Artikkeli on yli 5 vuotta vanha

Millainen on hyvä koululaisen välipala? Näillä 5 vinkillä saat lapsen innostumaan terveellisestä ruuasta

Välipalaa ei kannata jättää lapsen omatoimisuuden varaan, neuvoo ravitsemusterapeutti.

Pesosten perhe välipalalla
Alisa, Ella ja Aapo Pesonen osaavat laittaa voileivät lempihöysteillä. Kuva: Laura Kosonen / Yle
  • Laura Kosonen

Joensuulaisella Juha Pesosella oli iltapäivällä aikaa ja halu näperrellä. Niinpä perheen lapset Aapo, 11, Alisa, 9, ja Ella, 5, saivat välipalan naaman muotoon aseteltuna. Lautaselta löytyi leipää, vihanneksia, hedelmiä ja pähkinöitä.

– Heti maistuu paremmin, kun tekee tällaisen pienen askartelun ruuan kanssa, Juha Pesonen sanoo.

Pesoset ovat halunneet kiinnittää huomiota välipalojen terveellisyyteen.

Pesosten perhe jääkaapilla
Pesosten jääkaapissa on aina voileipätarvikkeita, maustamatonta jogurttia ja mehukeittoa. Kuva: Laura Kosonen / Yle

– Jääkaapista löytyy aina maustamatonta jogurttia, rahkaa ja mehukeittoa. Lapset syövät yleensä koulun jälkeen leipää ja jogurttiannoksen, kertoo äiti Mari Pesonen.

Järkevä välipala on tärkeä osa koululaisen ruokavaliota, muistuttaa laillistettu ravitsemusterapeutti Henna Jalkanen Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksesta Itä-Suomen yliopistosta. Pienillä vinkeillä koululaisia voi ohjata tekemään hyviä valintoja.

1. Pilko vihannekset valmiiksi ja laita ne näkösälle

Moni koululainen syö välipalan kotona itse, kun vanhemmat ovat vielä töissä. Ravitsemusterapeutti neuvoo, ettei vanhempien kannata jättää välipala-asioita pelkästään lapsen omatoimisuuden varaan.

– Kasvikset ja hedelmät tekevät paremmin kauppansa, jos vanhempi on pilkkonut ne valmiiksi suupaloiksi jääkaappiin. Esimerkiksi omenalohkot tai kurkku- ja porkkanatikut maistuvat useimmille lapsille, Henna Jalkanen vinkkaa.

Myös valmiiksi pestyt hedelmät tai kirsikkatomaatit häviävät yleensä ruokapöydältä nopeasti, samoin marjat, jos ne on sulatettu valmiiksi.

Välipala lautasella naaman muotoon aseteltuna
Juha Pesonen näperteli koulun alun kunniaksi välipalan perheen koululaisille. Kuva: Kotialbumi

– Monipuolisen välipalan koostaminen kannattaa tehdä lapselle mahdollisimman helpoksi, ja laittaa tarvikkeet näkyville ja lapsen saataville.

Pesosilla vanhemmat tekevät vuorotöitä, ja usein jompi kumpi on kotona koululaisten tullessa.

– Lapsilla on kova nälkä koulun jälkeen. Ilman välipalaa kiukku tulee nopeasti, Mari Pesonen sanoo.

2. Kokoa myös välipala lautasmallin mukaan

Koululaisen välipala olisi hyvä rakentaa lautasmallin mukaan: se voi sisältää esimerkiksi viljatuotteita, kasviksia sekä jonkin proteiinin lähteen, kuten jogurttia, kananmunaa tai vaikkapa pienen kourallisen pähkinöitä.

Leivän päällä kannattaa suosia kasvimargariinia, mutta pelkkä leipä ja levite on turhan köykäinen välipala. Kasviksilla ja juustolla tai leikkeleellä höystettynä se pitää nälkää jo paremmin.

– Varsinkin, jos lapsi harrastaa liikuntaa, voi ruokaisa välipala olla tarpeen, ravitsemusterapeutti Henna Jalkanen sanoo.

Silloin apu voi löytyä myös eineshyllyltä. Esimerkiksi pinaattiletut kasvisten ja raejuuston kanssa on tuhti ja helppo välipala.

Pesosten perhe välipalalla
Pesosilla jompi kumpi perheen aikuisista on usein kotona iltapäivällä auttamassa välipalan teossa. Kuva: Laura Kosonen / Yle

3. Sydänmerkki helpottaa valintaa kaupassa

Valmiiden välipalatuotteiden tarjonta on lisääntynyt viime vuosina. Kauppojen valikoimissa on entistä enemmän erilaisia välipalapatukoita ja -keksejä. Sellainen on kätevä napata mukaan esimerkiksi harrastusreissulle osaksi välipalaa, mutta ravitsemusterapeutti neuvoo kiinnittämään huomiota tuotteiden sokeripitoisuuksiin.

– Jos välipalapatukka on suklaalla kuorrutettu, siinä on todennäköisesti runsaasti sokeria, Jalkanen sanoo.

Myös erilaiset vanukkaat, lapsille markkinoidut jogurtit ja murot ovat usein hyvin sokeripitoisia.

– Maustamaton jugurtti esimerkiksi hedelmillä, hunajalla ja myslillä höystettynä voisi olla parempi vaihtoehto, Jalkanen neuvoo.

Pesosten perheessä murojen kanssa on tehty kompromissi: suklaamuroja saa perjantaisin aamupalaksi.

Terveellisyyden näkökulmasta kannattaa myös miettiä, kuinka paljon kuitua ja millaista rasvaa koululaisen välipala sisältää. Tuoteselosteita ei kuitenkaan tarvitse tankata alusta loppuun, vaan esimerkiksi Sydänmerkki kertoo, että tuote on terveyden kannalta parempi valinta omassa tuoteryhmässään.

Alisa Pesonen syö viinimarjoja pensaasta.
Viinimarjat suoraan puskasta maistuvat Alisa Pesoselle. Kuva: Laura Kosonen / Yle

4. Anna lapsen valita ja tehdä itse

Moni lapsi innostuu syömään kunnon välipalan, jos saa valmistaa sen itse.

– Esimerkiksi erilaiset munakkaat ovat oiva ruokalaji harjoitella keittiötaitoja, ja salaatin tekeminen onnistuu jo alakoululaiselta ravitsemusterapeutti Henna Jalkanen sanoo.

Lapsen mielipiteitä kannattaa kuunnella välipaloja miettiessä. Hyvä ohjenuora on, ettei mikään ruoka ole kiellettyä. Järkeviin valintoihin kannattaa ohjata positiivisella otteella.

Pesosten perheessä parhaita iltapäiviä ovat ne, kun Mari Pesosella on ollut aikaa leipoa.

– Kaakao ja tuore pulla on ihan paras yhdistelmä, Aapo Pesonen sanoo.

Pesosten perhe välipalalla.
Perusvälipala on voileipää ja jogurttia. Arjen luksusta on se, jos tarjolla on tuoretta pullaa tai sämpylöitä. Kuva: Laura Kosonen / Yle

5. Voiko lapsen koulusta ostaa välipalan?

Joissakin kouluissa oppilaat voivat iltapäivällä ostaa välipalan koulun ruokalasta. Esimerkiksi Joensuun normaalikoulussa välipalaa on myynnissä sekä ala- että yläkoulun puolella.

– Alakoululaisten suosikkeja ovat jugurtit ja murot. Yläkoululaiset ostavat eniten täytettyjä leipiä, proteiinirahkoja ja pizzapaloja, kertoo asiakkuuspäällikkö Hannele Pirhonen Fazer Food Servicsistä.

Myös hedelmät ja välipalapatukat käyvät kaupaksi. Tarjonnassa pyritään terveellisyyteen eikä myynnissä ole karkkia tai limppareita. Pirhosen mukaan valmiille välipalalle on kysyntää erityisesti alakoulussa, sillä pienimmät koululaiset syövät lounaan aikaisin aamupäivällä.

Ella Pesonen viinimarjaterttu kädessään
Ella Pesosen suosikkijälkiruoka päiväkodissa on suklaakiisseli, mutta marjatkin maistuvat. Kuva: Laura Kosonen / Yle

Minkälainen olisi hyvä välipala koululaisille? Aiheesta voi keskustella klo 22 saakka.

Lue lisää:

Uusi tutkimus listaa suomalaisten viisi eri tapaa syödä välipalaa – mihin ryhmään sinä kuulut?

“Hyvän välipalan rima on liian korkealla” – Ravitsemusasiantuntijan vinkit kiireisen arjen ruokailuun