Laulaja ja viihdeartisti Marjatta Leppäsen surutyö on kestänyt pitkään. Se alkoi hiljalleen jo siinä vaiheessa kun hän huomasi, että ystävän voimat alkavat hiipua sairauden uuvuttamana.
Leppänen oli Jukka Virtasen pitkäaikainen ystävä ja työtoveri. Vuosien saatossa hän oppi tuntemaan itsevarman Virtasen.
– Hän oli itserakas ja tykkäsi puhua itsestään. Hän kehui itseään koko ajan, mutta rakastettavalla tavalla. Hän myönsi sen ja nauroi sille itsekin.
– Se olikin Jukassa parasta. Hänessä oli jotain niin rakastettavaa, ettei hänestä voinut olla pitämättä.
Jukka Virtanen oli perustamassa Uutta Iloista Teatteria yhdessä Lasse Mårtenssonin, Jaakko Salon ja Marjatta Leppäsen kanssa 1970-luvulla.
Leppänen listaa osan Virtasen saavutuksista: musikaalikäännökset, loistavat laulu- ja näytelmätekstit.
– Nerohan se Jukka oli.
"Jukalla oli terävä huumori"
Sanoittaja, musiikintuottaja ja laulaja Ilkka Vainio oli Jukka Virtasen perhetuttu ja ystävä.
Vainio vastaa Ylen puheluun Oulusta Rockfutis-tapahtumasta. Siellä edesmennyttä, innokasta jalkapalloilijaa on muisteltu useaan otteeseen. Hänen muistokseen järjestettiin myös hiljainen hetki.
Ilkka Vainiolla on omien sanojensa mukaan ollut kaksi oppi-isää. Toinen oli oma isä Juha Vainio ja toinen Jukka Virtanen.
Vainion mielestä Jukka Virtanen oli kaikkien aikojen paras sanoittaja.
– Jukka osasi elää. Ihmisenä hän ei ollut turhan tärkeä. Hän oli rakastettu ja ainutlaatuinen ihminen ja persoona, jolla oli myös terävä huumori.
Vainio muistuttaa, että Virtanen oli yksi merkittävimmistä suomalaisista viihteentekijöistä.
Hänelle on jäänyt erityisen lämpimästi mieleen teatteriesitys Albatrossi ja Heiskanen, joka pohjautui Juha Vainion teksteihin. Jukka Virtanen käsikirjoitti ja ohjasi sen. Näytelmä on kiertänyt useiden teattereiden ohjelmistossa.
Vainio tapasi Virtasen viimeisen kerran muutama kuukausi sitten.
– Aina kun erosimme toisistamme, sanoimme lopuksi "Banzai". Se on japanilainen taisteluhuuto, joka tarkoittaa, että ei anneta periksi.
– Sanoimme niin myös kun tapasimme viimeisen kerran.
"Virtasen elämänmyönteisyys teki vaikutuksen"
Toimittaja Minna Joenniemi oli Jukka Virtasen ystävä. He tekivät yhdessä Ylen Runoraati-ohjelmaa vuodesta 2002 kymmenen vuoden ajan.
– Jukka oli utelias ja ihailtavan monipuolinen: suuri yleisö tunsi hänet viihdemiehenä, mutta Runoraadissa hän paljasti olevansa kiinnostunut myös nykyrunoudesta. Hän oli suvereeni sanataiteilija, jonka kanssa työskentely oli hauskaa.
Joenniemi kertoo oppineensa Virtaselta paljon.
– Kun leikkasin tv-ohjelmaa, hän opetti, että virheet pitää säästää myös ohjelman lopulliseen versioon. Se pitää tietenkin paikkansa myös elämässä: epätäydellisyys on sallittua.
Mieleen on jäänyt myös Jukka Virtasen elämänmyönteisyys.
– Sellainen hän oli kaikenlaisista terveyteen liittyvistä vastoinkäymisistään huolimatta. Hän oli lämmin ja helposti lähestyttävä ihminen, Minna Joenniemi sanoo.
"Hänessä oli sellainen aseistariisuva nallemaisuus olemuksessaan"
MTV Oy:n entinen ohjelmajohtaja Tauno Äijälä muistaa Jukka Virtasen vahvana persoonallisuutena, josta paistoi läpi lämmin ihminen ja uteliaisuus. Se johti kaikkeen siihen, mitä hän luovan taiteen alueella teki.
– Ei taida olla muuta kuin pianonsoitto, mitä hän ei harrastanut. Kaikkea muuta hän teki ja oli hyvä tekemisissään, Tauno Äijälä sanoo.
Äijälä muistelee, miten Virtanen oli miltei 20 vuotta Levyraadissa ja teki kaikenlaisia yksittäisiä ohjelmia ja isojen tilaisuuksien juontoja. Sitten oli The Joulukalenteri eli tanskalainen formaatti, jonka käsikirjoitusten pohjalta Virtanen rakensi suomalaisen version ja esiintyi siinä itsekin.
– Jukasta täytyy sanoa se, jos ajatellaan näitä merkittäviä viihdenimiä Spede, Jukka, Arska Elo ja Ere Kokkonen, niin sekä Pasanen että Virtanen aloittivat radion viihdepuolella. Se oli Ajanviete silloin nimeltään, Äijälä muistelee.
Jukka Virtanen tuli Yleisradioon töihin ja oli yhtiössä vuoteen 1967 saakka, kunnes heittäytyi freelanceriksi. Hän rikkoi samalla siinä rajoja, sillä Yleisradion ja Maikkarin välisissä perussopimuksissa oli myös sellainen lause, ettei saa käyttää toisen yhtiön merkittäviä esiintyjiä.
Jukka Virtanen oli teki suvereenisti töitä kaikille kanaville.
– Vaikka hänellä oli radioviihteen tausta, niin esimerkiksi Katapultti-nimiseen ohjelmaan hän keräsi Mölli Keinosesta alkaen porukan, joka ei tavalliselle viihdetoimittajalle olisi tullut mieleenkään. Että jääkiekkoilijasta tehdään tähti siihen aikaan 70-luvulla, Äijälä muistelee.
– Hänen kanssaan ei oikein saanut riitaa aikaiseksi, koska hänessä oli sellainen aseistariisuva nallemaisuus olemuksessaan. Pahahan siinä oli riidellä eikä ollut oikein aihettakaan.
Virtanen on itse kertonut julkisuudessa, että hänellä oli masennuskausia. Hyvin taitavasti hän sijoitti viikkojenkin kestävät kaudet eri produktioiden väliin. Koskaan ei käynyt niin, että masennuskausien takia joku tuotanto olisi peruuntunut tai sitä olisi siirretty.
– Se oli aina, kun Jukka oli ollut kadoksissa, vaikka ei hän missään kadoksissa ollut vaan kotonaan, niin hän tuli takaisin tekemään jotain uutta juttua. Hän käveli käytävällä ja ilmesty huoneeni ovelle ja sanoi: Terve, mä ilmoittaudun. Nyt olen taas hyvässä kunnossa ja tästä jatketaan.
Yle Teema muistaa Jukka Virtasta 5.9. näyttämällä kolme tv-ohjelmaa: Runoraati (2002), Jukka Virtanen - kuriton mies (2008) ja Itse asiassa kuultuna (2012).
Lue myös: