Rakennusala käyttää maailmanlaajuisesti noin puolet kaikista maailman raaka-aineista ja aiheuttaa kolmasosan kasvihuonekaasupäästöistä. Yhtenä ratkaisuna päästöjen pienentämiseen on kiertotalous eli idea siitä, että toisen roska on toisen aarre.
Lapin ammattikorkeakoulussa koulutetaan tulevaisuuden rakennusammattilaisia katse vahvasti tulevaisuudessa ja kiertotalous on nivottu osaksi koulutusta.
– Puhumme opiskelijoiden kanssa, että aina kun käytetään resursseja järkevämmin – käytetään uusiutuvia resursseja, uusiutuvaa energiaa tai uusiutuvia materiaaleja – edistetään kiertotalouden periaatteita, rakennus- ja yhdyskuntatekniikan tuntiopettaja Mikko Vatanen Lapin ammattikorkeakoulusta kertoo.
Sellaiset toimijat, jotka ottavat nyt tästä tilaisuudesta onkeensa, pärjäävät parhaiten jatkossa.
Mikko Vatanen
Lapin ammattikorkeakoulu on hankkinut oppilaiden käyttöön myös ohjelmiston, jonka avulla voidaan ennakoida rakennusten ympäristövaikutuksia sekä niihin sitoutunutta hiilen määrää. Projektipäällikkö Miika Poikajärven mukaan työkalulla pystytään arvioimaan rakennuksen erilaisia vaikutuksia sen elinkaaren ajalta ja vertailemaan eri rakennevaihtoehtojen vaikutuksia.
– Sitä kautta pystytään optimoimaan jo suunnitteluvaiheessa, mitä valitaan rakennukseen käytettäväksi, Poikajärvi sanoo.
Ohjelmistossa on myös kiertotaloustyökalu, jolla voi arvioida rakennuksen kierrätettävyysastetta. Sillä voi laskea, minkä verran on käytetty neitseellisiä materiaaleja, kierrätettyjä tai uudelleen käytettyjä materiaaleja ja sitä, kuinka paljon niitä saadaan takaisin kiertoon.
Kuinka saada materiaalin arvo säilymään?
Osana opintojaan opiskelijat pohtivat, kuinka rakennusmateriaalien arvo saataisiin säilymään.
Mikko Vatanen käyttää esimerkkinä betonia, joka maksaa uutena seinäelementtinä 200 euroa neliöltä. Betonia uusiokäytetään maanrakennuksessa tienrakennuksen pohjana, mutta tällöin materiaalin alkuperäinen arvo romahtaa.
– Kun kierrätämme materiaalia, menetämme sen arvosta 95 prosenttia. Meidän pitää löytää ratkaisumalleja, että kiertotalous etenee ja kehittyy, Vatanen sanoo.
Tuotekehityksen ja lainsäädännön on kuljettava käsi kädessä
Rakennusteollisuus RT:n ympäristö- ja energiajohtaja Pekka Vuorinen muistuttaa kuitenkin, että jo nyt betonirakenteiden kierrätysaste on Suomessa hyvin korkea. Vuorisen mukaan rakennusteollisuudessa kierrätystuotteiden hyödyntämistä rajoittaa määräysten tiukentuminen.
– Esimerkiksi 30 vuotta käytössä olleiden rakennuseristeiden käyttäminen uudelleen voi nykymääräysten mukaan olla mahdotonta. Samoin on hyvin vaikea uudelleenkäytössä varmistaa, että vaikkapa rakennuselementtien pakkaskestävyys on vaatimusten mukainen, Vuorinen sanoo.
Hänen mukaansa kiertotalous tarjoaa kuitenkin rakennusteollisuudelle merkittäviä kehittämismahdollisuuksia, kunhan tuotekehitys ja lainsäädäntö kulkevat käsi kädessä. Vuorisen mukaan vuoropuhelu lainsäätäjien ja alan kesken toimii Suomessa hyvin.
– Nyt esimerkiksi kehitämme yhdessä ympäristöministeriön kanssa rakennusalan pakkaus- ja suojamuovien tehokkaampaa hyödyntämistä.
Myös alan oppilaitokset muuallakin kuin Lapissa ovat lähteneet vauhdilla kehittämään erilaisia kiertotaloushankkeita.
Ympäristömyönteinen työnantaja on houkuttelevampi
Lapin ammattikorkeakoulussa opiskelijoiden mielenkiinto kiertotaloutta kohtaan on ylittänyt odotukset ja paikkoja kiertotalouteen liittyville kursseille on lisätty. Rakennus- ja yhdyskuntatekniikan opiskelija Heini Tuuliaisella on kova motivaatio.
– Olen aina ollut kiinnostunut ympäristöystävällisestä katsomistavasta elämässä ja se oli yksi hyvä syy tälle alalle opiskellakin, jotta pääsisi kehittämään alaa ympäristöystävällisempään suuntaan.
Olisin pettynyt, jos joutuisin työskentelemään yrityksessä, jossa ei haluta panostaa ollenkaan kierrättämiseen.
Heini Tuuliainen
Tuuliainen kertoo huomanneensa, että kiertotalousajattelu on monessa alan yrityksessä vielä tuntematonta.
– Monessa yrityksessä olen huomannut, että raha on se, joka ratkaisee. Ajatellaan, että kierrättäminen on jotenkin paljon kalliimpaa, vaikka se ei oikeasti ole.
Tuuliainen huomauttaa, että yrityksen panostus kiertotalouteen vaikuttaa myös siihen, kuinka houkuttelevalta työnantajalta yritys näyttää.
– Olisin pettynyt, jos joutuisin työskentelemään yrityksessä, jossa ei haluta panostaa ollenkaan kierrättämiseen.
Ympäristöministeriön tavoitteena on pienentää rakennusten elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä. Tätä on suunnitelmissa vauhdittaa lainsäädännöllä ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä.
Myös Sitra on julkaissut tiekartan siitä, miten rakentamisen kiertotaloutta voidaan edistää.
Kiertotalous on ainoa tie tulevaisuuteen
Rakennustekniikan opettaja Mikko Vatanen veikkaa, että kiertotalous terminä katoaa vähitellen kielenkäytöstä.
– Voi olla, että itse termistä aletaan pikkuhiljaa luopua, kun siitä tulee arkipäivää eikä sitä tarvitse niin voimakkaasti nostaa kuin nyt terminä nostetaan.
Hän myös lisää, että kiertotalouteen nyt satsaavat rakennusalan yritykset ovat tulevaisuudessa voittajia.
– Meillä ei oikeastaan ole toista järkevää reittiä olemassa. Sellaiset toimijat, jotka ottavat nyt tästä tilaisuudesta onkeensa, pärjäävät parhaiten jatkossa.
Vatanen muistuttaa, että yhtenä edellytyksenä on taloudellinen kannattavuus.
– Vaikka nämä ratkaisut ovat ympäristön kannalta järkeviä, niiden on oltava myös taloudellisesti järkeviä.
Lue myös:
Kattohuovasta tehty bitumi olisi tehokasta kiertotaloutta – asfalttifirmat eivät vielä innostu
Kiertotalous on niin pieniä arjen tekoja kuin teollisuuden sivuvirtojakin