TURKU Turkuhallin kaukalossa jää on vaihtunut keinonurmeen ja äänimaailma eroaa oleellisesti tavallisesta. Hallissa kaikuu haukku ja kun suomalaiset ovat suorittaneet ratansa, yleisö räjähtää.
Käynnissä on agilityn maailmanmestaruuskilpailujen ensimmäinen päivä, jonka aikana suoritetaan joukkuekilpailun ensimmäiset radat.
Suomen osalta kilpailu käynnistyi lupaavasti, kun maksikoirien joukkueen neljästä osallistujasta kolme suoritti radan ilman virheitä.
Yksi heistä oli kaarinalainen Elina Jänesniemi bordercolliensa Etnan kanssa.
– Se meni aika lailla sillä tavalla kuin olin suunnitellut, Jänesniemi iloitsi.
Kotikisoissa kilpailemisessa on omanlaisensa tunnelma, josta saattaa olla hyötyä myös suorituksissa.
– Yleisössä on kaikki omat oppilaat ja fanit. Se nostattaa fiilistä enemmän.
Maailman huiput paikalla
MM-kilpailuihin osallistuu yhteensä lähes 500 koiraa 40 maasta. Kaukaisimpia maita ovat esimerkiksi Australia, Japani ja Chile.
Norjaa ei maailmanmestaruuksia tavoittelemassa nähdä, sillä joukkue on joutunut jättämään osallistumisen väliin maassa ilmenneen vakavan veriripulin vuoksi.
Suomen Kennelliitto on kieltänyt Norjassa asuvien koirien osallistumisen liiton alaisiin koiratapahtumiin Suomessa. Tautiin on kuollut Norjassa lähes 30 koiraa ja ainakin 200 on sairastunut.
Agilityliiton varapuheenjohtajan ja agilitytuomarin Jessi Landenin mukaan Turussa nähdään neljän päivän aikana maailman kovatasoisinta agilitya. Paikalla ovat muun muassa kaikki viime vuoden MM-kisojen yksilökultamitalistit.
Suomea edustaa 12 koirakkoa, jotka valittiin maajoukkuekarsinnoissa Liedossa kesäkuussa. Menestysmahdollisuudet ovat Landenin mukaan hyvät.
Suomi on perinteisesti kuulunut menestyviin agilitymaihin. MM-mitalien määrässä mitattuna Suomi on kolmannella sijalla Sveitsin ja Ranskan jälkeen.
– Suomen taso on todella kova, mutta ehkä ihan kirkkaimmista huippuvuosista hieman notkahtanut. Muualla maailmassa koirien kouluttaminen on vähän pidemmällä ja esimerkiksi Keski-Euroopassa yhä useampi tekee agilityä ammatikseen, Landen sanoo.
Suomi saa etua kotikentästä ja kokemuksesta.
– Suomella on todella kokenut joukkue. Haluaisin, että tulee mitaleja ja uskon, että yksi joukkuemitali tulee Suomeen, Landen sanoo.
Kansainvälisten arvokisojen todellisia konkareita ovat makseissa kilpailevat Janita Leinonen ja Jaakko Suoknuuti. Leinonen ja Fu kilpailivat MM-joukkueessa edellisen kerran viime vuonna, jolloin tuloksena oli MM-pronssia.
Elina Jänesniemi on kilpaillut MM-kisoissa kerran aikaisemmin, kymmenen vuotta sitten. Lisäksi hänellä on kokemusta muista kansainvälisistä arvokisoista.
– On siitä hyötyä. Mitä enemmän juokset arvokisoissa, sitä enemmän ne tuntuvat tavallisilta kilpailuilta, Jänesniemi sanoo.
Kisojen takana satoja talkoolaisia
Maailmanmestaruuskilpailujen järjestäminen on Suomelle hieno mutta vaativa juttu. Kilpailuorganisaation johtaja Yrjö Kokkonen sanoo, että järjestelytyöt aloitettiin puolitoista vuotta sitten.
– Meillä on 150 työvuoroa päivässä, ja talkoolaisia on 200–300, Kokkonen kertoo.
MM-kisoihin odotetaan neljän päivän aikana 10 000 katsojaa. Tilaa riittää, sillä Turkuhallin katsomot vetävät lähes 12 000 ihmistä. Kokkonen myöntää, että tavoite on kunnianhimoinen, mutta lipunmyyntitilanne näyttää hyvältä.
Agilityn maailmanmestaruuskilpailujen järjestäminen Suomessa on maan agilityväelle iso juttu. MM-kisat on järjestetty Suomessa kahdesti aiemmin, vuonna 2008 ja 2000.
– Tämä on lajin päätapahtuma ja olemme kärkimaita harrastaja- ja kisaajamäärissä, ja menestyksessäkin, niin on tosi hieno juttu, että kilpailut on vihdoin taas Suomessa, sanoo Jessi Landen.
Yle lähettää koosteet sekä joukkuekilpailusta että yksilökilpailuista TV2:lla ja Areenassa.
Lue myös:
Agility vaatii kuntoa koiralta ja ihmiseltä – "Vauhdikkaassa lajissa pääsee ohjaajakin urheilemaan"
Agility loikkaa vihdoin viralliseksi urheilulajiksi: "Harrastajan ei tarvitse enää maksaa kaikkea"