Syksyn ensimmäinen nahkiaisten pyyntikuukausi on ollut Kemijoella Isohaaran voimalaitoksen alapuolella hiljainen. Kunnon saaliita ei ole tullut.
Kemijoki on ollut vähävetinen kuivan kesän jäljiltä ja Keminmaan nahkiaisenpyytäjät kaipaisivat jokeen kunnon virtaamia ja juoksutuksia paremman saaliin toiveissa. Syysmyrskykin voisi tuoda nahkiaisen Perämerelle.
Yön saalis on jäänyt jälleen laihaksi, kertoo Keminmaan nahkiaisenpyytäjien puheenjohtaja Jouko Rantamaula.
– Sieltä tuli nelisenkymmentä kiloa. Se on aika heikko saalis – kyllä tähän aikaan pitäisi olla vielä numeroja edessäkin. Jos tulisi 250 kiloa yössä, niin silloin se alkaisi jo vaikuttamaan joltakin, Rantamaula harmittelee.
Esimerkiksi Kemijokisuulla saatiin yli 400 000 nahkiaisen saaliita vielä 1980-luvun alussa. 2000-luvun alussakin saatiin vielä yli 200 000 nahkiaista. Iijoella parhaat saalismäärät saattoivat nousta jopa toiselle miljoonalle, kertoo jakokuntien esimies Risto Tolonen.
Viime vuonna Kemijoen Isohaarasta saalis oli vain 70 000 nahkiaista. Myös Iijoella nahkiaisten saalismäärät ovat pudonneet huomattavasti: saalismäärä on vaihtelevasti 100 000 paremmalla puolella.
Nahkiainen on vaikea tutkittava
Nahkiaisten pyytäjät toivovat, että nahkiaiskadon syytä ryhdyttäisiin selvittämään tarkemmin. Nahkiaiskadon tarkemmasta tutkimisesta on puhuttu jo vuosikymmen, mutta asia ei ole edennyt.
– Pitäisi alkaa tutkia, mitä nahkiaiselle tapahtuu merellä. Vai onko se kutu, joka epäonnistuu vai mistä tämä kaikki johtuu, miettii Jouko Rantamaula.
Myös Iijoella on mietitty samaa.
– Varsinkaan nahkiaisen merivaiheista ei ole tietoa tarpeeksi: missä se käy ja missä se kulkee, Risto Tolonen sanoo.
Luonnovarakeskuksessa tiedostetaan, että nahkiaiskantojen kehitys on ollut aleneva pitkällä aikavälillä. Suomessa uhanalaisempien lajien kuten lohen, meritaimenen tai siian tutkimus on mennyt nahkiaisen edelle.
– Suurempia tutkimusulottuvuksia nahkiaisesta ei ole tällä hetkellä meneillään. Nahkiainen on myös haastavampi tutkimuskohde kuin esimerkiksi kalat, sanoo Luonnonvarakeskuksen johtava asiantuntija Petri Heinimaa.
Heinimaan mukaan Itämeren vesistöalueella Latvian rannikolla on vahva nahkiaiskanta. Siellä ympyräsuisella menee paremmin.
Ylisiirtoja jää rästiin
Nahkiaisen pyynnin tulevaisuus huolestuttaa myös Keminmaan nahkiaisenpyytäjien nuorinta jäsentä Antti Kunnaria.
– Saaliit ovat tippuneet joka vuosi. Hyvistä saaliista on toistakymmentä vuotta. Viime vuonnakaan ei päästy ylisiirtovelvoitteeseen, eikä edellisenäkään vuonna. Kyllä tämä vähän heikolta näyttää, Kunnari suree.
Keminmaan nahkiaisenpyytäjät hoitaa Kemijoen säännöstelyssä vesivoimayhtiöille määrättyä 100 000 nahkiaisen ylisiirtovelvoitetta. Nahkiaisia pyydetään Isohaarassa ja siirretään voimalaitospatojen ohi Kemijokeen lisääntymään.
Ylisiirtovelvoitetta ei ole saatu täyteen viime vuosina, joten rästejä on kertynyt jo lähes 300 000 nahkiaisen verran.
Perämeren jokien osuus koko Suomen nahkiaissaaliista on jopa yhdeksänkymmentä prosenttia. Lisäksi nahkiaista pyydetään muun muassa Satakunnassa Kokemäenjoesta ja Pohjanmaalla Perhonjoesta.
Voit keskustella aiheesta klo 22 asti.
Lue myös:
Tykkäätkö nahkiaisesta? Kurjia uutisia, sillä syksyn erikoisherkun saatavuus on tänä vuonna surkea