lattiakaivoa ja aiheuta haittaa rakennukselle, kertoo Jäppinen.
Oikeusasiamies puuttui säilöönottoyksikön kameravalvontaan tarkastuskäynnillään viime marraskuussa. Tarkastajat eivät ole vakuuttuneita kameravalvonnan välttämättömyydestä suihkutiloissa, koska esimerkiksi vastaavaa valvontaa ei ole vankiloissakaan. Säilöönottolaki kuitenkin sallii tarkan kameravalvonnan myös suihkutiloissa.
Oikeusasiamies raportoi tarkastuskäyntien havainnoista muun muassa YK:n kidutuksen vastaiselle komitealle.
Ei ristiriitaa yksityisyyden suojan kanssa
Oikeusasiamiespitää tiukkaa kameravalvontaa erittäin ongelmallisena ulkomaalaisten yksityisyyden kannalta. Säilöönottoyksikön apulaisjohtaja ei näe yksityisyyden suojan ja tarkan kameravalvonnan olevan ristiriidassa keskenään.
– Tällaisessa suljetussa laitoksessa, mikä tämäkin on, kameravalvonta rakennetaan turvallisuuden takia hyvin kattavaksi, kertoo Jäppinen säilöönottoyksiköstä.
Oikeusasiamiehen mukaan kameravalvontaa parempi olisi, että ohjaajat valvoisivat säilöönotettuja paikan päällä, henkilökohtaisesti eristyshuoneessa.
– Henkilökohtainen valvonta olisi asiakkaalle vähemmän mieluisa vaihtoehto ja toisaalta se saattaisi olla jopa työturvallisuusriski, sanoo apulaisjohtaja Antti Jäppinen Joutsenon säilöönottoyksiköstä.
– Ei meillä ole niin paljon henkilökuntaa, että voisimme panna eristystiloihin henkilökohtaista valvontaa, vaikka meillä kohtuullisesti henkilöstöä onkin, jatkaa Jäppinen.
Haluaako säilöönotettu peseytyä?
Kameravalvonnasta huolimatta kelteisillään olevaa suihkuttelijaa ei näy valvomon ruudusta. Kameravalvonnan kuvassa on peittoruutu, joka peittää suihkuttelijan lähes kokonaan. Kuvassa näkyy apulaisjohtajan mukaan lähinnä lattiakaivo ja suihkunurkkauksen rakenteita.
Peittoruudun lisäksi suihkussa kävijän yksityisyyden suojaa lisätään sillä, ettei kameran kuvaa ole näkemässä vastakkaisen sukupuolen edustajia.
Yksityisyyttä lisäävistä toimista huolimatta oikeusasiamiestä pohdituttaa suihkutilan kameravalvonta.
– Tietoisuus siitä, että säilöönotettua valvotaan myös suihkutilassa, voi vaikuttaa siihen, haluaako hän lainkaan peseytyä, kerrotaan oikeusasiamies Petri Jääskeläisen tarkastusraportissa.
Joutsenon säilöönottoyksikön apulaisjohtaja Antti Jäppinen kertoo, että säilöönotetuilta ei ole tullut kritiikkiä tiukasta kameravalvonnasta.
Miksi näin tiukkaa valvontaa?
Mikä tekee säilöönottoyksiköistä niin erityisiä paikkoja, että valvontaa pitää olla myös suihkutiloissa?
– Työntekijöiden turvallisuus ja järjestyksen ylläpito on kameravalvonnan tarkoitus, mutta en tiedä, mikä on ollut perimmäinen syy tarkempaan valvontaan kuin muualla, miettii lainsäädäntöneuvos Jorma Kantola sisäministeriöstä.
Kantola kertoo lain perusteluosasta: kameravalvonnalla huolehditaan asiakkaan turvallisuudesta, etteivät esimerkiksi itsetuhoiset henkilöt vahingoita itseään.
Tarkempi kameravalvonta säilöönottoyksiköissä liittyy lainsäädäntöneuvos Jorma Kantolan mukaan myös siihen, että siellä työskentelee enemmän sosiaalialan ihmisiä eikä varsinaisia vartijoita, kuten esimerkiksi vankiloissa.
Joutsenon säilöönottoyksikön apulaisjohtaja Antti Jäppinen uskoo tiukemman kameravalvonnan liittyvän ilkivallan ehkäisyyn.
– Olen ymmärtänyt, että ilkivalta-aspekti on huomioitu jo tätä lakia säädettäessä, sanoo Jäppinen.
Oikeusasiamies: Eristyshuoneet liian sellimäisiä itsemurhaa yrittäneille
Antti Jäppinen kuvailee, että säilöön päätyvät ulkomaalaiset ovat usein henkisesti toivottomassa tilassa saamansa palautuspäätöksen takia.
– Kotimaahan paluu koetaan aika usein jopa maailmanlopuksi. Näin he saattavat päätyä itsetuhoisiin tekoihin, kertoo apulaisjohtaja Jäppinen.
Itsetuhoiset henkilöt pannaan eristyshuoneisiin. Lisäksi sinne joutuu, jos henkilö rikkoo säilöönottoyksikön rauhaa esimerkiksi kahinoimalla.
Oikeusasiamies puuttui kameroiden lisäksi eristyshuoneisiin, jotka olivat raportin mukaan hyvin askeettisia ja sellimäisiä. Sellimäisyys koettiin ongelmaksi etenkin, jos eristykseen sijoitettu on yrittänyt itsemurhaa tai on muuten itsetuhoinen.
Muutoksia kalustukseen, ei kameravalvontaan
Eristyshuoneiden viihtyisyyttä on Joutsenon säilöönottoyksikössä parannettu alkuvuonna oikeusasiamiehen tarkastuksen jälkeen. Ohut patja on korvattu paksummalla, sänkymäisemmällä patjalla ja huoneeseen on tuotu rahityyppinen kuutio, jonka päällä voi ruokailla.
– Muihin tiloihin tarkastajat olivat varsin tyytyväisiä. Eristyshuoneiden kalustuksen muuttaminen oli merkittävin muutos, mihin me raportin perusteella ryhdyimme, Jäppinen toteaa.
Oikeusasiamiehen raportissa esiin nousseeseen kameravalvontaan ei aiota tehdä muutoksia Joutsenon säilöönottoyksikössä, koska säilöönottolaki sallii saniteettitilojen kameravalvonnan.
Asiasta kertoi ensin Etelä-Saimaa.
14.8. klo 16.06 otsikkoa muutettu: Lisätty sana "eristyshuoneessa".