SMITHS FALLS, KANADA Makean kostea, läpitunkeva lemu löyhähtää autoon Canopy Growth -yhtiön kannabistehtaan pysäköintialueella. Imelän hajun lisäksi parkkialue pursuaa autoja.
Eikä parkkipaikkoja juuri päivän mittaan tyhjene, sillä tehtaalla painetaan töitä kolmessa vuorossa.
Kannabistehtaasta on tullut kanadalaisen Smiths Fallsin pikkukaupungin suurin työnantaja. Viisi vuotta sitten yhtiön leivissä työskenteli viisi ihmistä, nyt 1 300. Kaupungin johto luonnehtii tehdasta entiselle muuttotappiopaikkakunnalle taivaanlahjaksi.
Kannabisteollisuuden kasvua on siivittänyt Kanadan päätös laillistaa aikuisille myös kannabiksen viihdekäyttö viime vuoden lokakuussa. Kanadasta tuli tuolloin ensimmäinen kannabiksen kokonaan laillistanut läntinen teollisuusmaa.
Kehittyvä teollisuudenala on lassonnut riveihinsä asiantuntijoita eri puolilta Kanadaa, kuten Todd Douglasin ja Robert Marcantonion. Molemmat ovat muuttaneet piskuiseen Smiths Fallsiin kannabistyön perässä.
"Se, mistä aiemmin piti vaieta, on meriitti"
Sekä Douglasia että Marcantoniota hyödytti työpaikan saannissa ratkaisevasti kokemus kannabiksen kasvattamisesta. Miehet naurahtavat, että se, mistä aiemmin piti työhaastatteluissa vaieta, oli Canopy Growthilla meriitti.
Ennen kannabiksen viihdekäytön laillistamista kasvia sai Kanadassa kasvattaa terveysministeriön erityisluvalla lääkekäyttöön. Tuolloin Douglas toimi viranomaisten hyväksymänä kannabiskasvattajana, joka viljeli kasvia lääkkeeksi kroonisesti sairaalle henkilölle.
Marcantonio puolestaan kasvatti viranomaisten luvalla kannabista kipulääkkeeksi omaan olkapäävaivaansa. Se näyttää olleen hänelle Canopy Growthin palkkalistoille pääsemiseksi suurempi ansio kuin juristin koulutus, sillä lakimiehen sijaan Marcantonion käyntikortissa lukee tuotannon ja laadun asiantuntija. Samalla tittelillä tehtaassa työskentelee myös Douglas.
Laadun ja kasvatuksen valvonnassa työsarkaa riittää molemmille, sillä yli 40 000 neliömetrin tehtaalla on useita satoja neliöitä kannabiksen kasvatushalleja.
Tehtaalla puhutaan systemaattisesti kannabiksesta, ei marijuanasta, vaikka kasvi on sama.
Kannabistuottajista osa on halunnut tehdä pesäeron marijuana-termiin, koska he katsovat sen kantavan rasistista painolastia. Meksikolaislähtöinen sana nousi laajempaan käyttöön Yhdysvalloissa 1900-luvun alussa, ja se liitettiin erityisesti mustiin ja muihin vähemmistöryhmiin, joiden väitettiin sen vaikutuksen alaisena syyllistyvän rikoksiin.
Laboratoriomaisiin oloihin ei asiaa ilman suojavarusteita
Douglas ja Marcantonio pukeutuvat suojatakkeihin ja kenkäsuojiin ja kehottavat vierailijaa tekemään samoin ennen kuin johdattavat modernista aulasta sisään tehtaan uumeniin, kasvattamotiloihin.
Sisälle ei haluta likaa eikä taudinaiheuttajia vierailijoiden mukana, eikä ylipäätään ketään ohi kulunvalvonnan.
Nopeasti selviää, että vieraillekin annettu kulkukortti on syytä pitää helposti käsillä, sillä mihinkään tilaan tehtaan tuotantoalueilla ei pääse kulkematta läpi lukitun oven. Vaikka sisään mentäisiin yhdellä oven avauksella, kaikkien on näytettävä kulunvalvontalätkänsä lukulaitteeseen.
Työtä kannabistehtaassa seurataan kameroin. Jos joku erehtyisi ottamaan työpaikaltaan mukaansa kannabista, se olisi potkujen peruste. Tosin tällaista ei ole ainakaan Douglasin ja Marcantonion mukaan koskaan Smiths Fallsin tehtaalla tapahtunut.
Kasvattamossa säädellään jopa tuulta
Kaksikko pysähtyy ensimmäisenä esittelemään valtavan emokasvien kasvatustilan. Ikkunoiden takana avautuu koulun juhlasalin kokoluokkaa oleva kasvatushuone. Laihahkon mustaherukkapensaan kokoisia kasveja on asetettu siisteihin riveihin satoja.
Douglas ja Marcantonio tekevät selväksi, että mitään ei jätetä tehtaalla sattuman varaan.
– Lämpötila on säädetty 21–23 asteeseen, isot tuulettimet pyörittävät ilmaa ja luovat hyvät kasvuolosuhteet, Douglas kertoo.
Marcantonio täydentää, että kasvit eivät suinkaan kasva mullassa vaan erityisissä vesiviljelyruukuissa, vyötärön korkeudelle nostetuilla kasvatusalustoilla. Muoviputkista ruukkuihin virtaa tarkkaan optimoitu ravintoliuos.
Kasvattamossa simuloidaan myös vuorokauden kiertoa. Kasvatushuoneen kirkkaat kattovalot sammuvat "yön" ajaksi. Kasvuvaiheesta riippuen päivä kestää 12–18 tuntia.
Kun siirrytään käytävältä sisälle kasvatushalliin kasvien viereen, suojautumisen taso nousee entisestään. Kamera pyyhitään desinfiointilapuilla, suojatakki vaihdetaan hupulliseen kertakäyttöiseen suojahaalariin ja kasvot peitetään hengityssuojalla.
Tehtaalla kaikesta toiminnasta huokuu ammattimaisuus ja tarkkuus.
Yhtiö haluaa parantaa kannabiksen mainetta
Canopy Growthissa tiedetään hyvin kannabiksen huono maine, ja mielikuvien muuttamiseksi tehdään hartiavoimin töitä. Yhtiön markkinoinnista ja viestinnästä vastaava Jordan Sinclair pitää omana tärkeimpänä tehtävänään kannabiksen maineen parantamista.
Tehtaan yhteydessä on infotila, jossa välitetään tietoa kannabiksesta ja sen historiasta. Vierailijat pääsevät myös katsomaan kasvatustiloja lasin takaa erityiseltä ylätasanteelta.
Sinclairin mukaan monella on vääränlaisia ennakko-oletuksia siitä, miltä kannabistehdas näyttää.
– Usein kuulemme ihmisten odottaneen, että täällä olisi paljon hippejä ja muuta tyypillisempää pilvenpolttokulttuuria, Sinclair kertoo.
– Sen sijaan tämä on kehittynyt organisaatio. Meillä työskentelee paljon korkeasti koulutettuja, joilla on intohimo rakentaa uutta bisnestä ja tuotetta.
Yhtiö on tehnyt Smiths Fallsin jättitehtaaseen 300 miljoonan Kanadan dollarin eli noin 204 miljoonan euron investoinnit, mutta voittoa se ei vielä tuota.
– Uskomme, että parissa lyhyessä vuodessa pääsemme omillemme ja käännymme reippaasti voitolliseksi, Sinclair sanoo.
Trudeau halusi sulkea laittomat huumemarkkinat
Kanadan pääministeri Justin Trudeaun liberaalihallitus tavoitteli kannabiksen laillistamisella sitä, että tuottajat saataisiin viranomaisvalvonnan ja verotuksen piiriin.
Trudeaun näkemyksen mukaan kieltopolitiikka ei ole onnistunut suojaamaan lapsia, ja laillistaminen on välttämätöntä laittomien kannabismarkkinoiden nujertamiseksi.
Canopy Growthilla ajatellaan pitkälti samalla tavalla. Viestintäpäällikkö Jordan Sinclair haluaa painottaa, että laillistamisen myötä kannabistuotanto on paitsi läpinäkyvämpää, myös hyödyksi valtiontaloudelle.
– Kannabislainsäädännöllä on paljon myönteisiä vaikutuksia. Meitä lisensoituja tuottajia voidaan saattaa tarvittaessa edesvastuuseen, ja tuomme valtion kirstuun rahaa veroina, Sinclair sanoo.
Laillistamisen jälkeen Kanadan valtio sai ensimmäisen viiden ja puolen kuukauden aikana kannabisteollisuudesta verotuottoa 186 miljoonaa Kanadan dollaria eli reilut 125 miljoonaa euroa.
Sinclair sanoo laillisten kannabistuottajien tehneen kuitenkin vasta pienen loven kasvin laittomaan tuotantoon.
Kannabiksen laillistamisen vastustajien yksi argumenteista onkin juuri tämä.
Trudeaun lupauksista huolimatta laiton kannabistuotanto on jatkunut vahvana. Ensihavaintojen mukaan laillisten markkinoiden tuotantomäärät eivät ole riittäneet vastaamaan kysyntään, mikä on arvostelijoiden mielestä jopa vahvistanut laittomia markkinoita.
Kanadan kannabislainsäädännön on myös sanottu suosivan isoja tuottajia ja tekevän pienten yksittäisten kasvattajien pääsyn laillisille markkinoille hankalaksi.
Viranomaiset valvovat kannabistuottajia
Kanadan viranomaiset ovat myöntäneet noin 170 kannabiksen tuotantolisenssiä noin sadalle yhtiölle. Valvontaviranomaisen tarkastuksia tuotantolaitoksiin voi tulla milloin tahansa. Lisenssin voi menettää, jos epäkohtia tai sääntörikkomuksia havaitaan.
Canopy Growthin tehtaalla Todd Douglas ja Robert Marcantonio listaavat, millaisella tarkkuudella viranomaiset valvovat tuotantoa.
Jokainen tehtaan kannabiskasvi on numeroitu. Kukintojen ja lehtien irrottamisen jälkeen kasvijäte hävitetään viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Sitä ei käytetä esimerkiksi hamppukuidun lähteenä.
Tehtaalla tiukkoihin sääntöihin ja määräyksiin näytetään kuitenkin suhtautuvan ymmärtäväisesti. Todd Douglas luonnehtii Kanadan terveysministeriötä pomoksi, joka määrää ja häntä totellaan.
Parhaillaan viranomaiset ja tuottajat valmistautuvat kannabismarkkinoiden vapauttamisen kakkosvaiheeseen, sillä joulukuun puolivälissä Kanada sallii myös syötävien kannabistuotteiden valmistuksen ja myynnin. Niitäkään ei saa myydä alaikäisille.
Syötävien tuotteiden myötä Canopy Growth palauttaa Smiths Fallsin tehtaan osittain alkujuurilleen, sillä aiemmin samoissa tiloissa toimi vuosikymmeniä Hershey’sin suklaatehdas.
Viestintäpäällikkö Jordan Sinclairin mukaan syötävistä tuotteista yhtiö aikoo keskittyä nimenomaan kannabissuklaaseen sekä kannabista sisältäviin virvoitusjuomiin. Molempien tuotantolinjat tehtaalla ovat jo valmiina.
– Syötävät kannabistuotteet ovat iso osa markkinoita. Esimerkiksi Yhdysvaltojen Coloradossa ne ovat noin puolet markkinoista. Toisin sanoen meillä on teoriassa mahdollisuus tuplata tuottomme, Sinclair laskee.
Pakkausten oltava lapsiturvallisia
Syötävien kannabistuotteiden markkinoille tulo on herättänyt huolta siitä, että tuotteet houkuttaisivat erityisesti nuoria ja lapsia. Kannabiksen huumaava ainesosa, THC, vaikuttaa voimakkaimmin juuri niihin aivojen osiin, jotka nuorilla vasta kehittyvät.
Kanadassa onkin yritetty välttää esimerkiksi Coloradossa tehdyt virheet. Siellä lasten kannabismyrkytykset lisääntyivät syötävien kannabistuotteiden tultua markkinoille. Julkisuudessa osasyyksi on arvioitu syötävien kannabistuotteiden houkuttava ulkonäkö, joka voi erehdyttää lapsia.
Kanadan terveysministeriö julkistikin kesäkuussa tiukat ohjeet syötäville kannabistuotteille. Niiden pakkausten pitää olla lapsiturvallisia, eivätkä kääreet tai tuotteiden muoto saa houkutella lapsia ja nuoria.
Viranomaiset käyvät tuotteet läpi tapauskohtaisesti ennen myyntiluvan myöntämistä, mutta esimerkiksi kannabisnallekarkkia on turha yrittää saada markkinoille.
Lisäksi viranomaiset asettivat rajan kannabiksen huumaavalle ainesosalle, tetrahydrokannabinolille, THC:lle. Sitä saa olla kussakin paketissa enintään 10 milligrammaa.
Canopy Growthin Sinclair ei vastusta säädöksiä ja rajoituksia lasten suojaamiseksi, päinvastoin. Hän haluaa kuitenkin muistuttaa, että Kanadassa alaikäiset saavat jo nyt helposti kannabista laittomilta markkinoilta.
Maailman terveysjärjestön WHO:n selvityksen mukaan 15-vuotiaat kanadalaisnuoret käyttävät maailmassa toiseksi eniten kannabista.
– Iso osa kannabislainsäädäntöä suunniteltiin niin, että lapset eivät saisi kannabista käsiinsä. Nykyään he voivat hankkia sitä laittomilta huumekauppiailta, jotka eivät tarkista papereita, Sinclair sanoo.
Kannabiskokeilut yleistyneet vanhemmissa ikäluokissa
Kanada on asettanut kannabiksen käytölle 18 vuoden ikärajan. Osassa provinsseista ikäraja on kuitenkin korkeampi. Esimerkiksi Ontariossa pitää olla 19-vuotias, jotta voisi ostaa kannabista.
Myöskään Canopy Growthin tehtaanmyymälään ei ole alaikäisellä asiaa. Ilmoitus 19 vuoden ikärajasta on liimattu oveen.
Tällä hetkellä kannabistehtaalta ei tosin myydä kannabista aikuisillekaan, sillä Ontariossa tehdasmyynti ei ole vielä sallittua. Tehtaanmyymälässä myydään oheistuotteita, kuten hajun sisällään pitäviä pussukoita, piippuja sekä monenmoisia brändituotteita t-paidoista viltteihin.
Eläkkeellä oleva sairaanhoitaja Vera Gilmour on pysähtynyt tutkimaan t-paitatarjontaa. Hän asui pitkään Smiths Fallsissa ja muistaa hyvin, kuinka tuhansia ja tuhansia ihmisiä tuli aikanaan suklaatehdasvisiitille.
Gilmour arvelee, että kannabistehtaasta voisi tulla vielä samanlainen turistirysä. Hän on itsekin joutunut muuttamaan mielipidettään kannabiksesta.
– Kannabis voisi olla erittäin tärkeä dementian, vanhusten ja ahdistuneiden hoidossa. En olisi ikinä uskonut, että voin hyväksyä kannabiksen. Luulen, että joskus voisin itsekin kokeilla sitä, Gilmour pohtii.
Gilmour ei ole ajatuksineen yksin. Laillistamisen jälkeen kannabiskokeilut ovat kanadalaisviranomaisten selvityksen mukaan lisääntyneet nimenomaan vanhemmissa ikäluokissa.
Tosin samaan aikaan Kanadan tilastokeskus huomauttaa, että koska kannabiksen vapauttava laki on ollut voimassa vasta alle vuoden, sen vaikutuksia on vielä vaikeaa arvioida.
"Smiths Falls koki täyskäännöksen"
Kannabistehdas on mullistanut koko Smiths Fallsin kaupungin taloustilanteen.
Reilun 8 000 asukkaan pikkukaupunki kärvisteli pahoissa talousvaikeuksissa vielä vajaa vuosikymmen sitten, kun suklaatehdas oli lyönyt lapun luukulle.
Pormestari Shawn Pankow on seurannut aitiopaikalta kaupunkinsa nousua kanveesista.
– Menetimme lyhyessä ajassa lähes 2 000 työpaikkaa. Talous oli kuralla ja luottamus alamaissa. Mutta nyt olemme yksi Kanadan nopeimmin kasvavista alueista, Pankow kertoo.
Pormestari myhäilee, että kun Canopy Growth etsi toimitiloja, Smiths Fallsin päättäjät rohkenivat tarttua tilaisuuteen. Kaikkia kaupunkilaisia kannabistehtaan tulo ei suinkaan miellyttänyt.
Osa pelkäsi rikollisuuden kasvavan ja Smiths Fallsin muuttuvan Kanadan kannabispääkaupungiksi, jossa joka nurkalla joku polttaa.
Pormestari Pankow on hyvillään, että mikään näistä peloista ei toteutunut.
– Täällä ei tapahtunut mitään muuta kuin se, että rahat saatiin pois laittomilta markkinoilta ja kaupunki nostettua todennäköisesti historiansa parhaaseen tilanteeseen. Olimme avarakatseisia ja maailmamme on muuttunut kokonaan, Pankow iloitsee.
Smiths Fallsin asukasluku on kääntynyt nousuun, mikä puolestaan on heijastunut asuntomarkkinoihin. Pormestarin mukaan nopeimmillaan asunnot myydään tunneissa, ja ylipäätään kaupungissa asuntojen hinnat ovat nousseet.
Moni kaupunkilainen on huomannut kotinsa arvon nousseen kymmeniä tuhansia muutamassa vuodessa, pormestari sanoo.
– Asunnoista käydään täällä nykyään kiivaita tarjouskilpailuja. Kysyntään vastatakseen moni rakennuttaja on kiihdyttänyt hankesuunnitelmiaan kaupungissamme, Pankow kertoo.
Asukasluvun lisääntyessä kaupunki on päässyt nauttimaan myös kasvavista verotuloista. Niillä on korjattu kaupungin infrastruktuuria sekä tehty pormestarin mukaan myös elämänlaatua parantavia muutoksia.
– Tässä maailmanajassa, kun moni teollisuus siirtää toimintoja ulkomaille ja automaatio ja tekoäly muuttavat tulevaisuutta, tällaisen kasvubisneksen saaminen on ollut valtava taivaanlahja, Pankow sanoo.
Lue lisää: