Brasilian sademetsiä poltetaan nyt raivon vimmalla. Maanviljelijät polttavat sademetsiä ensisijaisesti saadakseen lisää laidunmaita pihvikarjalle ja soijankasvatukseen.
Nykyisin sademetsää poltetaan kahvipeltoja varten korkeintaan hyvin vähäisessä määrin.
– Brasilian rannikkovyöhykkeen sademetsät on hävitetty kahvipeltojen tieltä jo kauan sitten, sanoo trooppisen metsänhoidon professori Markku Kanninen Helsingin yliopistosta.
Pauligin raakakahvin hankinnasta vastaava András Koroknay-Pál kertoo, että yhtiö pyrkii vastuullisuushankkeidensa kauttatehostamaan jo olemassa olevia viljelymaita.
– Raakakahvi ei lähtökohtaisesti tule Amazonin läheltä. Alue, josta raakakahvimme tulee on noin 2 000 kilometriä Amazonista etelään.
Koroknay-Pálin mukaan brasilialaisen kahvin boikotoiminen olisi kova isku pienille toimijoille ja yksittäisille ihmisille.
– Kahvitilat eivät ole isoja plantaaseja. Pitää katsoa isompaa kuvaa ja huomioida se, että mikään kahvi ei ole vastuullista, jos sen tuottaminen ei ole kannattavaa viljelijöille.
Brasilialaista tuorelihaa myydään vähän
Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) ehdotti aiemmin perjantaina, että EU ja Suomi selvittäisivät pikaisesti mahdollisuuden kieltää brasilialaisen naudanlihan tuonnin.
Suomen ruokakaupoissa ei kauppaketjujen mukaan brasilialaista lihaa tällä hetkellä juuri näy. Lidlin valikoimassa on tällä hetkellä yksi Brasiliasta tuleva naudanlihatuote.
– Myymme erätuotteena brasilialaista naudan sisäfilettä. Tämä karja ei ole kasvanut tai laiduntanut Amazonin alueella. Aiemmin meillä on ollut myynnissä brasilialaista naudan entrecôtea, jonka tilalle on syksyn aikana tulossa kotimainen vaihtoehto, Lidl Suomen kaupallisen osaston johtaja Thomas Heinrichs kommentoi sähköpostitse.
Heinrichsin mukaan brasilialainen liha on yhtiöllä jatkuvassa seurannassa.
K-ryhmän osto- ja myyntijohtaja Janne Vuorisen mukaan yli 95 prosenttia K-kauppojen tuorelihasta on kotimaista.
– Meillä on yksittäisiä kauppoja, joissa kuluttajakysynnän mukaisesti saattaa olla valikoimissa brasilialaista lihaa. Joissain määrin on mahdollista, että brasilialaisia tuotteita ei enää myydä jos tämä tilanne pahenee. Pyrimme palvelemaan kuluttajaa ja reagoimaan mahdolliseen kysynnän muutokseen.
S-ryhmän ruokakaupoissa brasilialaista tuorelihaa ei ole tarjolla ollenkaan.
– Brasilia on maailman suurin kahvintuottaja, ja ylivoimaisesti suurin appelsiinimehuraaka-aineen tuottaja. Näissä tuotteissa meillä, ja varmaan kaikilla muillakin, on brasilialaisia raaka-aineita. Jonkin verran meillä on myös brasilialaisia viinirypäleitä ja limeä myynnissä tällä hetkellä, sanoo S-ryhmän hankintajohtaja Jari Simolin.
Simolinin mukaan S-ryhmän omiin brändeihin kuuluvista tuotteita ei tuoda Amazonin alueelta. S-ryhmän ketjuravintoloissa brasilialaista lihaa on yhdessä tuotteessa, mutta yhtiö kertoo vaihtavansa kyseisen tuotteen marraskuun loppuun mennessä.
Brasilia on Suomen merkittävin kauppakumppani Etelä-Amerikassa
Sademetsien polttamisen takia tulilinjalle joutunut Brasilia on Suomelle erittäin pieni kauppakumppani. Silti se on Suomen merkittävin kauppakumppani Etelä-Amerikassa.
Tullin tilastojen mukaan Brasilian osuus Suomen kokonaistuonnista on vain noin 0,9 prosenttia. Suomen tuonnin arvo Brasiliasta oli viime vuonna noin 570 miljoonaa euroa. Suomi vei Brasiliaan noin 300 miljoonan arvosta tavaraa.
Esimerkiksi Suomen tuonnin arvo Saksasta vuonna 2018 oli reilut 10 miljardia euroa ja viennin arvo Saksaan hieman vajaat 10 miljardia euroa.
Vielä vuonna 2012 tuonti Brasiliasta oli yli 800 miljoonaa euroa ja vienti yli 700 miljoonaa euroa.
Ulkoministeriön kesällä julkaiseman Maailman Markkinat 2019–2020 mukaan Suomi tuo Brasiliasta pääasiassa raaka-aineita ja elintarvikkeita. Tärkein tuontituote on paperimassa, jota tuotiin Brasiliasta Suomeen 236 miljoonan euron edestä viime vuonna. Suomi vei puolestaan Brasiliaan muun muassa koneita, laitteita, paperia ja lannoitteita.
Elintarviketeollisuusliiton mukaan Brasiliasta tuodaan Suomeen muun muassa elintarvikkeita, soijapapua, raaka-aineita, rehuraaka-aineita ja lihaa noin sadan miljoonan euron arvosta.
Eniten tuotiin raakakahvia noin 70 miljoonan euron arvosta. Naudanlihaa tuotiin vain noin 4,5 miljoonan euron arvosta, samoin soijapapua.
Suomeen tuodaan myös muun muassa Brasiliasta alunperin lähtenyttä soijarouhetta Euroopan kautta, joka sitten päätyy Suomen tiloille rehuna.
Brasilian teollisuus on heikoissa kantimissa eikä se pysty kilpailemaan kansainvälisillä markkinoilla. Siksi maan vienti koostuukin luonnonvaroista ja raaka-aineista. Brasilian tärkeimmät vientituotteet ovat soija, liha, öljytuotteet, mineraalit, kuljetusvälineet ja metallituotteet.
Brasilian tärkeimmät vientikumppanit ovat Kiina, Euroopan unioni ja Yhdysvallat. Noin 60 suomalaisyhtiöllä on Brasiliassa tytäryhtiöt.
Lue myös: