Artikkeli on yli 5 vuotta vanha

Kalamaailmaa järisyttänyt ankerias paljasti aikeensa, kun sen silmät turposivat ja pää litistyi – samasta altaasta löytyi 10 kohtalotoveria

Akvaariotalo Maretariumin ankerias kohautti maailmaa viime viikolla, kun se pudotti mätimunansa altaaseen. Tutkijat ovat pitäneet tätä mahdottomana.

ankerias akvaariossa
Usea Maretariumin ankeriasnaaras osoittaa sukukypsyyden merkkejä. Kuva: Tiina Karppi / Yle
  • Tiina Karppi

Akvaariotalo Maretariumissa Kotkassa on havaittu sukukypsyyden merkkejä jopa kymmenessä ankeriasnaaraassa.

Yle uutisoi perjantaina kalamaailmaa järisyttäneestä ankeriaasta, joka tuotti ensimmäisenä Euroopassa harvinaista ankeriaanmätiä ilman hormonihoitoa.

Sukukypsän Anguilla anguilla -ankeriasnaaraan tunnistaa paisuneesta keskivartalosta, surkastuneesta pyrstöstä, litistyneestä päästä ja valtaviksi laajentuneista silmistä. Lisäksi ankeriaan selästä tulee lähes musta, kyljet muuttuvat hopean värisiksi ja vatsapuoli valkoiseksi.

– Altaassa on yksilöitä, joiden silmät ovat selvästi suurentuneet. Jos hyvin käy, muutamat niistä ovat ensi kuun lopulla valmiita kutuun, kertoo Kotka Maretarium Oy:n toimitusjohtaja Sari Saukkonen.

ankeriaita akvaariossa
Maretariumissa asustaa kymmeniä suuria ankeriaita, joista moni on osoittanut sukukypsyyden merkkejä. Kuva: Tiina Karppi / Yle

Syy silmien suurenemiseen on yksinkertainen: luonnossa mäti lasketaan syvälle Sargassomereen, jonka pimeydessä ankeriaan on pystyttävä näkemään tavallista paremmin.

Aiheesta tietämättömälle sukukypsä ankerias saattaa olla hämmästyttävä, jopa pelottava näky.

– Ensimmäisenä mädin laskenut ankerias jouduttiin siirtämään karanteenialtaaseen pois yleisön nähtäviltä sillä moni kauhisteli, että meillä on erittäin sairas kala, Saukkonen sanoo.

Todellisuudessa kyseessä oli pieni ihme.

Sari Saukkonen
Maretariumin toimitusjohtaja Sari Saukkonen arvelee, että myös yksi ankeriaskoiras saattaa olla valmistautumassa kutuun. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Sukukypsyyden merkit eivät vielä takaa mätiä

Mädin laskemisen jälkeen ankeriasnaaras kuolee. Näin kävi myös Kotkassa. Naaras on nyt säilötty odottamaan ensi kuussa saapuvia hollantilaisia ja suomalaisia tutkijoita.

Heitä odottaa myös kymmenen elävää sukukypsää naarasta – sekä kutuun valmistautumisen merkkejä osoittava koiras. Näin ollen myös mätiä hedelmöittävää maitia saattaa olla luvassa.

– Tutkijat ottavat ankeriaistamme ja mädistä näytteitä. Sitten tuumaamme yhdessä, mitkä tekijät ovat tämän ihmeen ja yllätyksen mahdollistaneet, Maretariumin toimitusjohtaja Sari Saukkonen kertoo.

Osa tutkijoista pitää tapahtunutta hyvien allasolosuhteiden seurauksena. Luonnonvarakeskuksen tutkija Jouni Tulonen arvelee että mädin muodostumisesta saattaa olla kiittäminen ankeriaiden allaskumppaneita, lahnoja.

– Kutuvalmiiden lahnojen seura ja niiden veteen erittämät hormonit vaikuttavat todennäköisimmältä laukaisevalta tekijältä tässä vaiheessa.

naarasankerias eristettynä
Maretariumin ankeriasnaaraan vatsa pullotti täynnä mätiä. Kuva: Teemu Lakka

Sukukypsyyden merkit, kuten laajentunut silmä ja ankeriaan värin muutokset, eivät kuitenkaan vielä takaa että mätiä olisi tulossa lisää.

– Kaikki ankeriaat tulevat jossakin vaiheessa elämäänsä sukukypsiksi. Ulkoiset merkit kehittyvät muutaman vuoden aikana, mutta itse mäti kehittyy vasta muutamaa viikkoa ennen sen laskua. Itse ankeriaan ulkonäkö ei ole vielä ihmetyksen aihe vaan se, että Maretariumin ankerias kuvitteli jo päässeensä kutualueelle, Tulonen kertoo.

Vaikka sukukypsyyden saavuttanut ankerias ei pääsisi vaeltamaan kutualueelle ja siten ei kehittäisi mätiä, ulkonäölliset muutokset ovat käytännössä peruuttamattomia.

– Ankeriaat voivat elää vielä kymmeniä vuosia muutoksien ilmettyä. Jos mätiä alkaa kuitenkin kehittymään yhtä pitkälle kuin ensimmäisellä ankeriaalla, se on ankeriaan elämän päätepysäkki.

ankeriaan mätiä
Maretariumissa kerättyä ankeriaan mätiä aiotaan yrittää hedelmöittää. Kuva: Teemu Lakka

Seuraava haaste on pitää poikaset hengissä

Vielä ei tiedetä, onko mätiä kehittymässä Maretariumissa lisää.

– Olosuhteet altaassa ovat laukaisseet mädin kehityksen yhdellä naaraista, joten voi olla että niin käy muillakin. Olisi hienoa jos näin tapahtuisi, mutta se on kuitenkin epätodennäköistä, arvioi Luonnonvarakeskuksen tutkija Jouni Tulonen.

Lokakuussa tutkimusten edetessä jo olemassa olevaa mätiä yritetään hedelmöittää. Jos se onnistuu, hedelmöittyneestä mädistä kehittyy leptocephalus-toukkia. Ne ovat piikkihampaisia ja läpikuultavia, muodoltaan kuin pajunlehtiä.

– Niiden hengissä pitäminen on osoittautunut voittamattomaksi ongelmaksi. Ne elävät pari viikkoa ja kuolevat pois, sillä emme ole keksineet mitä ne käyttävät ravinnokseen ja miten ne saisi kasvamaan lasiankeriasvaiheeseen. Tässä ollaan onnistuttu vain yhden ainoan kerran Japanissa, Jouni Tulonen kertoo.

Ankeriaat ovat Suomessa erittäin uhanalaisia. Luonnossa niille kertyy kutumatkaa täältä Keski-Atlantille noin 6000 kilometriä.

– On täysin sensaatiomaista että ankerias tuntee ympäristönsä täällä niin omaksi, että kokee tämän olevan myös poikasilleen sopiva paikka, hymyilee Maretariumin toimitusjohtaja Sari Saukkonen.