Helsingin yliopiston tuore väitöstutkimus vahvistaa käsitystä sosioekonomisen aseman vaikutuksesta äänestysintoon.
Ne, joilla on korkea koulutukseen ja tuloihin perustuva asema, äänestävät muita todennäköisemmin vaaleissa.
Äänestyskäyttäytyminen siirtyy yli sukupolven. Niillä nuorilla aikuisilla, joiden vanhemmat eivät olleet suorittaneet perusasteen jälkeisiä tutkintoja, äänestysaktiivisuus oli vain 28 prosenttia.
Jos edes toisella vanhemmista oli ylempi korkeakoulututkinto, äänestysinto oli 69 prosenttia.
– Tulos viittaa siihen, että äänestysaktiivisuuden eriarvoisuus on polttavampi yhteiskunnallinen ongelma kuin aiemmin on ymmärretty edes alan asiantuntijoiden keskuudessa, tutkija Hannu Lahtinen sanoo.