Vaikka verolakeja ja -ohjeita laadittaessa pyrittäisiinkin selkeyteen, vaatii niiden soveltaminen usein tulkintaa. Toisinaan lopputuloksen arvioiminen voi olla asiantuntijallekin vaikeaa.
Jotta verovelvollinen voisi tietää tietyn ratkaisun veroseuraamukset etukäteen – ja tarvittaessa toimia toisin – voi Verohallinnolta saada sitovan ennakkoratkaisun.
Millaisissa tilanteissa sitovan ennakkoratkaisun hakeminen kannattaa? Johtava veroasiantuntija Lauri Savander Verohallinnosta vastaa:
Verohallinnon ennakkoratkaisun antamisen tarkoituksena on mahdollistaa se, että verovelvollinen voi itselleen tärkeässä tai poikkeuksellisessa tilanteessa saada ennakolta tiedon siitä, miten Verohallinto tulee menettelemään kysytyn asian verotuksessa.
Ennakkoratkaisua on mahdollisuus hakea myös, vaikka hakija on jo aiemmin verotuksessaan menetellyt tietyllä tavalla.
Miten ja milloin Verohallinnon ennakkoratkaisuja voi hakea?
Verohallinto voi antaa verovelvollisen kirjallisesta hakemuksesta ennakkoratkaisun ainoastaan yksilöityyn verotusta koskevaan kysymykseen.
Ennakkoratkaisukysymyksen tulee lisäksi koskea nimenomaan hakijan omaa verotusta ja ratkaisulla tulee olla välitön vaikutus hakijalle määrättävään veroon.
Se, milloin ennakkoratkaisua voi tai pitää viimeistään hakea, vaihtelee hieman verolajista riippuen.
Millaisissa veroasioissa henkilöasiakkaat hakevat eniten ennakkoratkaisuja?
Perintö- ja lahjaverotuksessa ennakkoratkaisuja haetaan suhteellisesti eniten maatilojen ja yritysten sukupolvenvaihdostilanteissa. Myös tavallisista kiinteistöjen yms. omaisuuden lahjoituksista haetaan jonkin verran ennakkoratkaisuja.
Perintö- ja lahjaverotuksen ennakkoratkaisujen määrä on selvästi pudonnut vuodesta 2014. Tämä johtuu käytännössä siitä, että maatilan sukupolvenvaihdoksia koskeva Verohallinnon valtakunnallinen ohjeistus laajeni ja tarkentui. Tämän seurauksena maatilan sukupolvenvaihdoksista paljon suurempi osuus voidaan nykyisin toteuttaa ilman ennakkoratkaisuhakemusta kuin vuonna 2014.
Tuloverotuksessa tyypillisimpiä ovat osakevaihtoihin, luovutusvoittoihin ja peiteltyyn osinkoon liittyvät ennakkoratkaisuhakemukset.
Millaisissa asioissa sitovaa ennakkoratkaisua ei anneta?
Yleisluonteisiin tai teoreettisiin kysymyksiin ennakkoratkaisua ei anneta. Esimerkiksi kysymykset siitä, aiheutuuko suunnitellusta toimenpiteestä veroseuraamuksia tai minkälaisia veroseuraamuksia hakemuksessa kuvatusta järjestelystä voisi syntyä, eivät ole yksilöityjä verotuskysymyksiä.
Jos hakemuksessa ei ole riittävän yksilöityä kysymystä tai sitä hakee väärä taho, ei ratkaisua anneta.
Tuloverotuksen ennakkoratkaisu voidaan jättää antamatta myös, jos kyseessä on yleinen oikeudellinen tulkintaongelma, jota koskevaa verotus- tai oikeuskäytäntöä ei ole, ja josta olisi perusteltua hakea keskusverolautakunnan ennakkoratkaisu.
Millaisissa asioissa yhteisöt hakevat eniten ennakkoratkaisuja?
Yhteisöjen tuloverotuksessa ennakkoratkaisuja haetaan selvästi eniten erilaisista yritysjärjestelyihin liittyvistä tilanteista. Myös käyttöomaisuusosakkeiden luovutuksen verokohtelusta pyydetään paljon ennakkoratkaisuja. Muita tyypillisiä kysymyksiä ovat erilaiset peitellyn osingon verotukseen liittyvät tilanteet ja menon vähennyskelpoisuutta koskevat kysymykset .
Arvonlisäverotuksessa ennakkoratkaisuja haetaan eniten erilaisissa yritysjärjestelytilanteissa sekä immateriaalioikeuksiin että palveluihin liittyen.
Ennakkoperinnässä tyypillisiä aihepiirejä ovat autoetu, henkilökuntaetu, matkakustannusten korvaukset sekä palkan ja työkorvauksen rajanvetoon liittyvät kysymykset.
Mitä Verohallinnon antama sitova ennakkoratkaisu maksaa?
Maksun määrä riippuu verolajista ja hakijasta. Esimerkiksi luonnollisen henkilön tuloverotusta, perintö- tai lahjaverotusta, kiinteistöverotusta tai varainsiirtoverotusta koskeva ennakkoratkaisu maksaa 425 euroa. Käsittelymaksu asiassa, jossa Verohallinto päättää olla antamatta ennakkoratkaisua on 120 euroa.
Jos ennakkoratkaisu ei tyydytä hakijaa, voiko siihen hakea muutosta?
Ennakkoratkaisupäätöksestä ja päätöksestä, jolla hakemus on jätetty tutkimatta, verovelvollinen voi valittaa hallinto-oikeuteen. Sen sijaan päätöksestä, jolla ennakkoratkaisu on jätetty antamatta, ei voi valittaa. Hallinto-oikeuden antamasta ratkaisusta voidaan valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mikäli se myöntää asiassa valitusluvan.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö voi myös valittaa Verohallinnon tekemästä ennakkoratkaisusta. Oikeudenvalvontayksikön muutoksenhakuaika Verohallinnon antamasta ennakkoratkaisusta on 30 päivää, joka lasketaan päätöksen tekemisestä.
Kuinka varmaa on, että verovelvollisen verotus myös toteutuu kulloinkin kyseessä olevassa asiassa sitovan ennakkoratkaisun mukaisesti?
Verohallinnon on noudatettava lainvoimaista ennakkoratkaisua, jos verovelvollinen sitä vaatii ja jos todelliset olosuhteet vastaavat hakemuksessa kuvattua tilannetta.
Päätöstä ei sovelleta niissä tilanteissa, joissa hakemuksessa annetut tiedot ovat olleet siinä määrin virheelliset tai puutteelliset, että sillä olisi ollut vaikutusta asian ratkaisemiseen. Päätöstä ei sovelleta myöskään silloin, kun päätöksessä aikanaan sovellettu lainkohta on muuttunut.
30.9.2019 16.45 Juttuun lisätty tieto Veronsaajien oikeudenvalvontayksikön valitusmahdollisuudesta.
Lue myös:
Syytinki eli satoja vuosia vanha eläkemuoto pitää pintansa – vaikka voikin koetella ihmissuhteita