Artikkeli on yli 5 vuotta vanha

"Olemme lähellä rajaa, jolta ei ole paluuta" – Etelä-Amerikan tuntija Mikko Pyhälä varoittaa Brasilian metsäkatastrofin karkaavan käsistä

Entinen suurlähettiläs syyttää paloista Brasilian presidenttiä Jair Bolsonaroa.

Jamanximin suojeltu alue ja kansallispuisto kuvattuna Paran osavaltiossa Brasiliassa 23. elokuuta.
Jamanximin suojeltu alue ja kansallispuisto kuvattuna Paran osavaltiossa Brasiliassa 23. elokuuta. Kuva: Victor Moriyama / Greenpeace / AFP
  • Heikki Heiskanen
  • Jyrki Saarikoski

– Voi käydä niin, että suurimittakaavaisia metsäpaloja ei enää pystytäkään lopettamaan, sanoo Mikko Pyhälä.

Perussa ja Venezuelassa Suomen suurlähettiläänä aikaisemmin palvellut Pyhälä oli maanantaina vieraana Radio Ylen 1:n Ykkösaamussa. Ohjelman voit kuulla tästä.

– Olemme lähellä rajaa, josta ei ole paluuta. Kun sademetsä on kerran palanut, sitä ei enää saa takaisin. Metsän tuho on peruuttamaton ilmiö, arvioi Pyhälä.

Entinen suurlähettiläs on pitkän linjan Amazonin sademetsän seuraaja. Vuonna 1992 Pyhälä sai yhdessä Jukka Salon kanssa Tieto-Finlandia-palkinnon teoksesta Amazonia.

– Amazonin alkuperäisestä sademetsästä on tuhoutunut jo 17 prosenttia, Pyhälä kertoo.

– Jos vielä palaa 3–7 prosenttia, niin metsä ei enää pysty uudistumaan, koska pilvien muodostuminen ja sateet loppuvat.

Sateiden ehtyminen vaikuttaa tietenkin myös alueen jokiin ja kalakantoihin.

Pyhälä muistuttaa, että sademetsien kulotuksessa tuhoutuu mittaamaton määrä sellaisia kasvi- ja hyönteislajeja, joita ei vielä edes tunneta. Samalla menetetään mahdollisuus tutkia ja hyödyntää näitä lajeja elintarviketuotantoon tai lääkeaineiksi.

Henkilökuva.
Eläkkeelle jäänyt suurlähettiläs Mikko Pyhälä on huolissaan Etelä-Amerikkaa koettelevista metsäpaloista. Kuva: Nella Nuora / Yle

"Bolsonaro tahtoo metsien tuhoutuvan"

Mikko Pyhälän mielestä vastuu nykykehityksestä kuuluu Bralian oikeistopopulistiselle presidentille Jair Bolsonarolle.

Metsätuhojen tahti oli pahimmillaan viime vuosituhannen puolella, mutta entisen presidentin Luiz Inácio Lula da Silvan aikana se saatiin huomattavasti vähäisemmäksi, kuvailee Pyhälä.

Vuosina 2004–2012 Brasilia loi uusia luonnonsuojelualueita, tiukensi valvontaa ja eväsi valtion luottoja viljelijöiltä, jotka olivat jääneet kiinni suojeltujen metsäalueiden kaatamisesta. Metsätuhojen tahti saatiin painettua alimmilleen tilastoidun historian aikana, The New York Times kirjoittaa.

Vuonna 2014 Brasilia sukelsi vakavaan taantumaan. Sen seurauksena maan riippuvuus naudanlihan ja soijan kaltaisten maataloustuotteiden viennistä kasvoi. Samalla vahvistui maatalousbisneksen etua ajavien lobbaajien mahti.

Naudanlihan ja soijan tuotannolla on vahva kytkös metsäkatoon. Metsien tuhoaminen alkoi jälleen lisääntyä.

Amazon Watch -kansalaisjärjestön mukaan Brasilian parlamentissa vaikuttaa vahva puoluerajat ylittävä ruralista-blokki, joka ajaa suurten maatalousyhtiöiden ja maanomistajien etuja.

Bolsonaro ei olisi päässyt valtaan ilman tämän kovan linjan konservatiivisen ryhmittymän tukea. Hän on maksanut tuen takaisin nimittämällä blokin edustajia keskeisiin asemiin hallinnossaan.

– Nyt palojen tahti on jälleen kiihtynyt, koska nykyinen presidentti Jair Bolsonaro haluaa, että metsiä tuhotaan ja alkuperäiskulttuurit katoavat, syyttää Pyhälä.

Nasan havainnekuvasta näkyy Amazonin palojen laajuus.
Nasan havainnekuvasta näkyy Amazonin alueen palojen laajuus. Kuva: Nasa Earth Observatory Handout / Epa

Bolsonaro on lopettanut ympäristövirastoja ja poistanut rangaistuksia ympäristörikoksista. Hän rohkaisee polttamaan sademetsiä, jotta voitaisiin lisätä soijan viljelyä, luettelee Pyhälä.

– Bolsonaro ei halua ymmärtää tosiasioita eikä kuuntele tutkijoita. Hän tukee uusliberaalia talouspolitiikkaa, jossa pyritään lyhytaikaisiin suuriin voittoihin yrityksille välittämättä seurauksista ympäristölle.

Lihantuotanto aiheuttaa Pyhälän mukaan 80 prosenttia tuhoista. Metsiä kulotetaan soijantuotantoa varten ja nautakarjan laitumeksi.

Bolsonaro sanoo määränneensä sotilaat sammuttamaan metsäpaloja. Pyhälän mukaan toimet ovat kuitenkin vähäisiä.

– Kuin hyttysen pissa järveen, entinen suurlähettiläs vertaa.

Bolsonaro on pyrkinyt esittämään ulkomaisen arvostelun sekaantumisena Brasilian sisäisiin asioihin. Erityisesti hän on ottanut hampaisiinsa Ranskan presidentin Emmanuel Macronin.

Bolsonaro sanoi, että Macronin esittämä ajatus kansainvälisesti liittoumasta Amazonian pelastamiseksi kohtelisi Brasiliaa kuin siirtomaata tai ei-kenenkään-maata.

"Sekä EU että kansalaiset voivat vaikuttaa"

Brasilia on maailman suurin naudanlihan viejä, se tuottaa 20 prosenttia maailman viennistä, Yhdysvaltain maatalousministeriö arvioi.

Viime vuonna Brasiliasta laivattiin 1,64 miljoonaa tonnia naudanlihaa. Vientiä on lisännyt kysynnän kasvu Aasiassa, erityisesti Manner-Kiinassa ja Hongkongissa.

Eteläamerikkalaisen Mercosur-kauppavyöhykkeen ja EU:n kesken valmisteltu kauppasopimus voisi avata lisää markkinoita Brasilian naudanlihalle.

Euroopan unioni voi jättää Mercosur-kauppasopimuksen ratifioimatta. Pyhälä muistuttaa, että sopimuksen vahvistamiseen tarvitaan jokaisen jäsenmaan parlamentin hyväksyntä.

Hänen arvionsa mukaan sellainen saaminen voisi olla nyt äärimmäisen vaikeaa. Myös jokaisella kansalaisella on mahdollisuus vaikuttaa valinnoillaan.

– Meidän tulisi välttää entisillä sademetsäalueilla tuotettua naudanlihaa.

– Myös palmuöljy on yleensä peräisin näiltä alueilta. Samoin on syytä suhtautua valikoivasti siihen, minkälaista soijaa käyttää, kehottaa Pyhälä.

Lue myös:

Tutkija Brasilian presidentin sademetsien suojeluun liittyvästä ulostulosta: ”Ulkokultaista patsastelua”

Suurlähettiläs Brasilian metsätuhoista: Näyttää, että laittomat metsänhakkuut ovat nousseet jopa 80 prosenttia

Maailman keuhkot palavat Amazonin alueella, kauppasopimusten jäädyttäminen voisi auttaa – Tutkija pelkää: "Koko sademetsä saatetaan menettää"