Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) esitteli tänään keskiviikkona budjettiehdotuksensa, joka antaa suuntaa siitä, miltä suomalaisten talous ja arki näyttävät tulevana vuonna.
Oppositiopuolue kokoomuksen johtaja Petteri Orpo on arvostellut hallituksen talouspolitiikkaa jo ennen budjetin julkaisemista muun muassa väittämällä että Suomi on Kreikan tiellä.
Keskiviikkoillan A-studion lähetyksessä Orpo piti tuoretta budjettiehdotusta dramaattisena linjanmuutoksena edellisen hallituksen taloudenpitoon, koska se lisäisi valtion pysyviä menoja miljardilla eurolla viime vuoteen verrattuna.
Lintilä perusteli menolisäyksiä sillä, että ne parantavat merkittävästi monen ihmisen sosiaaliturvaaa.
Hänen mukaansa pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen ensimmäinen vuosi on alijäämäisempi kuin muut tulevista neljästä.
– Pysymme silti neljän vuoden kehysraamissa. Vuonna 2023 valtiontalouden täytyy olla tasapainossa, sanoi Lintilä.
Orpon mukaan mitään tietoa pysyvistä tulolisäyksistä valtion kassaan ei ole. Hänen mukaansa 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseksi ei ole esitetty uskottavia keinoja. Samalla talouden kasvu on hiipumassa.
Lintilä vastasi sanomalla, etteivät talouden ja työllisyyden keinot olleet täysin selvillä viime hallituskaudenkaan alussa.
– Kun me lähdimme rakentamaan työllisyyden nousua 67 prosentista 72 prosenttiin, teimme kärkihankkeet, ei meillä ollut hyvät näkymät, luotimme vain siihen mitä teimme.
Linjanmuutos vai ei?
Toisin kuin oppositiojohtaja, Lintilä piti budjettiesitystään samankaltaisena viime hallituskauden budjettien kanssa.
Hän sanoi valtiovarainministeriön keskiviikkoisessa tiedotustilaisuudessa esityksensä eroavan viime vuosista pääasiallisesti sosiaaliturvan lisärahoituksessa.
Lintilän piti hyvänä, ettei vallanvaihto näy dramaattisesti valtion taloudenpidossa ja muistutti, että keskusta oli laatimassa myös pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen budjetteja.
Erimielisyys kikyn tuomista maksuista
Orpon mukaan edellisen hallituksen luotsaaman kilpailukykysopimuksen aiheuttamat ansiomenetykset keskituloisille pitäisi korvata veronkevennyksillä.
Keskiviikon tiedotustilaisuudessa Lintilä totesi, ettei hallitus kompensoi kiky-sopimuksen tuomia sosiaalivakuutusmaksujen korotuksia tuloveron alennuksilla. Hänen mukaansa työn sivukulut ovat asia, joka kuuluu työmarkkinaosapuolille.
– En tykkää tavasta, että työmarkkinaosapuolet kävisivät keskustelun, tekisivät päätöksen, ja valtio maksaisi, Lintilä sanoi.
Valtiovarainministeriön talousarvioehdotusta käsitellään seuraavaksi koko hallituksen yhteisessä budjettiriihessä syyskuun puolivälissä.
Tällöin tehdään tärkeimmät poliittiset päätökset esimerkiksi ensi vuoden mahdollisista uusista veroista.
Lisää aiheesta:
Kokoomuksen Orpo: Hallituksella ei oikeutta lisätä pysyviä menoja ennen uskottavia työllisyystoimia