Hallitus kertoi budjettiriihen yhteydessä avaavansa Parikkalan rajanylityspaikan. Etelä-Savossa ja Etelä-Karjalassa uutinen on otettu vastaan ilolla, mutta Tohmajärvellä pelätään Niiralan raja-aseman puolesta. Paikkakunta menettää todennäköisesti merkittävän määrän rajanylittäjiä.
– Tämä on erittäin huono päätös Tohmajärven ja Pohjois-Karjalan kannalta. Suora riski on, että meiltä häviää hyvinvointia, työpaikkoja ja verotuloja. Me olemme menettäjiä, sanoi Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen.
Liikenne ja viestintäministeriön vuonna 2015 tekemän selvityksen mukaan Parikkalan rajanylittäjistä olisi alkuvaiheessa noin 25 prosenttia Niiralasta siirtyneitä. Se tarkoittaa noin 400 000 rajanylittäjää vuodessa.
Suurin osa siirtyjistä olisi Riikosen mukaan venäläisiä matkailijoita, jotka tuovat rahaa alueelle.
– Tuskin meidän bensaa tankkaavat suomalaiset turistit vaihtavat ylityspaikkaa, hän sanoi.
Savonlinnassa iloitaan
Savonlinnassa Parikkalan rajanylityspaikka otettiin ilolla vastaan, sillä se on Parikkalaa lähinnä oleva kaupunki. Savonlinna menetti vuonna 2018 yliopistokampuksensa, joka siirrettiin Joensuuhun. Se vei paikkakunnalta nuoria opiskelijoita, ja samalla taloudellista toimeliaisuutta sekä elinvoimaa.
Savonlinnan kaupunginjohtajan Janne Laineen mukaan rajanylityspaikka tulisi lisäämään merkittävästi matkailijavirtaa alueelle.
– Se tuo kaupankäyntiä, teollisuutta ja muutakin yhteistyötä. Pitkällä aikavälillä sillä on suuri aluekehitysvaikutus, hän sanoi.
Pohjois-Karjalan maakuntaliiton yhteyspäällikkö Sami Laakkonen uskoo, että ajan kuluessa Parikkalan raja-asema voi hyödyttää laajemminkin Itä-Suomea.
– Paljon riippuu omasta tekemisestämme, eli miten Itä-Suomessa tehdään yhteistyötä keskenämme ja rajan yli Venäjän puolelle, Laakkonen sanoo.
– Kannustaisin matkailutoimijoita miettimään uusia useita päiviä kestäviä kiertomatkailutuotteita, jotka hyödyntävät esimerkiksi autoja, busseja ja junayhteyksiä, Laakkonen lisäsi.
Rajavartiosto ja tulli tarvitsevat lisää resursseja
Parikkalan raja-aseman kustannusarviot liikkuvat runsaassa viidessätoista miljoonassa eurossa.
Kysymysmerkkejä liittyy vielä siihen, miten rajavartiostoa ja tullia resurssoidaan uuden ylityspaikan hoitamista varten. Hallituksen periaatepäätöksessä todettiin ainoastaan, että Rajavartiolaitoksen toiminta ei saa heikentyä Parikkalan avaamisen myötä. Tullilaitosta periaatepäätöksessä ei mainittu.
Maakuntaliiton Laakkosen mielestä Parikkalan avaaminen ei saa olla pois nykyisten rajanylityspaikkojen toiminnasta tai niiden toiminnan kehittämisestä.
– Se ei myöskään saa viedä henkilöstöä muilta paikoilta. Eli odotamme selkeää lisäresurssipäätöstä Parikkalaan, hän sanoi.