Viime viikolla uutisoitu Postin työehtosopimuksen halpuuttaminen on nostanut yhtiön tikunnokkaan ja sen viestinnän arvosteltavaksi.
Posti ja logistiikka-alan unioni PAU tiedotti viime torstaina käynnistävänsä lakon Postin käsittely- ja lajittelutoiminnoissa sen jälkeen, kun Posti ilmoitti siirtävänsä pakettilajittelunsa halvemman työehtosopimuksen piiriin marraskuusta alkaen.
PAU:n mukaan työntekijöiden peruspalkka alenisi muutoksen myötä keskimäärin 30 prosenttia nykyisestä, joka tarkoittaa 2 200 euron kuukausipalkalla noin 600 euron pudotusta. Enimmillään palkka putoaisi jopa 50 prosenttia. Postin mukaan kiinteä tuntipalkka putoaisi noin 20–25 prosenttia.
Viikonloppuna uutisoitiin Postin johdon korkeista palkkioista. Taloussanomien laskelmien mukaan toimitusjohtaja Heikki Malisen palkka on noussut viimeisen neljän vuoden aikana peräti 65 prosenttia. Hänen kuukausikohtaiseksi ansiokseen muodostui palkka, palkkiot ja lomarahat laskien lähes 82 000 euroa. Omistusohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) totesi Demokraatille perjantaina, että Postin ylimmän johdon palkkioita tulisi mahdollisesti tarkastella.
Tänään maanantaina Posti rikkoi hiljaisuuden ja tiedotti toimitusjohtaja Malisen luopuvan kahden kuukauden palkastaan henkilökohtaisella päätöksellä. Postin hallituksen puheenjohtajan Markku Pohjolan mukaan "Tämä on hänen henkilökohtainen päätöksensä tässä hyvin vaikeassa muutostilanteessa ja yhtiön hallitus arvostaa tätä päätöstä".
Pohjola totesi tiedotteessa myös, että johdon palkkioista päättää yhtiön hallitus, ja että Posti noudattaa valtio-omisteisten yhtiöiden johdon palkitsemisohjetta, jonka mukaan Posti rinnastetaan pörssiyhtiöihin.
Yle soitti kahdelle kriisiviestinnän asiantuntijalle ja kysyi, kuinka Posti on viestinnässään onnistunut.
Epäoikeudenmukaista ja kansan oikeustajun vastaista
Johtajien kriisiviestinnästä Sori - Johtaja ja julkisuus kriisissä -teoksen kirjoittanut Ground Communications -viestintäyrityksen toimitusjohtaja Anna Sorainen on seurannut Postin viestintää hämmentyneenä.
– Jos miettii, mitä modernin viestinnän pitäisi tässä maailmassa olla, niin Postin viestintä ei ole sitä. Viestintä tuntuu epäoikeudenmukaiselta ja oikeustajun vastaiselta, ja tämä on varmaan käytännössä suuren yleisön mielipide, Sorainen sanoo.
– Jokaisen organisaation pitäisi pystyä tänäpäivänä ennakoimaan omaa toimintaa. Puhun raivorehellisyydestä. Pitäisi pystyä analysoimaan tulevia päätöksiä ja arkea hyvin rehellisesti, niin että näkee kaikki mahdolliset kuprut, haasteet ja ongelmat. Nyt näyttää siltä, ettei näitä ole analysoitu etukäteen, vaan ikään kuin reagoidaan sitä mukaa, kun asioita tulee eteen.
Sorainen ei epäile, etteikö toimitusjohtaja Heikki Malisella olisi omasta mielestään hyvä tarkoitus, kun tämä tiedotti luopuvansa kahden kuukauden palkastaan. Ratkaisu näyttää Soraisen silmään kuitenkin laastarilta.
– Suuri yleisö ja sidosryhmät odottavat varmaan hieman erityyppistä lähestymistä. Ok, sinänsä palkan luovutus on eleenä se, mitä monissa kanavissa on vaadittu, mutta nyt pitäisi johdonmukaisesti miettiä viestintää ja mitä muutoksia se kaipaisi.
Sorainen ei ole havainnut Postin kriisiviestinnässä onnistumisen hetkiä.
– En ole sitä varmaan tarpeeksi penkonut löytääkseni. Tämä vaikeneva viestintä ei ole tätä päivää. Haluaisin myös omistajan äänen kuuluvan tässä tilanteessa.
"Posti ei voi tällä hetkellä onnistua"
Kriisiviestinnän kouluttaja, tietokirjailija Katleena Kortesuon mielestä Posti ei kuitenkaan voi tällä hetkellä onnistua viestinnällisesti.
– Ainoat vaihtoehdot ovat huono viestintä ja tosi huono viestintä, siis lopputuloksen kannalta, Kortesuo sanoo.
– Organisaatio on aiemmin elänyt synttäri- ja joulukorteista sekä laskuista. Nyt synttärionnittelut kerrotaan Facebookissa, kuulumiset Whatsappissa ja laskut lähetetään verkossa. Toiminta ei enää kannata, ja postia pitäisi jakaa jokaikinen päivä.
Kortesuon mielestä Posti on hyvin vaikeassa tilanteessa, kun sen oma ydintoiminta-alue kuihtuu. Kun pakettilähetysala kasvaa ja Posti haluaisi laajentaa sinne, ollaan ongelmissa. Kilpailijat tekevät kaiken halvemmalla.
– Pirunmoinen tilanne. Miten ihmeessä Posti voisi ikinä viestiä sillä tavalla, että kaikki hurraisivat heidän päätöksilleen? Kortesuo kysyy.
– Ei ole olemassa kivaa tapaa kertoa avioerosta.
Kortesuo näkee toimitusjohtajan palkasta luopumisen hienona eleenä ja tuen osoittamisena. Hän ei pidä mahdollisena, että Postin muuttuvasta työehtosopimuksesta voisi viestiä "kivan positiivisella tavalla".
– Posti on mielestäni viestinyt asian siten kuin he sen pystyvät. He ovat osoittaneet empatiaa ja kertoneet miksi päätös tehdään.
– Pahempaa olisi ollut, jos Posti ei olisi perustellut ratkaisua eikä osoittanut minkäänlaista myötätuntoa työntekijöilleen.
Kortesuon mukaan viestinnällinen taistelu muodostuu suuren yhtiön ja pienten työntekijöiden välillä automaattisesti Daavid vastaan Goljat -asetelmaksi. Suomalaiset tulkitsevat automaattisesti, että iso on paha, ja pieni on hyvä.
– Tästä asemasta iso yritys voi lähinnä hävitä vähän tai hävitä paljon, mutta se ei voi voittaa. Sellaista viestintätapaa ei ole, että kaikki olisivat yhtäkkiä Postin puolella. Ainoa vaihtoehto on olla johdonmukainen liiketoimintapäätöksessä ja tarvittaessa vastata omistajille ja hallitukselle, Kortesuo sanoo.
Lue lisää:
Postin toimitusjohtaja luopuu kahden kuukauden palkastaan
PAU käynnistää lakot Postissa – syynä palkan alentaminen ja työehtojen muuttaminen