Miia Jokinen leikkaa nurmikkoa Hämeenlinnan vankilan viereisellä kentällä. Vartija seuraa työn etenemistä taustalla.
Jokinen istuu elämänsä ensimmäistä vankilatuomiota Hämeenlinnan naisvankilassa. Tuomiosta on jäljellä vielä kahdeksisen kuukautta. Hän myöntää, että vapauteen sopeutuminen voi olla haasteellista.
– Totta kai siinä on oma sopeutumisensa. Se auttaa, jos pääse avotaloon ja normaaliarkeen mukaan jo aikaisemmin, miettii Jokinen loppuaikaansa vankilassa.
Tien toisella puolella Hämeenlinnan uusi naisvankila nousee aikataulussaan, vangit muuttavat sinne lokakuussa 2020. Uusi rakennus tarjoaa paremmat olosuhteet vankien itsenäistymiseen: vankeja voidaan tulevaisuudessa valmentaa ottamaan enemmän vastuuta itsestään.
– Tätä kautta saamme uuden mahdollisuuden. Pystytään pohjustamaan elämää eteenpäin ja ehkä parempaan suuntaan. Kuka mitenkin itse haluaa, pohtii vankeusrangaistustaan istuva Jokinen.
Jatkossa vangit pesevät itse pyykkinsä ja kolaavat lumet ulkoilupihalta
Usein vapaaksi pääsevillä vangeilla on kova opetteleminen arkeen vankilan muurien ulkopuolella. Uuden vankilan tilojen yksi suurin parannus entiseen on se, että vangeilla on aiempaa paremmat mahdollisuudet opetella käytännössä, miten arjen askareet hoituvat.
– Vankeja rohkaistaan yhä suurempaan omatoimisuuteen, itsenäisyyteen ja vastuunottoon. Vanki hoitaa oman viljelypalstansa, kolaa talvella oman osastonsa pihan ja jatkossa myös yhä enenevässä määrin valmistaa ruokansa ja pesee pyykkinsä, kertoo kehityspäällikkö Petri Niemelä Rikosseuraamuslaitoksesta.
Osastot on suunniteltu niin, että esimerkiksi perinteisten vankilan pitkien käytävien tilalla on olotilat, joissa vangit voivat valmistaa ruokansa itse, mutta joita vartijoiden on kuitenkin entistä helpompi valvoa.
Tavoitteena on, että vanki ei palaisi vankilaan
Noin satapaikkaisesta rakennuksesta on suunniteltu maailman edistyksellisintä vankilaa. Vankeustuomiotaan istuvasta Jokisesta suunnitelmat vaikuttavat järkeviltä.
– Täällä on hirveän paljon aikaa. On hyvä, että pystyy kehittämään itseään. Se on jatkon kannalta hyvä, miettii Jokinen.
– Uuteen vankilaan ei tule kaltereita. Tänne kuitenkin tulee aidat, kameravalvonta ja muita turvallisuuslaitteita, selittää Hämeenlinnan vankilan apulaisjohtaja Jarmo Haavisto.
"Tämä ei ole mikään täysihoitola"
Rakenteilla olevan vankilan suunnitelmat ovat saaneet osakseen ihmetteleviä kommentteja vankien olosuhteista. Miia Jokinen muistuttaa, että kaikista uudistuksista huolimatta laitos on suljettu, ja sellien ovet ovat lukossa.
– Tämä on rangaistuslaitos ja pysyy sellaisena. Toki puitteet muuttuvat uusiksi.
Julkisuudessa on ollut puheita, että uuden vankilan olosuhteet ovat rangaistustaan kärsiville vangeille liian hienoja. Miltä se tuntuu?
– Ei se nyt kivalta tunnu, sanoo Jokinen varovasti.
Kehityspäällikkö Niemelä tyrmää puheet luksusvankilasta.
– Tämä ei ole mikään täysihoitola, vaan tähtäämme vankien entistä suurempaan itsenäisyyteen kaikissa toiminnoissa. Se on tärkeää vankien tulevaisuuden kannalta, mutta samalla myös jokaisen veronmaksajan etu, jatkaa Niemelä.
Suomessa vapautuneista vangeista puolet jatkaa rikollisella tiellä ja palaa viiden vuoden sisään takaisin vankilaan. Ylen haastattelussa Porissa entisiä vankeja auttavan Sininauha ry:n toiminnanjohtaja Johanna Huhtalan mukaan uusintarikollisuuden huolestuttavat määrät kielivät esimerkiksi siitä, että liian moni lähtee vankilasta ilman tukiverkkoa ja kykyjä oman arjen hallintaan.
Digisellistä on rajoitettu pääsy nettiin
Vankien on vapautumisensa jälkeen osattava myös käyttää digitaalisia laitteita, jotta yhteiskuntaan sulautuminen tapahtuisi mahdollisimman helposti. Uuteen vankilaan tuleekin jokaiseen selliin tablet-tietokone, jolla vanki pääsee rajoitetusti internetiin. Joka paikkaan netissä ei pääse surffaamaan.
– Me pystymme laittamaan asiointilomakkeita ja ottamaan yhteyttä henkilökuntaan. Saamme listan siitä, minkälaisilla nettisivuilla me pystymme itsenäisesti käymään edistääksemme rangaistusajan suunnitelmaa, sanoo Jokinen.
Tällä hetkellä Hämeenlinnan vankilassa on 36 vankipaikkaa. Suljettujen osastojen lisäksi vankilassa on perheosasto, jonne tutkintavanki voi sijoittua pienen, käytännössä alle kaksivuotiaan, lapsensa kanssa. Uusi vankila maksaa noin 34 miljoonaa euroa.
Hämeenlinnan uuden vankilan myötä myös paljusellit eli sellit, joissa ei ole wc-tilaa, siirtyvät Suomen vankiloissa historiaan.
Suomen viimeisistä paljuselleistä ovat huomauttaneet sekä Euroopan neuvoston kidutuksen vastainen komitea että eduskunnan apulaisoikeusasiamies.
Miia Jokinen vapautuu keväällä. Hän odottaa jo aikaa muurin toisella puolen.
– Pystyn jatkamaan elämää toiseen suuntaan, sanoo Jokinen.